Martti Jukola
Wikipedia
Martti Henrik Jukola (22. marraskuuta 1900 Turku – 3. lokakuuta 1952 Helsinki) oli Suomen urheilutoimituksen uranuurtaja. Jukola oli Pekka Tiilikaisen oppi-isä urheiluselostajana. Jukola osallistui myös itse Pariisin olympialaisiin 1924.
Jukolan vanhemmat olivat kuuromykkäinkoulun opettaja Aapo Henrik Jukola ja Maria Wilhelmina Grönroos. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1922, lisensiaatiksi 1930 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1932 aiheenaan runoilija J. H. Erkko. Jukola oli Urheilulehdessä toimitussihteerinä 1922–1923, vastaavana toimittajana 1924–1925 ja päätoimittajana 1931–1936. Hän toimi Werner Söderström Oy:n kirjallisuusosaston virkailijana 1926–1930 sekä toimittajana Kansan Kuvalehdessä 1927–1929 ja Urheilija-lehdessä 1928–1931.
Jukola oli Yleisradion selostajana 1931–1952 ja selostusosaston päällikkönä 1939–1942. Hän oli samaan aikaan myös Enso Gutzeit-Tornator -yhtymän sosiaalipäällikkönä vuosina 1936–1939 sekä Urheilijain Kustannus Oy:n kirjallisena johtajana ja Urheilukuvaston päätoimittajana vuosina 1943–1952.
[muokkaa] Teoksia
- Olympialaiskisat I-III 1924–1928
- Olympialaispoikia 1928
- Juhana Heikki Erkko. Elämä ja teokset, osa I (väitöskirja) 1930 ja osa II 1939
- Me uskomme urheiluun 1932
- Athletics in Finland 1932
- Huippu-urheilun historiaa (useita painoksia) 1. 1935
- Laakeriseppele. Pyrähdyksiä kotimaassa ja maailmalla. Urheiluselostajan muistelmia 1943
- Urheilun pikku jättiläinen ohjekirja nuorille urheilijoille, tietokirja kaikille urheilunharrastajille (1945–1947, useita painoksia)
- Urheileva nuoriso 1948
- Suuri Olympiakirja 1952
