Arkadius Presas
Arkadius Presas (28. lokakuuta 1870 Pietari – 22. maaliskuuta 1952 Hauho) oli Liettuasta kotoisin ollut suomalainen kirjailija, joka kirjoitti suomeksi, ranskaksi ja saksaksi. Arkadius Presas oli liettualainen professori, joka tuli Suomeen sotapakolaisena ja asui sitten 1920- ja 1930-luvuilla Terijoen Kellomäellä Karjalan kannaksella. [1]
Presas oli opiskellut valtio-oikeutta Pietarin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnassa. Valmistuttuaan hän työskenteli hovineuvoksen arvoisena hallitsevan senaatin oikeusosastolla vuoteen 1913 saakka. Tämän jälkeen Presas toimi asianajajana Pietarin oikeusistuimessa. Presas aloitti kirjalliset harrastuksensa vuonna 1893 ja hän kirjoitti kertomuksia ja tarinoita "Kuvallinen katsaus" (Живописное обозрение) ja Niva-viikkolehtiin sekä "Luonto ja ihmiset" (Природа и люди) ja "Venäläinen pyhiinvaeltaja" (Русский паломник) nimisiin lehtiin. Hän julkaisi myös filosofiaa ja kirjallisuuskritiikkiä käsitelleitä kirjoja.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen Presas nimitettiin Venäjän kansalliskirjaston komissaariksi. Erään tiedon mukaan Presas anasti kirjoja kirjastosta, minkä jälkeen kansankomissaari Anatoli Lunatšarski erotti hänet. Presas muutti 1919 Oršaan Valko-Venäjälle, jossa hän luennoi historiasta ja kirjallisuudesta ja työskenteli kirjastonhoitajana. Vuonna 1923 Presas muutti perheensä kanssa Liettuaan äitinsä luokse. Hän työskenteli liettualaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä muun muassa Kaunasissa ilmestyneessä Kaiku-nimisessä lehdessä. Hän opetti myös historiaa ja musiikin estetiikkaa Kaunasissa. Suomeen Presas muutti perheensä kanssa 1925 ja he asettuivat sitten Kellomäelle.
Presas opetteli suomen kielen ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1934. Hän toimi opettajana Terijoen kansalaisopistossa. Talvisodan alettua Presas joutui lähtemään Terijoelta ja asui sitten ensin Loimaalla ja sitten Hauholla.[2][1][3] Arkadius Presas on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[4]
Presas julkaisi 1927 M. A. Castrenin kuoleman 75-vuotismuistolle omistetun romaanin "Elää vai kuolla". Hän julkaisi myöhemmin suomenkielisen romaanin "Valloitus" sekä huvinäytelmän "Torikori". Huvinäytelmän aiheena oli Elias Lönnrotin vuonna 1841 Itä-Karjalan matkallaan kokemat passintarkastusvaikeudet, joiden vuoksi Lönnrot joutui palaamaan Suomeen. [1][5] Romaani "Valloitus" puolestaan kuvasi Japanin elämää 1800-luvun alussa ja Venäjän keisari Aleksanteri I:n hallituksen yrityksiä Japanin valloittamiseksi. Romaanissa venäläiset merimiehet saapuvat Japanin rannikolle solmiakseen ystävälliset suhteet Venäjän ja Japanin kansojen välille. Heitä luullaan kuitenkin vakoilijoiksi ja merirosvoiksi ja heidät vangitaan. Lopulta merimiehet kuitenkin julistetaan syyttömiksi ja vapautetaan.[6]
Vuonna 1930 Presas julkaisi Kellomäellä ranskankielisen kirjan "Brieux", joka heräti huomiota myös Ranskassa. Kirjassa Presas käsitteli ranskalaista näytelmäkirjailijaa Eugène Brieux'ta (1858–1932) ja vertasi Minna Canthin näytelmiä hänen teoksiinsa. Vuonna 1929 Presas oli julkaissut Pariisissa ilmestyneessä musiikkilehdessä "Le Courrier Musical" sarjan artikkeleita Suomen musiikista ja Suomen musiikin merkkihenkilöistä.[6]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elää tai kuolla? : romaani : 75-vuotis muisto Castrenin kuolemasta 1927. Tekijä, Kellomäki 1927 (aiheena Matias Aleksanteri Castrén)
- Brieux : portrait littéraire. Tekijä, Terijoki 1930
- Valloitus : romaani. Tekijä, Kellomäki 1932
- Nordenskiöld : roman. Tekijä, Terijoki 1933
- Vivre ou mourir : parmi les samoïèdes. Tekijä, Kellomäki 1934
- The green island. Tekijä, Viipuri 1938 (matkakirja Uudesta-Guineasta)
- Torikori : huvinäytelmä : kolme kuvaelmaa ja loppulause. Tekijä, Viipuri 1938
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arkadius Presas SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kirja on kohtaloni / E.J. Ellilä., 1948, s. 140, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kansalaisoikeudet, Helsingin Sanomat, 11.02.1934, nro 40, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Liettualainen Suomi-ystävä. Prof. Arkadius Presas, Kannaksen Lehti, 31.05.1929, nro 22, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Список захоронений русского кладбища в Хельсинки, terijoki.spb.ru
- ↑ Karjalaisuuden ystäväin kirjastoa, Karjalaisuuden ystävä, 01.12.1938, nro III-IV, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Arkadius Presas : "Valloitus" romaani, Kannaksen Lehti, 29.09.1933, nro 74, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Arkadius Presas on Wikiaineistossa Luettelo Arkadius Presasin kirjoittamista lehtiartikkeleista- Kielentutkija pinteessä, Kansan kuvalehti, 04.11.1927, nro 44, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ilmari Kianto : Kesäisiä kuvia Karjalan kannakselta. Papit ja pipit pakanain vieraina, Sana ja kuva : kirjallis-taiteellinen joka toinen viikko ilmestyvä aikakausjulkaisu, 20.10.1928, nro 17-18, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
