Helgoland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helgoland
Vaakuna
Vaakuna

Helgoland

Koordinaatit: 54°11′N, 7°53′EKoordinaatit: 54°11′N, 7°53′E

Valtio Saksa
Osavaltio Schleswig-Holstein
Piirikunta Pinneberg
Hallinto
 – Pormestari Jörg Singer
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1,7 km²
Korkeus 40 m
Väkiluku 1 131
 – Tiheys 665 as./km²
Helgolandin saaret lintuperspektiivistä nähtynä.
Helgolandin lippu.

Helgoland on Saksalle kuuluva, kahdesta saaresta koostuva alue Pohjanmeressä noin 70 kilometrin päässä Saksan rannikosta.[1] Alueella asuu noin 1 400 ihmistä, ja se on osa Schleswig-Holsteinin osavaltiota. Saaret eivät kuulu Euroopan unionin tullialueeseen.[2]

Helgoland on oma kuntansa Pinnebergin piirissä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helgolandin pääsaari Hauptinsel (”pääsaari”) on noin yhden neliökilometrin suuruinen. Sinne on myös keskittynyt kaikki asutus. Saarista pienempi, Düne (”dyyni”), on pinta-alaltaan 0,7 neliökilometriä. Saaret olivat yhteydessä toisiinsa vuoteen 1720 saakka, jolloin ne joutuivat tulvan johdosta toisistaan erilleen. Helgolandin korkein kohta sijaitsee pääsaarella, ja se kohoaa noin 61 metrin korkeuteen yli merenpinnan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helgoland kuului Tanskan kuningaskunnalle vuodesta 1714 vuoteen 1814, jolloin se siirtyi brittiläisten hallintaan. Brittiläiset joukot miehittivät saaren jo vuonna 1807, ja tekivät siitä tuolloin brittiläisen siirtomaan. Kielin rauhassa Helgolandista tuli virallisesti osa Isoa-Britanniaa.

Helgolandista alkoi muodostua suosittu matkailukohde J. A. Siemensin perustettua sinne merikylpylän vuonna 1826. Vuonna 1890 tapahtui vaihtokauppa Ison-Britannian ja Saksan välillä, kun Iso-Britannia luovutti Helgolandin Saksalle Saksan puolestaan luovuttaessa itäafrikkalaisen Sansibarin Isolle-Britannialle sen protektoraatiksi.

Helgoland jäi asumattomaksi liittoutuneiden pommitettua sitä 18. huhtikuuta 1945 toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen britit käyttivät Helgolandia sotilaallisiin tarkoituksiin. Sitä käytettiin muun muassa harjoitusalueena. 18. huhtikuuta 1947 Ison-Britannian kuninkaallinen laivasto yritti räjäyttää sen. Räjäytykseen käytettiin 6 800 tonnia räjähdettä ja se oli historian suurin ilman ydinaseita suoritettu räjäytys. Sen seurauksena Helgolandin pääsaari muun muassa muutti muotoaan. Räjäytyksen varsinaisena kohteena olivat saaren linnoitukset, mutta myös koko saaren tuhoutuminen oli hyväksyttävissäkenen mukaan?. Britit luovuttivat Helgolandin Saksan liittotasavallalle 1. maaliskuuta 1952,[1] ja asukkaita alkoi muuttaa alueelle takaisin.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helgolandissa toimii arvostettu ja perinteikäs lintuasema. Asema aloitti toimintansa jo 1800-luvulla.

Saarella on pieni luonnonsuojelualue Lummenfelsen.[3] Sen pinta-ala on vain 1,1 hehtaaria.[4]

Merituulet pitävät ilmansaasteiden ja siitepölyjen määrän saaren ilmassa pieninä, ja sinne tehdään terveysmatkoja.[3]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helgolandissa puhutaan saksan lisäksi friisiä ja tarkemmin pohjoisfriisin Helgolandin murretta. Pohjoisfriisillä on virallisen kielen asema Helgolandissa. Helgolandin murretta puhuu vain muutama sata, mutta sitä opetetaan saaren kouluissa. Helgolandissa puhuttu saksa on alasaksaa.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla saarten lähellä käytiin kaksi meritaistelua:

Ensimmäisen maailmansodan aikana saarten lähellä käytiin toiset kaksi meritaistelua:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helgoland Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.9.2013.
  2. Helgoland - Facts about the island Haus Neptun. Viitattu 30.9.2013.
  3. a b Heligoland german Travel. Viitattu 30.9.2013.
  4. Lummenfelsen Helgoland (NSG) Jordsand. Viitattu 30.9.2013.
  5. Hochseeinsel

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]