Jürgen Stroop

Jürgen Stroop johtamassa Varsovan gheton kansannousun kukistamista. Stroop kuvassa keskivasemmalla ylös katsomassa.

Jürgen Stroop (alkuaan Josef Stroop, 26. syyskuuta 1895 Detmold, Saksa – 6. maaliskuuta 1952 Varsova) oli SS-Gruppenführer ja Waffen-SS:n kenraaliluutnantti, joka palveli SS- ja poliisijohtajana Puolan alueella 1943–1944. Hän kukisti verisesti Varsovan ghetossa tapahtuneen kansannousun vuonna 1943. Stroop osallistui myös Ukrainassa partisaanien vastaisiin operaatioihin.

Nuoruus

Jürgen Stroop syntyi saksalaisessa Lippen ruhtinaskunnassa nimellä Josef Stroop. Hän otti vuonna 1941 etunimen Jürgen, koska Josef tuntui liian kristilliseltä ja jopa juutalaiselta. Stroopin isä työskenteli poliisivirkailijana Delmoldissa. Isänsä tavoin Josefia tuntui odottavan vaatimaton keskiluokkainen elämä. Hän osallistui vapaaehtoisena ensimmäiseen maailmansotaan. Vuoteen 1933 mennessä hän oli noussut maanmittaussihteerin tehtävään.

Eteneminen natsipuolueessa

Stroop liittyi NSDAP:n jäseneksi kesällä 1932 ja asettui ehdokasjäseneksi Detmoldin SS-ryhmään sekä natsien vaaliehdokkaaksi Lippen vapaavaltiossa 1933. Tällöin hän tapasi runsaasti natsien eturivin poliitikkoja, jotka pitivät alueella vaalipuheita. Maaliskuun 1933 alussa hän pääsi puolisotilaallisen SA-järjestön paikalliseksi johtajaksi. Tehtävässä hän pidätti suuren määrän alueen vasemmistolaisia ja ammattiyhdistysväkeä. Lippestä hän kokosi 33 juutalaista karjavaunussa Varsovan ghettoon.

1930-luvun loppuvuosina Stroop eteni urallaan nopeasti eri puolilla Saksaa. Vuonna 1939 hänet komennettiin miehitettyyn Puolaan johtamaan natsien tuhoamiskoneistoa. Hänen sotilasarvonsa oli vuodesta 1942 alkaen SS-Brigadeführer.

Varsovan gheton tyhjentäminen

Heinäkuun 1942 lopusta lähtien junat kuljettivat päivittäin 5 000 juutalaista Varsovan “lastausasemalta” Treblinkaan. Varsovan ghettoon jäi silti vielä 50 000–70 000 asukasta, vaikka Heinrich Himmler oli kahdesti käskenyt likvidoida koko gheton. Asia oli Stroopin vastuulla. Hän oli aluksi 10 viikkoa Galitsia-Lvivin maakunnan SS-johtaja Fritz Katzmannin perehdytyksessä, jossa opeteltiin joukkomurhan suorittamista. Suunnitelmana oli tehdä ensin juutalaiset vaarattomiksi (jolloin passiiviset ihmiset voidaan ampua). Toinen vaihe olisi vastarinnan kukistaminen. Alueella syntyi Varsovan geton kansannousu. Huhtikuun puolivälissä 1943 Himmler antoi Stroopille määräyksen suuroperaation aloittamisesta. Ghettoa puolusti noin 600 henkeä hyvin vähäisellä aseistuksella. Sitkeän vastarinnan takia Stroop päätti sytyttää gheton palamaan ja ampua taloista ulos hyppäävät. Tulipalo roihusi yli kolme viikkoa. Stroop raportoi operaatiostaan ylpeänä ja laski tuhonneensa joukkoineen 56 065 juutalaista, vaikkakaan loppuselvittelyn tarkkaa uhrimäärää ei voitu laskea.

Tuomio

Sodan jälkeen Stroop joukui 8. toukokuuta 1945 amerikkalaisten joukkojen vangiksi ja hänet luovutettiin Puolaan tuomittavaksi. Erikoinen tilanne syntyi, kun Puolan kommunistijohtajat sijoittivat Stroopin selliin vapaustaistelija Kazimierz Moczarskin, koska hän oli vastustanut kommunistien valtaantuloa. Samaan koppiin sulkemisen ajateltiin pilaavan Moczarskin maineen. Tällöin Moczarski kirjasi Stroopin kertomuksen muistiin ja sai sen vuosikymmeniä myöhemmin julki kirjana. Stroopin syyllisyys kansanmurhaan kävi ilmi hänen omista tarkoista raporteistaan ja valokuvistaan. Hänet tuomittiin syyllisenä sotarikoksiin ja teloitettiin Varsovassa 1952.