Kemijoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jokea Pohjois-Suomessa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kemijoki
Kemijokea Jätkänkynttilä-sillalta kuvattuna.
Kemijokea Jätkänkynttilä-sillalta kuvattuna.
Alkulähde Kemihaara, Savukoski
67°57′47″N, 028°57′10″E
Laskupaikka Pohjanlahti, Kemi
65°46′05″N, 024°26′23″EKoordinaatit: 65°46′05″N, 024°26′23″E
Maat Suomi
Pituus 550 km
Alkulähteen korkeus 230 m
Virtaama 556 /s
Valuma-alue 51 000 km²
Kemijokea Rovaniemen Vaaralassa.

Kemijoki (ruots. Kemi älv, pohjoissaameksi Giemajohka) on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 km. Joki laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.

Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.

Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.

Kemijoen vesistön voimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien[1]:

nimi teho MW korkeus joki kunta yhtiö
Isohaara 106 12.2 Kemijoki Kemi, Keminmaa Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski 133 20.0 Kemijoki Keminmaa Kemijoki Oy
Ossauskoski 93 15.5 Kemijoki Tervola Kemijoki Oy
Petäjäskoski 154 20.5 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Valajaskoski 101 11.5 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Permantokoski 11 24.0 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Vanttauskoski 83 22.0 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Kaihua 4,2 45? Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Kaarni 1,3 19? Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Juotas 3,8 29? Juotasjoki Rovaniemi Keski-Lapin Voima Oy
Pirttikoski 110 26.0 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Seitakorva 130 24.0 - 17.0 Kemijoki Kemijärvi Kemijoki Oy
Jumisko 30 96.0 Askanjoki Kemijärvi Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva 25 11.5 Kitinen Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 12.5 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 7.0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 7.0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 16.0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 11.0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 30.0 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Lokka 0,15 7.0 - 12.0 Luiro Sodankylä Kemijoki Oy

Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 21 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta.

Rovaniemen Sierilään on suunniteltu voimalaitosta. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 28. joulukuuta 2005.[2] Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi rakennukseen luvan toukokuussa 2011[3], mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen kesäkuussa 2012.[4] Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala uskoo voimalaitoksen rakennettavan tulevaisuudessa.[5]

Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi vuonna 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen vuonna 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.

Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]