Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto
Perustettu	1951
Päämaja	Kööpenhamina, Tanska
Jäsenet	5 jäsenvaltiota
Viralliset kielet	ruotsi, tanska, norja
pääsihteeri	Jan-Erik Enestam
Sivusto	www.norden.org

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 ja ministerineuvosto vuonna 1971. Pohjoismaiden neuvostolla ei ole itsessään mitään muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä.

Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena syntyi esimerkiksi vuonna 1954 sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista, vuonna 1954 hyväksytty Pohjoismaiden välinen passivapaus sekä pohjoismainen sosiaaliturvasopimus vuodelta 1955. Pohjoismaat ovat solmineet kymmeniä yhteistyösopimuksia eri aloilla. Viime vuosina on keskitytty erityisesti Pohjoismaiden kansalaisten arkea haittaavien ns. rajaesteiden poistamiseen.

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöt sijaitsevat Kööpenhaminassa. Kunkin Pohjoismaan parlamentissa toimii lisäksi Pohjoismaiden neuvoston kansallinen sihteeristö, joka on sidoksissa kyseisen maan valtuuskuntaan. Pohjoismaiden ulkoministeriöissä taas toimivat erityiset pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöt.

Pohjoismaiden neuvosto käyttää työkielinään ruotsia, tanskaa ja norjaa. Suomea ja islantia ei ole hyväksytty virallisiksi kieliksi, koska se loisi maaperää englannin kielen käyttöön organisaatiossa joka painottaa pohjoismaalaisuutta, samalla kun ruotsi toinen on Suomen virallisista kielistä ja Islannin kouluissa opiskellaan pakollista tanskaa. 1960-luvulla oli suunnitelmia kehittää pohjoismaista yhteistyötä samanlaiseksi organisaatioksi kuin Euroopan talousyhteisö. Pohjoismaat neuvottelivat uuden talousorganisaation, Nordekin, perustamisesta. Nordekin pääpaikaksi olisi tullut Malmö. Suomi ei ratifioinut sopimusta Neuvostoliittoon liittyvien suhteiden vuoksi. Neuvostoliitto olisi saattanut pitää Suomen liittymistä Nordekiin mahdollisena uhkatekijänä Suomen puolueettomuudelle, mistä Neuvostoliitto hyvitti Suomea runsaalla bilateraalikaupalla.

Ilman Suomen mukana oloa idea ei toiminut, ja Norja ja Tanska hakivat jäsenyyttä EEC:ssä. Tanskasta tuli EEC:n jäsen 1973, mutta norjalaiset hylkäsivät EEC:n kansanäänestyksessä.

Jäsenmaat

• Suomi
• Islanti
• Tanska
• Norja
• Ruotsi

Itsehallintoalueet:

• Färsaaret (Tanska)
• Grönlanti (Tanska)
• Ahvenanmaa (Suomi)

Pääsihteerit

Nimi	virka-aika	Valtio
Emil Vindsetmo	1971–1973	Norja
Helge Seip	1973–1977	Norja
Gudmund Saxrud	1977–1982	Norja
Ilkka-Christian Björklund	1982–1987	Suomi
Gerhard af Schultén	1987–1989	Suomi
Jostein Osnes	1990–1994	Norja
Anders Wenström	1994–1996	Ruotsi
Berglind Asgeirsdóttir	1996–1999	Islanti
Frida Nokken	1999–2007	Norja
Jan-Erik Enestam	2007–	Suomi

Puolueryhmät

Neuvostossa toimii neljä pohjoismaista puolueryhmittymää: Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä, Sosiaalidemokraattinen ryhmä, Keskiryhmä ja Konservatiivinen ryhmä. Ryhmän perustamiseen vaaditaan vähintään viisi jäsentä kolmesta maasta. Tanskan kansanpuolueen (DF) ja Norjan Edistyspuolueen (FrP) edustajat toimivat ryhmien ulkopuolella.

Palkinnot

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viittä erilaista palkintoa: luonto- ja ympäristöpalkintoa ja neljää kulttuuripalkintoa, joista uusin on 2012 perustettu lasten- ja nuortenkirjapalkinto, joka jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2013.

• Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto
• Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto
• Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto
• Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto
• Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto

Aiheesta muualla

• Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto – virallinen sivusto
• Nuorten Pohjoismaiden neuvosto
• Nordic FAQ