Armi Kuusela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Armi Kuusela-Williams
Armi Kuusela-1.jpg
Syntynyt 20. elokuuta 1934 (ikä 80)
Muhos
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Asuinpaikka San Diego, Kalifornia
Arvonimi Suomen Neito 1952
Miss Universum 1952
Puoliso Albert Williams

Armi Helena Kuusela-Williams (ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos) voitti maailman kauneimman naisen tittelin ensimmäisessä Miss Universum -kilpailussa 29. kesäkuuta 1952. Hän aiheutti Suomessa olympiavuonna kohun noustuaan tavallisesta, tuntemattomasta koulutytöstä kansainväliseen julkisuuteen. Suomen Neito -kilpailun hän oli voittanut 24. toukokuuta 1952.

Armi Kuuselan valinnan Miss Universumiksi on katsottu Helsingin olympialaisten ja sotakorvaussuoritusten päättymisen ohella kohottaneen merkittävästi suomalaisten itsetuntoa, joka oli ollut alamaissa edellisellä vuosikymmenellä käytyjen sotien ja niitä seuranneiden ”vaaran vuosien” jälkeen. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan suomalaiset alkoivat Armin voiton ansiosta tuntea itsensä kansainvälisesti hovikelpoisiksi:

”Tuntui siltä kuin salotöllin tyttö olisi päässyt maailman huipulle ja vetänyt sinne mukanaan koko kansan. – – Elettiin aikaa jolloin 'show business' ei vielä ollut näyttänyt henkistä tyhjyyttään ja muita varjopuoliaan.”[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armi Kuuselan vanhemmat kauppias Aarne Kuusela ja Martta Kyrö tapasivat Ontariossa Kanadassa, jossa he menivät naimisiin ja jossa syntyi heidän vanhin tyttärensä. Aarne Kuusela oli kotoisin Uudestakaupungista ja Martta Kuusela Kestilästä. Perheessä oli kaikkiaan viisi tytärtä, joista Armi on toiseksi nuorin, ja yksi poika.[2] Kuuselat muuttivat myöhemmin Muhokselle, jossa Armi syntyi. Armi kävi keskikoulun Muhoksella ja aloitti sen jälkeen vuonna 1951 Porvoon naisopistossa.

Kun Armi voitti Seura-lehden ja Sotainvalidien Veljesliiton järjestämän Suomen Neito -kilpailun 24. toukokuuta 1952, hän sai palkinnoksi rasian suklaata, kultaisen rannerenkaan ja kaksi Pan American Airwaysin lahjoittamaa lentolippua Yhdysvaltoihin. 20. kesäkuuta Armi lähti Malmin lentoasemalta SAS:n koneella Tukholmaan ja sieltä Pan Amin koneella Yhdysvaltoihin New Yorkiin. Kolme päivää myöhemmin hän jatkoi matkaansa Kaliforniaan Long Beachin kaupunkiin, jossa hän osallistui Miss Universe -kilpailuun.[3]

Armi Kuusela Helsingissä kesällä 1952 Hotelli Vaakunan edustalla.

Kilpailussa Long Beachissä Kaliforniassa oli 29 osallistujaa.[4] Kuusela voitti kilpailun 29. kesäkuuta 1952. Hän oli voittaessaan vasta 17-vuotias, eikä olisi saanut alaikäisenä osallistua.[5] Hän sai palkinnokseen mm. kermanvärisen avoauton ja arvokkaan timanttirannekellon. Palkintoon kuului myös kilpailun järjestäneen Universal Studios -elokuvayhtiön seitsemänvuotinen filmaussopimus, jonka Armi kuitenkin lopulta torjui.[6] Ajalle oli kuvaavaa, että Armi Kuuselan voitosta raportoi Suomeen ensimmäisenä tuolloin Uuden Suomen kirjeenvaihtajana Lontoossa työskennellyt Max Jakobson Daily Mail -lehden Yhdysvalloista saaman uutissähkeen perusteella; yksikään suomalainen toimittaja ei ollut lähelläkään Kaliforniaa koko kilpailun aikana.[7]

Vietettyään voittonsa jälkeisen kuukauden Yhdysvalloissa ja Kanadassa Armi Kuusela palasi kotimaahan 1. elokuuta ja sai loisteliaan vastaanoton saavuttuaan juuri käyttöön otetulle Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Saman päivän iltana Töölön pallokentällä pidettiin tervetulojuhla, johon osallistui kymmeniätuhansia ihmisiä ja jonka juonsi Niilo Tarvajärvi.[8] Kuuselan voitettua kilpailun Suomessa kuvattiin elokuva Maailman kaunein tyttö, jossa hän esiintyi yhdessä Tauno Palon kanssa. Elokuvan käsikirjoitti Mika Waltari ja ohjasi Veikko Itkonen. Olavi Virta levytti Erik Lindströmin säveltämän ja Saukin sanoittaman iskelmän Armi, joka oli Lindströmin ensimmäinen levytetty sävellys ja josta tuli nopeasti Miss Suomi -kilpailujen tunnussävelmä.[9] Syyskuun 1952 aikana Armi Kuusela esiintyi Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella 60 tilaisuudessa 35 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

22. helmikuuta 1953 Kuusela lähti maailmanympärimatkalle, jolla hän tapasi filippiiniläisen liikemiehen Virgilio Hilarion (s. 1929). Samana vuonna pari meni naimisiin.[4] Vihkiminen toimitettiin Tokiossa, vaikka he asuivat Filippiineillä. He saivat viisi lasta:

  • Arne Hilario (s. 1955), naimisissa, 3 lasta, asuu Chilessä[10]
  • Anna-Lisa De Gari (s. 1957), naimisissa, 2 lasta, asuu Espanjassa. Anna-Lisa Hilario valittiin Miss Filippiiniksi vuonna 1974.[10]
  • Eva-Maria Hess (s. 1958), naimisissa, 2 lasta, asuu Yhdysvalloissa[10]
  • Jussi Hilario (s. 1959), naimisissa, asuu Kanadassa[10]
  • Mikko Hilario (s. 1965), asuu Filippiineillä.[10]

Pariskunta asui Manilan varakkaalla asuinalueella Forbes Parkissa. Armi esiintyi Filippiineillä kahdessa elokuvassa. Hän oppi puhumaan tagalogin kieltä, vaikka perheen kotikieli oli englanti. Toimittaja Riitta Lindegren, joka tapasi Kuusela-Hilarion perheen vieraillessaan Manilassa vuonna 1972, on muistellut myöhemmin, että perheen kotona työskenteli useita palvelijoita eikä kukaan perheen jäsenistä seurustellut ns. tavallisen kansan kanssa. Perheen koti sijaitsi Virgilio Hilarion omistaman huoneistohotellin ylimmässä kerroksessa vartioidulla alueella. Lapset kävivät yksityistä koulua ja vanhemmat viettivät iltansa enimmäkseen erilaisissa edustustilaisuuksissa.[11]Armi Kuusela-Hilario ja Virgilio Hilario vierailivat ensimmäisen kerran yhdessä Suomessa tammikuussa 1955[12] ja osallistuivat itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnassa vuonna 1962.[13] Kesäkuussa 1967 Armin koko seitsenhenkinen perhe vieraili Suomessa; lapset olivat tuolloin 2–11-vuotiaita.[14] Vuonna 1972 Armi Kuusela-Hilario ja Virgilio Hilario vierailivat Päiviö Pyysalon ohjaamassa ja Matti Raninin juontamassa Tasaraha-televisio-ohjelmassa.[15] Armi Kuuselan Suomen-vierailujen välillä oli monesti useita vuosia ja niinpä ne olivat aina suuria tapauksia.[16]

Virgilio Hilario kuoli 7. syyskuuta 1975[4] sydänkohtaukseen. Sen jälkeen Armi tapasi amerikkalaisen diplomaatin Albert Williamsin (s. 1935), jonka kanssa hän avioitui 8. kesäkuuta 1978. He muuttivat aluksi Barcelonaan, sen jälkeen Izmiriin, Turkkiin. Turkista he muuttivat La Jollaan San Diegoon Kaliforniaan, jossa he asuvat edelleen. Viime vuosikymmenien aikana Armi Kuusela on esiintynyt hyvin harvoin julkisuudessa.

Vuonna 2012 Armi Kuuselalle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki.[17]

Armi Kuusela vieraili perheineen Muhoksella 23. elokuuta 2014. Kunnanjohtaja sai asiasta kirjeen heinäkuussa.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarkka, Jukka – Tiitta, Allan: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 203. Helsinki: Otava, 1987.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1953, s. 328. Helsinki: Otava, 1952.
  3. Mitä-Missä-Milloin 1953, s. 329.
  4. a b c Järvenpää, Eeva: Armi hullaannutti koko Helsingin. Helsingin Sanomat 23.12.2006.
  5. Väliaho, Tuomo: Kamala skandaali!. Nyt-liite, 2009, nro 9, s. 15.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1953, s. 331.
  7. Vesikansa, Jyrki: Vaikuttaja näki kauas: Max Jakobson 1923–2013. Iltalehti 12.3.2013, s. 2–3.
  8. Vuosisatamme kronikka, s. 735. Jyväskylä: Gummerus, 1986.
  9. Erola, Lasse: Olavi Virta ja hänen maailmansa, s. 88. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.
  10. a b c d e Puranen, Kaisu: Armi Kuuselan kansainvälinen perhe: viisi lasta eri puolilla maailmaa. Ilta-Sanomat 21. elokuuta 2014, s. 24. Sanoma Media Finland Oy.
  11. Puranen 2014, s. 24–25.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956, s. 332. Helsinki: Otava, 1955.
  13. Ilta-Sanomat, viikkoliite 1.-2.12.2012, s. 8–9.
  14. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 336. Helsinki: Otava, 1967.
  15. Rita Tainola: "Armi on yhä kaunis lady." Ilta-Sanomat 21. elokuuta 2014, s. 25. Sanoma Media Finland Oy.
  16. Ilta-Sanomat, viikkoliite 1.-2.12.2012, s. 9.
  17. ”IS vieraili upean Armi Kuuselan, 78, kotona Kaliforniassa.” Ilta-Sanomat 18.12.2012.
  18. Armi Kuusela kirjoitti kotiin. Yle.fi, viitattu 17.4.2014

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enehjelm, Nina af: Armi Kuusela: Myytti, julkkis ja supertähti. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28033-X.
  • Kuusela-Hilario, Armi: Armin tarina: Muhokselta maailmanmaineeseen. Helsinki: Aikakauslehti Seura, 1962.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.