Helsingin olympiastadion

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion.JPG
Rakennuksen tiedot
Sijainti Paavo Nurmen tie 1, Helsinki
Koordinaatit 60°11′15″N, 024°55′38″EKoordinaatit: 60°11′15″N, 024°55′38″E
Rakennustyöt aloitettu 12. helmikuuta 1934
Avattu 12. kesäkuuta 1938
Remontoitu 1939
1947–1952
1953–1956
1961
1971
1991–1994
1997–1998
2004–2005
2010–2011
Omistaja Stadion-säätiö
Kenttä lämmitetty luonnonnurmi
Arkkitehti Yrjö Lindegren
Toivo Jäntti
Käyttäjät

Suomen jalkapallomaajoukkue
Suomen urheiluliitto

Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 39 784
  • A-, C- ja D-katsomot: n. 14 000
Kentän mitat
  • 105 x 68 metriä
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Helsingin olympiastadion on Helsingissä Taka-Töölössä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten. Arkkitehtikilpailun voittivat vuonna 1933 arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Toisen maailmansodan seurauksena kisat peruttiin ja Helsingin olympiastadion sai isännöitäväkseen vuoden 1952 olympialaiset.

Stadion edustaa tyylisuunnaltaan funktionalismia, ja sitä on remontoitu useita kertoja. Itäkatsomo valmistui avajaisten jälkeen vuonna 1939. Nykyisen ulkomuotonsa stadion sai vuonna 1955, kun tilapäiskatsomot purettiin ja toimistotilat sekä ulkoseinän puupaneloinnit valmistuivat. Laajamittaisimmat muutos- ja korjaustyöt valmistuivat ennen yleisurheilun EM-kisoja 1994, kun muun muassa betonirakenteita uusittiin laajasti. Itäkatsomon puuverhoiltu katos valmistui 2005.

Stadion-säätiö julkaisi vuonna 2012 perusparannussuunnitelman stadionin modernisoimiseksi. Vuosina 2016–2018 toteutettavan remontin yhteydessä muun muassa etelä- ja pohjoiskaarteen katsomot katetaan, kaikki penkit muutetaan kuppi-istuimiksi ja stadionin sisätilat uusitaan.

Helsingin olympiastadionin kapasiteetti on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Suurimmillaan kapasiteetti oli olympialaisen aikana 1952, kun stadionille mahtui tilapäiskatsomoiden ansiosta 70 000 katsojaa. Olympiastadionin yleisöennätys onkin olympialaisten avajaisista, kun paikalla oli 70 435 katsojaa. Stadionilla oli 1990-luvulle asti 50 000 paikkaa, joista 10 000 seisomakatsomossa. Nykyisin stadionin kapasiteetti on 39 784, joista noin 14 000 paikkaa on katettuja.

Yleisurheilu on ollut kautta aikojen Helsingin olympiastadionin suurin käyttäjä. Vuoden 1952 olympialaisten jälkeen stadion on isännöinyt yleisurheilu MM-kisoja 1983 ja 2005. Yleisurheilun EM-kisojen isäntänä stadion on toiminut 1971, 1994 ja 2012. Lisäksi stadionilla järjestetään joka toinen vuosi yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu.

Yleisurheilun lisäksi toinen Helsingin olympiastadionin päälaji on jalkapallo. Stadion on toiminut Suomen jalkapallomaajoukkueen kotikenttänä sen avaamisesta alkaen, ja stadion isännöi naisten jalkapallon EM-kisoja 2009. Stadionilla on pelattu myös Mestaruussarjan, Veikkausliigan, Suomen Cupin ja eurocupien otteluita.

Helsingin olympiastadionilla on järjestetty myös suurkonsertteja, kansanjuhlia ja muita massatapahtumia. Kenttäalueen lisäksi stadionilla on 11 sisäliikuntapaikkaa, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. Suomen Urheilumuseo ja Stadion Hostel toimivat stadionilla vuokralla.

Helsingin olympiastadion on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 2006.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.
Stadionin 72 metriä korkea torni on Helsingin keskeisiä maamerkkejä.

Suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi käännekohta olympiastadionin historiassa oli 11. joulukuuta 1927, jolloin Helsingin kaupunki ja useat liikuntajärjestöt perustivat Stadion-säätiön. Tarkoituksena oli saada Helsinkiin urheilustadion, joka voisi toimia kesäolympialaisten pääareenana. Säätiötä johti vuoteen 1977 Erik von Frenckell. Stadionin suunnittelemisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonkaa voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti puhdaslinjaisella funktionalistisella ehdotuksellaan. Sen työnimi oli "1500".[4]

Olympiastadionin rakennustyöt alkoivat 12. helmikuuta 1934, ja se vihittiin käyttöön 12. kesäkuuta 1938. Samana vuonna Taisto Mäki juoksi stadionin ensimmäisen maailmanennätyksen alittamalla 10 000 metrillä puolen tunnin haamurajan. Areenaa alettiin pian laajentaa, koska vuoden 1940 olympiakisat oli tarkoitus järjestää Helsingissä.[4]

Stadion sota-aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan syttymisen vuoksi vuoden 1940 olympiakisoja ei voitu pitää, mutta stadionilla käytiin 1940 kaatuneiden muistokilpailut sekä kolmoisyleisurheilumaaottelu Suomen, Ruotsin ja Saksan kesken. Vuonna 1941 stadionia käytettiin ensimmäisen kerran talviurheiluun, kun Suomi kohtasi Ruotsin jääpallo-ottelussa. Sotavuosina 1942, 1943 ja 1944 stadion toimi yleisurheilun Kalevan kisojen näyttämönä. Siipirakennukseen sijoitettu Suomen Urheilumuseo avasi ovensa 1943.[4] Helsingin helmikuun 1944 suurpommituksissa stadion varioitui vain hiukan ja oli käytössä kesän ja syksyn 1944 yleisurheilutapahtumissa.

Kohti olympiakisoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Stadion oli näyttämönä suurille massatapahtumille eli Työväen Urheiluliiton ensimmäinen suurnäytös, liittojuhlat, järjestettiin olympiastadionilla 1946. Vastaavasti seuraavan avuonna eli 1947 SVUL:n järjestämille Suomen Suurkisoille Stadion oli päänäyttämönä. [4] Lisäksi stadionilla pelattiin miesten pikaluistelun MM-kisat vuonna 1948.

Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen 1952

Olympialaiset 1952[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kesäolympialaiset 1952

XV olympiakisat järjestettiin 1952 Helsingissä. Helsingin oikeus järjestää kisat varmistui vuonna 1947. Kisoihin osallistui 4 925 urheilijaa 69 maasta, mukaan lukien Neuvostoliitto ensimmäistä kertaa ja Saksa ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. 17 urheilulajissa järjestettiin yhteensä 149 kilpailua. Olympiasoihdun sytyttivät juoksijasankarit Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen. Kisat avasi virallisesti presidentti Juho Kusti Paasikivi.

Avajaisten ja päättäjäisten lisäksi olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, kenttäratsastuksessa ja käytiin useita olympialaisten jalkapallo-otteluja mm. Unkari-Jugoslavia - loppuottelu.

Stadionin yleisökapasiteetti oli laajimmillaan juuri olympialaisten aikaan, jolloin katsojapaikkoja oli väliaikaisesti yli 70 000.[4]

Olympiakisojen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiastadion sai 1955 nykyisen ulkomuotonsa, kun sinne rakennettiin Toivo Jäntin suunnittelemat toimistotilat ja ulkoseinään tehtiin puupanelointi. Jääpallon ensimmäiset maailmanmestaruuskisat pelattiin olympiastadionilla 1957.[4] Mukana oli vain kolme joukkuetta, kun Norja jättäytyi pois kisoista. Kisat voitti Neuvostoliitto, ja Suomi tuli hopealle. Neuvostoliiton ja Suomen välistä ottelua seurasi Suomen jääpallohistorian suurin yleisö, yli 14 000 katsojaa.[5] Miesten pikaluistelun MM-kisat järjestettiin toistamiseen 1958. Vuonna 1959 stadionilla järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun Maailmankisat.[4]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadionin pohjoiskarteeseen avattiin retkeilymaja vuonna 1961, ja 1962 stadionilla järjestettiin ensimmäisen kerran ammattilaisnyrkkeilyottelu, kun Olli Mäki otteli Davey Mooren kanssa höyhensarjan MM-tittelistä yli 23 000 katsojan edessä. Vuonna 1965 Manchester United pelasi stadionilla HJK:n vieraana Euroopan mestarien cupissa.[4]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin olympiastadion kuvattuna vuoden 1971 yleisurheilun EM-kisojen postimerkissä.

The Rolling Stones esiintyi stadionilla ensimmäisen kerran 1970[6] ja palasi sinne vuosina 1995, 1998, 2003 ja 2007. Vuonna 1971 stadionilla järjestettiin yleisurheilun EM-kilpailut, jotka muistetaan Juha Väätäisen voitoista. Vuonna 1974 järjestettiin SKP:n laillisen toiminnan 30-vuotis-juhlat, joissa taistolaiset olivat näyttävästi esillä. Yleisurheilun Eurooppa-cupin finaalia stadion isännöi 1977, jolloin tähtiä olivat esimerkiksi brittimailerit Sebastian Coe ja Steve Ovett.[4]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 Olympiastadionilla pidettiin ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut, joissa suomalaisista menestyivät erityisesti Tiina Lillak ja Arto Bryggare. Vuonna 1986 stadionilla pelattiin Lahden Kuusysin ja Steaua Bukarestin välinen eurocupin ottelu, jota seurasi talvisista oloista huolimatta yli 32 000 katsojaa.[4]

Jalkapallomaajoukkueen kotiotteluiden yleisöennätys, 46 127 katsojaa, on myös saavutettu olympiastadionilla. Ennätys syntyi 31. toukokuuta 1989, kun Suomen jalkapallomaajoukkueen pelasi Hollantia vastaan.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 yleisurheilun EM-kisat järjestettiin Helsingissä toisen kerran, ja suomalaisten sankariksi kohosi kävelijä Sari Essayah. Vuonna 1997 suomalaisten haaveet jalkapallon MM-kisojen jatkokarsinnasta kariutuivat traagiseen omaan maaliin ottelussa Unkaria vastaan. Vielä samana vuonna stadion täyttyi kansainvälisen koiranäyttelyn osanottajista. 1997 oli myös vilkas konserttikesä, sillä stadionilla esiintyi Michael Jackson kaksikin kertaa sekä lisäksi U2.[4] 1999 FC Jokerit käytti stadionia kotikenttänä. Lisäksi HJK pelasi Mestarien liigan lohkovaiheen kotiottelunsa Olympiastadionilla syksyllä 1998, koska Klubin silloinen kotikenttä, Töölön pallokenttä, ei täyttänyt UEFA:n vaatimuksia.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runsaat 25 000 partiolaista kokoontui vuonna 2000 järjestön suurjuhlaan, ja samana vuonna Tuomas Kantelisen musiikkia kuultiin Kalle Holmbergin ohjaamassa Paavo Nurmi -oopperassa. Stadionilla soittivat esimerkiksi AC/DC vuonna 2001 ja Bruce Springsteen kahdessa konsertissa 2003.[4]

Vuonna 2002 oli vuoden 1952 olympialaisista kulunut 50 vuotta. Sen kunniaksi julkaistiin nimellisarvoltaan 10 euron arvoinen juhlaraha, jonka kuva-aiheeseen kuuluu olympiastadion.[7]

Helsingin olympiastadion Yleisurheilun MM-kisojen 2005 aikaan.

Yleisurheilun toiset MM-kisat Helsingissä 2005 muistetaan muun muassa huonosta säästä.[4] Niitä varten tehtiin stadionille toistaiseksi viimeisin kunnostus. Kaikki suorituspaikat, myös radan pinnoite, uusittiin. Suurin näkyvä uudistus on itäisen 'aurinkokatsomon' eli takasuoran viereisen katsomon kattaminen. Katoksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto K2S Oy, sen rakennesuunnittelija on Turun Juva Oy. Katoksen teräskannattajat toimitti pieksämäkeläinen konepaja Naaraharju Oy. Katoksen suunnittelijat ja toteuttajat saivat vuoden teräsrakenne -palkinnon 2005.[8] Näin stadionin katettu katsomotila kasvoi 4 000 neliömetrillä ja paikkojen määrä kahdeksalla tuhannella. Uuden katoksen kokonaiskustannukset olivat 6,3 miljoonaa euroa.[9] Myös eteläkaarteeseen rakennettiin median käyttöön väliaikainen katos, joka myöhemmin syksyllä purettiin ja myytiin nosturiyrittäjälle katokseksi.lähde?

Vuoden 2007 jalkapallon EM-karsintaottelu Suomen ja Belgian välillä sai tiedotusvälineissä huomiota Bubi-huuhkajan aiheuttaman pienen keskeytyksen vuoksi.[4]

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 olympiastadionilla pelattiin Talviklassikoksi kutsuttu SM-liigaottelu Jokerit–HIFK, jonka HIFK voitti 3–4. Ottelua oli seuraamassa yli 30 000 katsojaa. Kesällä 2012 olympiastadionilla käytiin yleisurheilun EM-kilpailut. Jalkapallon huippumaat, kuten Espanja[10] ja Ranska[11] tulivat Olympiastadionille MM-karsintoihin vuosina 2012–2013.

Konsertit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiastadionilla esiintyneet artistit on lueteltu pääesiintyjän ensiesiintymisen mukaan. Listassa ei ole mukana esimerkiksi usean artistin hyväntekeväisyystapahtumien kuten Elämä lapselle -konserttien esiintyjiä.

Pääesiintyjä Päivämäärä Lämmittelijä(t)
The Rolling Stones 2. syyskuuta 1970 Junior Wells All Stars & Buddy Guy
6. kesäkuuta 1995 Robert Cray
5. elokuuta 1998
16. heinäkuuta 2003[12] ZZ Top
The Hellacopters
1. elokuuta 2007
Dire Straits 4. elokuuta 1992 Was (Not Was)
Bon Jovi 19. heinäkuuta 1996
16. kesäkuuta 2008[13] MoonMadness
17. kesäkuuta 2011[14] Block Buster
Tina Turner 7. elokuuta 1996
U2 9. elokuuta 1997 Audioweb
20. elokuuta 2010[15] Razorlight
21. elokuuta 2010
Michael Jackson 24. elokuuta 1997
26. elokuuta 1997
Elton John 25. kesäkuuta 1998
Mestarit 5. elokuuta 1999
AC/DC 26. kesäkuuta 2001 George Thorogood & The Destroyers
17. kesäkuuta 2009[16] The Answer
Blake
Bruce Springsteen 16. kesäkuuta 2003
17. kesäkuuta 2003
11. heinäkuuta 2008
31. heinäkuuta 2012
Metallica 28. toukokuuta 2004[17] Slipknot
Lostprophets
15. heinäkuuta 2007[18] HIM
Diablo
Paul McCartney 17. kesäkuuta 2004[19]
Genesis 11. kesäkuuta 2007[20]
Iron Maiden 18. heinäkuuta 2008[21] Avenged Sevenfold
Lauren Harris
8. heinäkuuta 2011[22] Alice Cooper
20. heinäkuuta 2013[23] Amorphis
Sabaton
Ghost
Madonna 12. elokuuta 2012[24] Martin Solveig
Muse 27. heinäkuuta 2013[25] Mew
French Films
Cheek 22. elokuuta 2014
23. elokuuta 2014

Stadion-säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Olympiastadionin omistaa ja sitä hallinnoi vuonna 1927 perustettu Stadion-säätiö. Säätion perustivat keskeiset urheilujärjestöt ja Helsingin kaupunki. Suomen valtio liittyi mukaan myöhemmin. Valtiota edusti opetusministeriö, vuodesta 2010 lähtien nimeltään opetus- ja kulttuuriministeriö. Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja Erik von Frenckell toimi tehtävässään peräti 50 vuotta, 1927–1977. Tasan kautensa puolivälissä hän sai nähdä säätiön ensisijaisen tehtävän täyttyneen, kun Helsinki järjesti vuoden 1952 kesäolympialaiset. Stadion-säätiöllä on kaksi hallintoelintä, hallitus ja edustajisto.[26]

Stadionin muut käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiastadionin siipirakennuksessa toimii Suomen Urheilumuseo. Eteläkaarteessa on useassa kerroksessa toimistotiloja. Takasuoran puolella on erilaisia liikuntatiloja, joita käyttävät säännöllisesti varsinkin kamppailulajien harrastajat. Pohjoiskaarteessa toimii hostelli.[27]

Peruskorjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadionin peruskorjaus on merkitty Kataisen hallitusohjelmaan, ja korjaus on arvioitu tehtävän 2016–2018. Korjaustarpeita ovat muun muassa kaikkien katsomoiden kattaminen, infrastruktuurin peruskorjaaminen ja sisustuksen uusiminen. Uusia tiloja rakennettaisiin maan alle. Suunnitelmana on, että stadion pysyisi käytössä koko työn ajan.[28] Toukokuussa 2012 Suomen valtio ilmoitti osallistuvansa Olympiastadionin remonttiin.[29]

Esimerkiksi Kansainvälisen jalkapalloliiton uudemmat vaatimukset edellyttäisivät kenttäalueen laajentamista nykyisten juoksuratojen päälle. Uudistamisessa pitää lisäksi ottaa huomioon se, että stadion on Museoviraston suojelukohde.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olympiastadionin tarveselvitys. Stadion-säätiö 20.1.2012.
  2. Helsingin Sanomat 13.1.2012
  3. Olympiastadion, katsomokartta
  4. a b c d e f g h i j k l m n o Kanerva, Juha: Purkaa vai kunnostaa?. Ilta-Sanomat, 7.3.2009, s. 24–27.
  5. Rakas jalkapallo, s. 53
  6. Mikael Huhtamäki: Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3.
  7. Valtiovarainministeriön asetus Helsingin olympialaiset 50 vuotta -juhlarahasta 589/2002, Finlex
  8. Teräsrakennepalkinnot 1980-2010 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 8.4.2012.
  9. Helsingin liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2005.
  10. Lehti: Espanja panee keskikentälle kolme pelintekijää Suomea vastaan; HS 4.9.2013
  11. Huuhkajien MM-karsinta-avaus kiinnostaa, YLE 31.8.2012
  12. http://www.sue.fi/2008/02/rolling-stones-zz-top-the-hellacopters/
  13. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=10283
  14. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=19041
  15. http://www.sue.fi/2010/08/u2-razorlight/
  16. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=14923
  17. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=960
  18. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=8224
  19. http://www.paulmccartney.com/live/tour-archives/10851-summer-tour
  20. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Genesis+avasi+stadionkes%C3%A4n+komeasti/1135227959749
  21. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=10282
  22. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=18791
  23. http://www.imperiumi.net/index.php?act=gigs&id=23809
  24. http://www.stadion.fi/ajankohtaista/madonna-mdna-tour
  25. http://www.stadion.fi/ajankohtaista/muse-2nd-law-tour
  26. Stadion-säätiö Stadion-säätiö. Viitattu 2.8.2012.
  27. Sijainti Stadion Hostel. Viitattu 2.8.2012.
  28. Tero Hakola, Funkiskaunotar rapistuu käsiin, HS s. B8 13.1.2012
  29. Valtio osallistuu Olympiastadionin remonttiin 16.5.2012. Viitattu 16.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin olympiastadion.