Skanska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skanska AB

Skanska.svg

Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMX: SKA B
Perustettu 1897
Toimitusjohtaja Johan Karlström
Puheenjohtaja Stuart E. Graham
Kotipaikka Tukholma
Toimiala rakentaminen ja projektikehitys
Liikevaihto 136 miljardia SEK (2013)[1][1]
Liikevoitto 5,1 miljardia SEK (2013)
Henkilökuntaa 57 000 (2013)[2]
Tytäryhtiöt lukuisia, mm. Skanska Oy, Skanska Sverige Ab, Skanska USA, Skanska UK
Kotisivu www.skanska.fi
Skanskan rakentama Juutinrauman silta.

Skanska on ruotsalainen, kansainvälisesti toimiva kiinteistökehitys- ja rakennuskonserni. Skanska on Fortune 500 -yritys ja maailman kymmenen suurimman rakennusliikkeen joukossa: konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli lähes 16 miljardia euroa. Yritys on listattu Tukholman pörssiin, ja sen pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Konsernilla on 57 000 työntekijää.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen perusti nuori insinööri Rudolf Fredrik Berg vuonna 1887 nimellä Aktiebolaget Skånska Cementgjuteriet.[3] Yhtiö valmisti koristeellisiä betonituotteita kirkkoihin ja julkisiin rakennuksiin. Liiketoiminta siirtyi kuitenkin muutamassa vuodessa rakennusurakointiin. Ensimmäinen kansainvälinen projekti tehtiin Britannian kansalliselle puhelinyhtiölle vuonna 1897. Ulkomaiset investoinit aloitti Pietarin betoniputkitehdas, joka avattiin 1902.[4]

1900-luku merkitsi Skånskalle tasaista nousun kautta Ruotsin infrastruktuurin rakentamisen ja kaupungistumisen tarjotessa jatkuvasti uusi projekteja. Merkittävimpiin projekteihin kuuluivat Ruotsin ensimmäinen asfalttitie vuonna 1927, Sandöbron betoninen 254 metriä pitkä kaarisilta ja teollisen asuntorakentamisen mahdollistanut Allbetong-elementtitekniikan kehittäminen vuonna 1952.[4]

Skånska kansainvälistyi voimakkaasti 1950-luvulla. Yhtiö teki runsaasti kansainvälisiä rakennusprojekteja Afrikan eri maissa 1960-luvun lopulla, ja Itäblokin maissa 1970-luvulla. USA:an yhtiö laajeni vuonna 1971. Tukholman pörssiin yhtiö noteerattiin 1965, ja vuonna 1984 Skånska Cementgjuteriet muutti nimensä Skanskaksi.[4]

1990-luvulla konserni kasvoi voimakkaasti, liikevaihto kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Nykyinen liikevaihto on nelinkertainen verrattuna vuoteen 1993. Viime vuosina merkittävimpiä projekteja ovat olleet Juutinrauman silta Ruotsin ja Tanskan välillä, sekä J.F. Kennedyn lentokentän pikajunarata yhdessä Bombardierin kanssa. Päämarkkina-alueet ovat Yhdysvallat, Latinalainen Amerikka, Pohjoismaat, Iso-Britannia, Puola, Romania, Unkari, Tšekki ja Solvakia.[4]

Skanska lopetti toimintansa Venäjällä vuonna 2007. Kilpailu venäläisten ja turkkilaisten rakennusliikkeiden kanssa oli yhtiölle kannattamatonta.[5]

Skanska Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa konsernin tytäryhtiö on Skanska Oy. Toiminta on jaettu eri yhtiöihin:

  • Talonrakentaminen (asuntorakentaminen, asuntoprojektikehitys (Skanska Kodit), toimitilarakentaminen ja talotekniikkapalvelut): Skanska Talonrakennus Oy
  • Maa- ja ympäristörakentaminen: Skanska Infra Oy ja Skanska Asfaltti Oy
  • Toimitilaprojektikehitys: Skanska CDF Oy

Skanska Oy:n toimitusjohtaja on Tuomas Särkilahti (1.7.2014 alkaen) ja hallituksen puheenjohtajana toimii Anders Danielsson.

Suomen ja Viron toimintojen liikevaihto vuonna 2013 oli n. 798 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa yrityksillä on noin 2190 henkeä.[6]

Historia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skanskalla oli toimisto Helsingissä jo vuosina 1917–1935. Varsinaisesti toiminta alkoi kuitenkin vuonna 1994 rakennusliike Hakan kaatuessa konkurssiin. Skanska perusti Suomeen tytäryhtiön Skanska Oy, joka vastaanotti ja jatkoi Hakan keskeneräiset rakennustyömaat loppuun. Yhtiön hallintoon Skanska sai Hakan entisen johdon lähes kokonaan: toimitusjohtajaksi tuli entinen Hakan toimitusjohtaja Eero Makkonen. Uuden yrityksen tavoite oli kova: jo vuoden kuluttua liikevaihto piti olla yli miljardin. Skanska Oy pääsikin nopeaan kasvuun Hakan työmaiden avulla. Myöhemmin Skanska Oy laajentui lukuisten yritysostojen kautta.

[7]

Kohteita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skanska rakensi Espoon Leppävaaraan 21-kerroksisen kerrostalon Leppävaaran Tornin. Talo valmistui kesällä 2010. Skanska on rakentanut myös muita tornitaloja: Espoon Kivenlahdessa asutaan 17 ja Vantaan Tikkurilassa Kielotornissa 16 kerroksessa. Jyväskylän Lutakkoon on rakenteilla 15-kerroksinen talo.[8][9]

Lahjusskandaali Argentiinassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakaasuyhtiö Transportadora de Gas Norte (TNG) rakensi maakaasuputken Boliviasta Argentiinaan. Skanska voitti osan tarjouskilpailusta. TI:n raportin (2008) mukaan nimetön vihje ja sisäinen tarkastus paljasti projektissa lahjusepäilyn ja veronkiertoepäilyn. Peiteyrityksen avulla arveltiin maksetun 4,3 miljoonaa dollaria lahjuksia. Skanska erotti 7 johtajaa ja maksoi veroja 5 miljoonaa dollaria.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Skanska in brief 13.3.2014. Skanska AB. Viitattu 1.7.2014. (ruotsiksi)
  2. a b Skanska maailmanlaajuisesti 11.2.2014. Skanska Oy. Viitattu 12.2.2014.
  3. Our History Skanska AB. Viitattu 12.2.2013. (englanniksi)
  4. a b c d Om Skanska Skanska AB. Viitattu 12.2.2013. (ruotsiksi)
  5. Lehtinen, Jukka: Skanska lähtee Venäjältä. Tekniikka & Talous, 20.2.2007. Talentum. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.2.2013.
  6. Skanska Suomessa ja Virossa Skanska Oy. Viitattu 12.2.2013.
  7. Hautamäki, Jaakko: Ruotsin suurin rakennusyhtiö perustaa tytäryhtiön Suomeen. Helsingin Sanomat, 23.3.1994, s. HS - Talous. HS Arkisto, maksullinen Viitattu 5.6.2007.
  8. Hänninen, Heidi: Skanska rakentaa jättimäistä tornitaloa Tekniikka & Talous. 09.07.2007. Talentum. Viitattu 29.1.2008.
  9. Pajari, Katariina: Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä. Helsingin Sanomat, 16.7.2007, s. A 10. HS Arkisto (maksullinen) Viitattu 29.1.2008.
  10. Corruption in the Water Sector (pdf) (s.158) Global Corruption Report 2008. 2008. Transparency International. Viitattu 12.2.2013.