SKF

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SKF:n pääkonttori Göteborgissa.

AB SKF (alun perin Svenska Kullagerfabriken AB) on vuonna 1907 perustettu ruotsalainen teollisuusyritys. Sen kotipaikka on Göteborgissa. SKF on laakereiden, kunnonvalvontatuotteiden ja -ohjelmien, kunnossapidon, avoimen voimansiirron, voitelun ja voitelujärjestelmien, tiivisteiden, mekatroniikan sekä näihin liittyvien palvelujen kansainvälinen toimittaja.

Stora Enson johtaja Jouko Karvinen kuuluu myös SKF:n hallintoon.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen historia pohjautuu Sven Wingquistin vuonna 1907 Ruotsissa saamaan patenttiin numero 25406, jonka nimi oli ”Monirivinen, itseasennoituva radiaalinen kuulalaakeri”. Patentti myönnettiin 6. kesäkuuta 1907 samanaikaisesti kymmenessä maassa. Uusi kuulalaakerityyppi oli suosittu heti alusta alkaen. Vuonna 1910 yrityksellä oli 325 työntekijää ja toimisto Britanniassa. Valmistus aloitettiin myöhemmin useissa eri maissa.

Vuonna 1912 SKF toimi 32 maassa ja vuonna 1930 valmisti tuotteita jo 12 eri maassa. Suurin tehdas oli Philadelphiassa, Yhdysvalloissa.

Assar Gabrielsson, joka oli SKF:n myyntijohtaja, ja Björn Prytz, SKF:n toimitusjohtaja, perustivat Volvo AB:n vuonna 1926. Aluksi Volvo AB oli SKF:n autoihin keskittynyt alaosasto. Vuoden 1927 alussa SKF rahoitti ensimmäisen tuhannen auton valmistuksen Hisingenissä, Göteborgin lähistöllä. SKF käytti autotuotannossa yhtä rekisteröimäänsä tuotenimeä, ”AB Volvo”, joka on käännös latinankielisestä ilmauksesta ”Minä pyörin”, ja joka luonnollisesti toi mieleen myös kuulalaakerit. SKF omisti Volvon vuoteen 1935 saakka.

1930-luvulla SKF:llä oli tytäryhtiöitä ulkomailla, suurimmat niistä Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa nimellä VKF (Vereinigte Kugellagerfabriken A.G.).[2] Hugo von Rosenselvennä karkotettiin Yhdysvalloista sukulaisensa Eric von Rosenin natsiyhteyksien takia.[2] Jossakin vaiheessa toista maailmansotaa noin 10 prosenttia Natsi-Saksan kuulalaakereista tuli Ruotsin tehtailta ja VKF tuotti niistä noin 40 prosenttia.lähde?

1970-luvulla SKF järjesteli toimintojaan merkittävästi uudelleen Euroopassa. SKF aloitti edistyksellisen Production Concept for the 80s -projektin, jonka tarkoituksena oli hoitaa tuotannon yövuorot käytännössä täysin ilman henkilökunnan läsnäoloa. Jotta tuotanto voisi kasvaa ja tuotteiden korkea laatu pystyttäisiin takaamaan, tarvittiin tuotantoon jatkuva ja automaattinen siirtojärjestelmä. Tähän SKF kehitti muovisen Flexlink-kuljetinjärjestelmän. SKF irrotti FlexLinkin omaksi yrityksekseen vuonna 1997.

SKF tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SKF, Schweinfurt, 2012

SKF on nykyisin maailman johtava vierintälaakereiden tuottaja. Yrityksellä on noin 40 000 työntekijää. Tuotantoa SKF:llä on 100 tehtaassa 73 maassa. SKF:n liikevaihto vuonna 2011 oli noin 66 miljardia Ruotsin kruunua ja voitto 9,6 miljardia kruunua. SKF Group koostuu tällä hetkellä noin 150 yrityksestä, joihin kuuluu esimerkiksi entinen Chicago Rawhide Yhdysvalloissa. Uusimmista hankinnoista mainittakoon Economos, joka kuului aiemmin itävaltalaiseen Salzer Holding-yritykseen, sekä ABBA, taiwanilainen lineaaritoimilaitteiden toimittaja.

SKF:n merkittävimpiä asiakkaita ovat General Motors, Rolls-Royce ja Pratt & Whitney. SKF:n laakereita käytetään myös Ferrarin kilpa-autoissa, esimerkiksi Formula 1 -autoissa. SKF myös sponsoroi F1-ajoja. Toinen merkittävä SKF:n toiminta-alue on energia-ala, muun muassa sähkön tuotantoon tarkoitetut tuuliturbiinit.

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SKF:n tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa:

  • laakerit
  • kunnonvalvontatuotteet ja -ohjelmat
  • avoimen voimansiirron järjestelmät
  • voitelutuotteet ja voitelujärjestelmät
  • tiivisteet
  • mekatroniikka
  • palvelut

SKF ja laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SKF:llä on oma Business Excellence -ohjelma, jolla jatkuvasti kehitetään liiketoimintaprosesseja. Ohjelma perustuu hyväksi havaittuihin menetelmiin, kuten TQM ja Lean, Six Sigma ja korkeatasoiseen projektinhallintaan. Monessa mielessä SKF:n laatuohjelma muistuttaa EFQM-menetelmää.

SKF:n toimitusjohtaja, Tom Johnstone, sai Euroopan Six Sigma Leader of the Year -palkinnon 2006. Palkinnon myönsi International Society of Six Sigma Professionals.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallenberg-säätiö-omistus (FAM, Foundation Asset Management, Knut ja Alice Wallenbergin säätiö) on huomattava.[3][4] [5][6][7][8] [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • skf.com/portal/skf_gb/home/aboutskf?contentId=057619
  • Wilkins, Mira: The history of foreign investment in the United States, 1914-1945. Harvard studies in business history 43. Cambridge, Mass.: Harvard University Press, 2004. ISBN 0-674-01308-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. skf.com/group/our-company/organization/board-of-directors/index.html
  2. a b Fritz & Karlsson (2006), s. 95–121
  3. foundationweb.net/wallenberg/saatio.html
  4. fam.se/asset.aspx
  5. books.google.fi/books/about/Companies_Related_to_the_Wallenberg_Fami.html?id=8VNgXwAACAAJ&redir_esc=y
  6. affarsvarlden.se/hem/nyheter/article2584335.ece
  7. barnesandnoble.com/w/wallenberg-family-source-wikipedia/1117841990?ean=9781230547480
  8. fundinguniverse.com/company-histories/aktiebolaget-skf-history/
  9. news.cision.com/k-a---m-m-wallenbergs-stiftelse/r/share-transaction-strengthens-capacity-of-wallenberg-foundations,e44294

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]