Lutakko

Lutakko 4. kaupunginosa
Kaupunki	Jyväskylä
Suuralue	Kantakaupunki
Väkiluku	2 215 (vuonna 2007)
Osa-alueet	Lutakko

Lutakko Jyväsjärveltä kuvattuna. Taustalla näkyy Innova-torni.

Schaumanin puistotie.

Lutakonpuisto keväällä 2009 rannasta katsottuna, kuvassa Marja Kolun taideteoksia (Aatamin puraisu & Rastatukkainen Soffa, Lutakon asuintaloja ja taustalla Innova-torni.

Neliötori Lutakossa, Jyväskylän paviljongin vieressä. Kuvassa paikalla 1911-1995 toimineesta vaneritehtaasta jäljelle jäänyt rakennus ja savupiippu sekä tehtaan perustajan, Wilhelm Schaumanin patsas (tehnyt Kalervo Kallio, 1959.

Jyväskylän korkein asuinrakennus, 45 metriä korkea ja 15-kerroksinen Horisontti. Rakennus siijaitsee Lutakon kaupunginosassa Jyväsjärven rannalla, Kuokkalan sillan vieressä.

Tanssisali Lutakko, valtakunnallisesti tunnettu rock-klubi ennen vuoden 2005 remontin valmistumista.

Lutakko on niemi ja noin 2 500 asukkaan kaupunginosa Jyväskylän kantakaupunkialueella, Jyväsjärven rannalla. Entiselle puuteollisuusalueelle rakennetun uuden asuinrakennuskannan lisäksi alueella on liike-, toimisto- ja kultuuritiloja sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Jyväskylän ydinkeskustasta Lutakon erottavat Rantaväylä (Valtatie 9, Valtatie 23, E63-tie) ja rautatie. Lutakossa sijaitsee Jyväskylän suurin messukeskus Paviljonki.

Yleistä

Lutakon alueen nykyinen rakennuskanta koostuu pääasiallisesti vuoden 1995 jälkeen rakennetuista asuinkerrostaloista. Asuinalueiden suunnittelusta on vastannut 1980-luvun lopulta alkaen Jyväs-Helmi Oy, jonka taustalla olevat Skanska Oyj ja YIT Oyj ovat vastanneet myös alueen rakentamisesta. Lutakon asuinalueiden suunnittelu ja rakentaminen on jaettu viiteen vaiheeseen. Neljännen vaiheen valmistumisesta puuttuu vielä muutamia taloja ja viides on edelleen suunnitteluvaiheessa. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty noudattamaan sosiaalisesti kestävää kaupunkisuunnittelua. Lutakko sijoittui kolmanneksi MTV3:n Jokakodin asuntomarkkinat -ohjelman vuonna 2009 järjestämässä Suomen paras asuinalue -äänestyksessä.

Lutakon alueella sijaitsee Jyväskylän Satama sekä mm. kaksi Jyväskylän korkeimpiin lukeutuvaa rakennusta: 15-kerroksinen asuinrakennus Horisontti sekä kiilamaisesta muodostaan tunnettu Innova-rakennus, jossa toimii useita IT-alan yrityksiä. Lutakon rannan tuntumassa on myös useita 12-kerroksisia asuintaloja. Alueen suunnitteluvaiheessa esitellyt kuvat korkeista rakennuksista toivat alueelle lisänimen "(Jyväskylän) Manhattan".

Korkeiden rakennusten lisäksi Lutakossa sijaitsee myös muita paikallisesti ja valtakunnallisestikin tunnettuja kiinteistöjä, kuten messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatioteknologian instituutti Dynamo ja vanhassa tehdasrakennuksessa toimiva Tiimiakatemia. Dynamon tiloissa on opetustilojen lisäksi avoin kampuskirjasto ja lehtienlukusali sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseon näyttely. Paviljongin rakennuksessa toimii myös sisäkartingrata.

Alue on laajalti tunnettu myös Tanssisali Lutakosta, jossa toimii Jelmu ry:n ylläpitämän rock-klubin lisäksi bändien harjoittelutiloja – rakennukseen viitataan usein pelkällä "Lutakko"-nimellä.

Lutakossa sijaitse myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä Schaumanin vaneritehtaiden toimintaan liittyneitä rakennuksia, kuten toimitusjohtajan edustuskodiksi rakennettu Schaumanin Linna, vanhoja punatiilisiä tuotanto- ja toimistorakennuksia sekä korkea punatiilinen savupiippu, joka toimii myös yhtenä alueen maamerkkinä.

Lutakon arkkitehtonisiin maamerkkeihin kuuluu myös vuonna 1989 valmistunut Kuokkalan silta, joka yhdistää Lutakon Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevaan Kuokkalan kaupunginosaan.

Lutakon rantaviivaa pitkin kulkee Rantaraitti, joka on kokonaisuudessaan noin 14 kilometriä pitkä kevyenliikenteen väylä, joka kiertää Jyväsjärven. Rantaraitin varrella on uimaranta sekä aaltoilevasta nurmikostaan tunnettu Lutakonpuisto.

Lutakonpuiston ja satama-alueen lisäksi alueella oleviin aukioihin lukeutuu Paviljongin vieressä olevat Messutori ja Neliötori. Alueen kaavassa on varaus nykyisen Messukadun muuttamisesta torimaiseksi tapahtuma-aukioksi, johon on julkisuudessa viitattu Lutakon aukiona.

Tanssisali Lutakossa ja Jyväskylän Paviljongissa järjestettävien lukuisten konserttien, messujen ja kongressien lisäksi Lutakon alueella järjestetään vuosittain mm. Ween maan viljaa -markinat ja Sataman Yö -tapahtuma. Jelmu ry järjestää vuosittain Lutakko liekeissä -festivaalit. Lisäksi alueella on jo useana vuonna ollut Neste Oil Rallin varikko- ja messualue. Myös monet tivolit ovat myös pystyttäneet kalustonsa Lutakon alueelle. Tulevaisuudessa Lutakon merkitys Jyväskylän yleisötapahtumien järjestämispaikkana korostuu kun 2008 aloitettu satama-alueen laajentamisen ja 2010-luvulla Paviljongin ja satama-alueen väliin rakennettava Lutakon aukio valmistuvat.

Kun Jyväskylä perustettiin vuonna 1837, niemi oli kooltaan huomattavasti pienempi; melkein koko nykyinen Lutakko on syntynyt Jyväsjärveä täytettäessä. Yhdellä täyttökerralla Jyväsjärvi menetti ainoan nimetyn saarensa, Vasikkasaaren, kun rantaviiva kurottiin siihen kiinni. Jyväsjärvelle jäi vain yksi nimetön saari. Se sijaitsee Äijälänsalmen lähellä. Yksi arvio on, että vain viidesosa Lutakon kiinteästä maasta on alkuperäistä. Sana "lutakko" tarkoittaakin liejuista rantakosteikkoa – merkitys onkin herättänyt ajoittain keskustelua nimen sopivuudesta. Lutakon uudeksi nimeksi on harkittu nimeä Touruniemi.

Schaumanin vaneritehdas

Lutakossa 1912–1995 toiminut Schaumanin vaneritehdas oli pitkään Jyväskylän suurimpia työllistäjiä. Tehtaan toiminta alkoi Wilh. Schaumanin faneritehdas Oy -nimellä .

Päätös teollisuustoiminnan lopettamisesta alueella syntyi kun Suomen vanhin vaneritehdas alkoi jäämään kasvavan kaupungin keskelle. Schauman Wood Oy myi alueen Jyväs-Helmi Oy:lle vuonna 1988 ja osti Enso-Gutzeitin Säynätsalon vaneritehtaan vuonna 1990. Vuonna 1993 toteutuneen Jyväskylän ja Säynätsalon kuntaliitoksen jälkeen Lutakon tehtaita ryhdyttiin purkamaan ja toimintoja siirrettiin Säynätsalon laajentuville tehtaille. Teollisuustoiminta loppui Lutakon alueella lopullisesti 1995, jonka jälkeen alkoi muuttumaan asuinalueeksi maaperätutkimusten ja -puhdistusten jälkeen.

Eräs vaneritehtaan huippukausista alkoi vuonna 1951, kun Uno Savola nimitettiin Oy Wilhelm Schauman Ab:n toimitusjohtajaksi. Savola toteutti tuotannossa runsaasti uudistuksia, joiden ansiosta yhtiön vanerituotanto lähes kaksinkertaistui ja sahatavaratuotanto yli kolminkertaistu kymmenessä vuodessa. Yhtiö olikin 1960-luvun alussa Euroopan suurin puulevyjen tuottaja.

Lutakossa on edelleen vaneritehtaisiin kuuluneita rakennuksia tai niiden osia muistona menneistä ajoista ja monet alueen katujen nimistä on viitteitä puunjalostukseen viittaavaan sanastoon. Lutakossa sijaitsevalle Neliötorille on myös pystytetty Kalervo Kallion veistämä patsas Wilhelm Schaumanin muistoksi ja alueen pääkatu on nimetty Schaumanin puistotieksi.

Historiaa

1700-luku

• 1750 Varhaisimmat karttamerkinnät Lutakon alueelta. Jyväskylän kappelikirkonkylää esittävissä kartoissa Tourujoen suun viereinen alue on merkitty kosteikoksi.
• 1784 Isojakokartassa todetaan, että niemestä osa kuuluu Mattilan taloon ja osa Syrjälän taloon.

1800-luku

• 1833 Jyväskylän nykyisen keskustan ruutukaavalle etsitään paikkaa, nykyinen Lutakon alue hylätään liian vetisenä.
• 1830-40 -luvut Lutakonniemi laajenee Äijälänsalmella tehtyjen ruoppausten aiheuttaman vedenpinnan laskun myötä.
• 1837 Jyväskylä perustetaan. Lutakon alue kuuluu lähes kokonaan kaupungille.
• 1842 Vesijättömaata tarkoittava Lutakko-nimitys esiintyy ensimmäisen kerran kartalla.
• 1855 Lutakon alue on lehmien laiduntamisalueena.

1900-luku

• 1900-luvun vaihde Hotellinpitäjä Nikolai Wahlgrenilla on Lutakossa palstatila hevosilleen.
• 1911 Wilhelm Schauman hankkii itselleen tontin Lutakonniemestä vaneritehdasta varten, arkkitehti Yrjö Blomsted laatii tehtaan suunnitelmat.
• 1912 Wilh. Schaumanin faneritehdas Oy aloittaa vanerituotannon alkaa Lutakossa, vuoden loppuun mennessä tehtaalla 141 työntekijää.
• 1919 Vaneritehtaan henkilökunta kasvanut 520 henkeen.
• 1922 Arkkitehti Gunnar Wahlroos tekee ensimmäisen suunnitelman Schaumanin linnasta.
• 1923 Schauman rakennuttaa Lutakonniemen kärkeen sahan.
• 1924 Schaumanin Vaneritehtaan toimitusjohtaja Bruno Krook rakennuttaa Schaumanin linnan edustuskodikseen Touruniemeen.
• 1931 Rakennuspuusepän osasto perustetaan tehtaan yhteyteen.
• 1940 Puutalotehdas aloittaa toimintansa.
• 1957 Lastulevytehdas aloittaa toimintansa.
• 1960-luvun alku Oy Wilhelm Schauman Ab kasvaa Euroopan suurimmaksi puukuitulevyjen tuottajaksi.
• 1986 Oy Wilhelm Schauman Ab harkitsee tehtaan siirtämistä Lutakosta.
• 1989 Oy Wilhelm Schauman Ab ja Jyväskylän kaupunki tekevät runkosopimuksen alueesta, rakennusoikeudeksi sovitaan 220.000m2.
• 1989 Kuokkalan silta valmistuu yhdistäen Lutakon ja Kuokkalan Jyväsjärven yli.
• 1989-90 Alueen suunnittelusta asuinkäyttöön järjestetään arkkitehtikilpailu.
• 1990 Schauman Wood saa Säynätsalossa olevan Enso-Gutzeit Oy:n omistama vaneritehtaan haltuunsa – tavoitteena siirtää tehdastoiminta Lutakosta Säynätsaloon.
• 1990 Maaperätutkimus alueella mahdollisten epäpuhtauksien selvittämiseksi ja siivoamiseksi.
• 1994 Jyväskylän kaupungin valtuusto hyväskyy osayleiskaavan alueesta.
• 1995 Teollinen toiminta Lutakossa päättyy.
• 1995 Ensimmäinen asemakaavan toteutusaluesuunnitelma laaditaan. Alueella suoritetaan lisää maaperätutkimuksia ja asuinrakentaminen alkaa.
• 1996 Maaperätutkimuksia suoritetaan koko Lutakon alueella.
• 1997 Maaperätutkimuksia jatketaan koko Lutakon alueella.
• 1997 Lutakonniemen alueella asuu n. 400 henkilöä.
• 1998 Ympäristöministeriö vahvistaa messu- ja kongressialueen asemakaavan ja asuinrakentamisen toisen toteutusalueen asemakaavan.
• 1999 Ympäristöministeriö vahvistaa vaneritehtaan aluekaavan. Vaneritehtaan alueen korjausrakentaminen alkaa, ns. Turbiini-hanke.
• 1999 Lutakonniemen alueella asuu n. 800 henkilöä.

2000-luku

• 2000 Asuinrakentamisen kolmannen toteutusalueen kaavoitus käynnistyy.
• 2000 15-kerroksisen Innova-tornin rakennustyöt käynnistyvät vuosien 2000/2001 vaihteessa.
• 2001 Lutakon asukasyhdistys ry perustetaan.
• 2001 Asuinrakentamisen kolmannen toteutusalueen asemakaava hyväksytään.
• 2002 Lutakossa asuu n. 1300 henkeä.
• 2004 Asuinrakentamisen neljännen toteutusalueen suunnitelma ja asemakaava hyväksytään.
• 2005 Vanhassa leipomorakennuksessa toimivan Tanssisali Lutakon säilyminen varmistuu kun kaupunki luovuttaa kiinteistön Jelmu ry:n ja Kauko Sorjosen säätiön omistamalle Kiinteistöosakeyhtiö Schaumanninkadun leipomo Oy:lle. Rakennus peruskorjataan samana vuonna.
• 2007 Lutakossa asuu n. 2200 henkeä. Alueella on noin 1000 työpaikaa ja 1000 opiskelupaikkaa.
• 2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman Lutakon aukiosta ja sataman laajentamisesta.
• 2008 Lutakonpuiston avajaiset 5. kesäkuuta.
• 2008 Sataman korjaus- ja laajennustyöt alkavat loppuvuodesta.
• 2009 Maria Pecoraron kirja "Schaumanin linna. Tehtaanjohtajan koti Jyväskylässä" julkaistaan.
• 2009 Martti Päivänsalon kirja "Lutakon muutos. Jyväskylän keskustaa tehtaan pohjille 1985-2009" julkaistaan.

Luettelo julkisista taideteoksista Lutakon alueella

Jyväskylän kaupungin kokoelmat

• Wilhelm Schaumanin rintakuva, 1959, Kalervo Kallio, Neliötori
• Suuri Kompassi, 1991, Markku Hakuri, Rantaraitti/satama
• Kajo, 2002, Kari Alonen, Rantaraitti
• Keinuja, 2002, Seppo Uuranmäki, Kuokkalan silta
• Lintutuoli, 2005, Harald Karsten, Lutakonpuisto
• Aatamin puraisu, 2007, Marja Kolu, Lutakonpuisto
• Rastatukkainen soffa, 2008, Marja Kolu, Lutakonpuisto
• Nimetön, 200?, Cons Crew, Kuokkalan silta (kaupungin tilaama graffiti-teos)

Luettelo Lutakon teistä ja kaduista

• Schaumanin puistotie kulkee alueen lävitse etelä-pohjoissuunnassa. Tie on nimetty vaneritehtaan alueelle perustaneeseen Wilhelm Schaumanin mukaan. Alkaa Satamakadusta ja jatkuu Rantaväylän ja junaradan yli muuttuen kaupunginosan rajalla Heikinkaduksi.
• Satamakatu kulkee alueen lävitse luode-kaakko -suunnassa ja jakaa niemen satamaan ja muuhun rakennettuun alueeseen. Satamakatu alkaa Rantaväylästä ja jatkuu Kuokkalan sillan saavutettuaan Siltakatuna.
• Messukatu oli aikaisemmin nimeltään Schaumaninkatu ja ennen Paviljongin rakentamista se kulki Lutakon lävitse. Uusi nimi viittaa messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonkiin. Katu alkaa Satamakadusta ja päättyy Paviljongin edessä olevalle Messutorille. Kadulla sijaitsevan Tanssisali Lutakon omistava Jelmu ry on kieltäytynyt käyttämästä uutta osoitetta ja ilmoittaa edelleen viralliseksi osoitteekseen Schaumaninkatu 3.
• Piippukatu viittaa kadun varrella olevaan korkeaan punatiiliseen savupiippuun, joka on säilytetty maamerkkinä ja muistona alueen tehdastoiminnasta. Lutakossa olevat ammattikorkeakoulun rakennukset sijaitsevat piippukadulla.
• Piippukuja on Piippukadun kapeampi asukasliikenteelle tarkoitettu jatke.
• Fortunakuja
• Uno Savolan katu on saanut nimensä Oy Wilhelm Schauman Ab:n vuonna 1951 nimetyn toimitusjohtajan mukaan. Katuosuus on uusin Lutakon alueelle avattu katu.
• Blomstedinkatu on saanut nimensä alueen ensimmäiset vaneritehdasrakennukset suunnitelleen arkkitehti Yrjö Blomstedin mukaan. Blomsted kuoli Jyväskylässä 1912, eli samana vuonna kuin vaneritehdastoiminta alkoi Lutakossa.
• Kiramo tarkoittaa laitetta, jolla uitetut tukit nostetaan maalle pinottavaksi. Kiramo on pohjoisin Schaumanin puistotiestä eroavista asuinkaduista, jotka päättyvät Jyväsjärven rantaan.
• Varppaaja on tukkilauttojen hinauksessa käytetty höyrylaiva. Varppaus tapahtui siten että laivan varppiankkuri kuljetettiin päähän ja sen jälkeen kiinnitettiin laiva keulastaan vaijerilla tukkilauttaan. Höyrykoneen käyttämä varppikela laivan peräosassa kelasi sitten ankkurivaijeria ja lautta liikkui.
• Vaneritori viittaa alueella olleen tehtaan päätuotteeseen. Kadunnimen loppuosa on luultavasti viittaus Vaneritorin lenkkimäisen muodon muodostamaan laajempaan aukioon.
• Viilukuja nimi viilu viittaa tukista sorvaamalla saatuun ohueen levyyn, joka on vanerin perusosa. Viilukuja on poikkeuksellisesti tarkoitettu vain kevyen liikenteen käyttöön ja se kulkee Lutakonpuiston pohjoisreunaa pitkin. Ajo kadun paikoitusalueille tapahtuu Vaneritorin kautta.
• Laani tarkoittaa puutavaran lastauspaikkaa tai kenttää.
• Sorvaamo viittaa sorvi-työkaluun, jota käytettiin vaneritehtaalla viiluaineksen erottamiseen tukeista.
• Purilas tarkoittaa ohutta puukapulaa, joka jää jäljelle tukista, josta on sorvattu käyttökelpoinen vaneriviilu.
• Jontikka on englannin kielen liitosta tarkoittavasta joint-sanasta johdettu puunjalostustuksen slangisana, joka viittaa vaneriliitokseen. Jontikka on eteläisin Schaumanin puistotiestä eroavista asuinkaduista, jotka päättyvät Jyväsjärven rantaan.

Julkiset liikenneyhteydet Lutakonalueella

Jyväskylän Liikenteen linja-autoreitit:

• 18 (Kortepohja – keskusta – Lutakko – Ristikivi)
• 18K (Kortepohja – keskusta – Lutakko – Nenäinniemi)
• 19 (keskussairaala – keskusta – Lutakko – Samulinniemi)

Lisäksi Lutakosta pääsee kävelysiltaa pitkin Jyväskylän matkakeskuksen juna- ja linja-autoasemille.

Aiheesta muualla

• Lutakon asukasyhdistys ry
• Jyväs-Helmi Oy: Lutakon historiaa

Jyväskylän kaupunginosat