Lahti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Lahti
Lahtis
vaakuna sijainti
www.lahti.fi
Sijainti 60°59′00″N, 25°39′20″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1905
Kuntaliitokset alueita Hollolasta
Pinta-ala 154,60 km2
371. suurin 1.1.2008 [1]
– maa 135,06 km2
– sisävesi 19,54 km2
Väkiluku 99 558
7. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys 737,1 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero 19,00 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja Jyrki Myllyvirta

Lahti (ruots. Lahtis, aikaisemmin Lachtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven lahden rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa oli 2008-04-30 30. huhtikuuta 2008 99 558 asukasta[2], ja se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu. Lahden pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2008-01-01 1. tammikuuta 2008 tehtyjen mittausten mukaan 154,60 km², josta 135,06 km² on maata ja loput 19,54 km² sisävesialueita.[1]

Lahden naapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä

Lahden pääkatu Aleksanterinkatu
Lahden pääkatu Aleksanterinkatu
Pääartikkeli: Lahden kaupunginvaltuusto
  • Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2004: 53,0
  • Veroprosentti 19,00
  • Työttömyysprosentti 2006: n. 12,75 %
  • Suurimmat elinkeinot: palvelut 70 %, teollisuus 21 % ja rakentaminen 7 %.
  • Korkeus merenpinnasta 103 metriä aseman kohdalla
  • Lahti-visio: "Lahti on kansainvälinen laadun, muotoilun ja ympäristöosaamisen keskus, jossa on itseään ja kaupunkiaan arvostavat tyytyväiset asukkaat."lähde?

Lahti on ollut toisen maailmansodan jälkeen siirtoväestä ja sittemmin voimakkaasta maalta kaupunkiin-muuttoliikkeestä johtuen voimakkaasti kehittyvä alue, jossa aikaisemmat kaupungin asukkaat ovat jääneet vähemmistöön ympäröivästä maakunnasta, Savosta ja Karjalasta, vähäisessä määrin myös Pohjanmaalta muuttaneisiin verrattuna.lähde? Kaupungin kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisiin, jonka jälkeen nuorekasta mielikuvaa on pidetty yllä lähinnä urheilumielikuvan ja sittemmin myös vaihtelevalla menestyksellä kulttuurimielikuvan avulla. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Lahti ei liittynyt mukaan sähköteknisen alan kasvuun, mutta Lahdessa on pyritty osaamiskeskusohjelmin keskittymään ympäristöasiantuntemukseen.

Tyypillistä Lahdelle ovat ulkopuolelta tulevat kaupunginjohtajat ja osastopäälliköt, jotka ovat yrittäneet pitää niukentuneiden taloudellisten voimavarojen olosuhteissa dynamiikkaa yllä keinoin, joista on ollut myös vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kaupunginjohtajien virka-aika ei ole ollut tosiasiallisesti puuttuvan kaupunginvaltuutettujen tuen vuoksi Lahdessa pitkä. Kaupunginjohtajina vuorottelevat suurten kaupunkien tapaan kokoomuslaiset ja sosiaalidemokraatit, mutta kaupunginjohtajan valinnan ratkaisevat aina keskiryhmät, jotka toimivat tilanteen mukaan.


[muokkaa] Suurimpia yrityksiä

Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä
Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä
  • Suurimmat työllistäjät:
  • Lahden kaupunki
  • Isku-Yhtymä Oy 1057
  • Esa-konserni 585
  • Hartwall Oyj Abp 574
  • Fazer Leipomot Oy/Oululainen 545
  • Stora Enso Packaging Oy 465
  • Kemppi Oy 416
  • DNA Oy (ent. Päijät-Hämeen Puhelin Oyj) 385
  • Koiviston Auto -yhtymä 383
  • L-Fashion Group Oy 376


  • Lisäksi suuria työllistäjiä ovat Eurokangas, Foxconn, Indoor Group (Asko ja Sotka), S-Hämeenmaa, Stalatube, Oilon, Lahden Polttimo, Suomen Hiiva, BE Group (Starckjohann), Peikko Finland, Halton, Vaahto Oy, Päijät-Hämeen Osuuspankki, UPM-Kymmene, Elofin (Elopak), Pilkington (Lahden Lasitehdas), Merivaara ja Eirikuva.

[muokkaa] Lahden historia

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen maininta nimestä on vuodelta 1445. Lahti oli kuitenkin tavallinen Hollolan pieni maalaiskylä, kunnes Riihimäki–Pietari-rautatie avattiin vuonna 1870, minkä aikaansaama junaliikenne aloitti kylän kasvun vilkkaaksi liikepaikaksi.

Lahti sai kauppalan oikeudet vuonna 1878 Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II:n vahvistamina, vaikka tuolloin haettiin täysiä itsenäisen kaupungin oikeuksia. Kauppalana Lahti kuului edelleen Hollolan kuntaan. Lahden itsenäisen kaupunginaseman vahvisti Nikolai II 1. marraskuuta 1905, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Lahden kauppala kaavoitettiin vuonna 1878, ja samaan kaavoitukseen perustuu edelleen kaupungin nykyinen ydinkeskusta. Vuoden 1905 kaupungiksi tulon jälkeen Lahden kaupunkiin on liitetty alueita Hollolasta 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).

Vuonna 1918 Lahden Fellmanin tilan pellolle koottiin vangiksi jääneitä punakaartilaisia, joista osa teloitettiin Hennalan kasarmialueella. Fellmanin puistoon pystytettiin 1981 suuri, realistinen punavankien vapautuksen muistomerkki.

Vuonna 1918 Asko Avonius perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina, josta Askon ohella kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku ja E-liikkeeseen kuulunut Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.

Nykyisin virkistyskäytössä oleva Vesijärven satama
Nykyisin virkistyskäytössä oleva Vesijärven satama

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. Vuonna 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. Vuonna 1989 järjestettiin Lahdessa jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin uusi kisakylä Lahden asemantaustaan.1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen Hemohesin käytöstä.

1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuustontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.

Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulutuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

Tilastokeskus kertoo Lahdessa kerrostaloasuntoneliön maksavan keskimäärin 1 261 EUR/m² 4/2005

[muokkaa] Väestö ja politiikka

Lahden asukasluvun kasvu
Vuosi Asukasluku
1906 2 779
1910 5 996
1915 4 974
1920 5 212
1925 8 315
1930 10 083
1935 21 167
1940 24 757
1945 33 725
1950 43 571
1955 48 112
1960 65 210
1965 79 829
1970 88 393
1975 94 862
1980 94 767
1985 94 447
1990 93 151
1995 95 119
1996 95 501
1997 95 854
1998 96 227
1999 96 666
2000 96 921
2002 97 968
2003 98 253
2004 98 281
2005 98 349
2006 98 413
2007 99 236

[muokkaa] 1990-luvun lama

Lahti oli ennen Porin tapaan työläisten kaupunki. Kaupungissa oli suuria työllistäjiä, jotka nyt ovat jo menneisyyttä. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin yliopiston läheisyyden takia. Silti Lahdessa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.

Lahtea on lamavuosina teollisuudesta lähti paljon työpaikkoja ja siitä lähtien Lahtea on piinannut ankara työttömyys. Lahden lähiöissä on pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja alkoholisoituminen arkipäivää. Kolmannes työttömistä, noin 2 500 kaupunkilaista, on pitkäaikaistyöttömiä.

1990-luvulla Lahti ei saanut Eimo-muovia laajemmin matkapuhelinten tuotantoon liittyvää teollisuutta Lahden seudulle, joten rakennemuutos ei tässä mielessä onnistunut ja kaupunkiin jäi verrattain suuri työttömyys ja rakenneongelmat.

Kehitystoimissa on käytetty mielikuvia liittymisestä Helsingin metropolialueeseen. Lahden kaupunginjohdossa on uskottu, että pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin eli noin tunnin matkan päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki-Lahti -moottoritie ja Lahden oikorata. Matka-ajan kutistaminen Helsingin suuntaan onkin tuottanut 2000-luvun puolivälistä alkaen tulosta ja työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt kovaa vauhtia.

Lahti ja Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Aloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Sijainti Lahdessa on etu kuljetettaessa tavaraa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta.

Vaikuttavuudeltaan valtakunnallisesti merkittävin Lahteen sijoittunut toiminto on Hartwallin panimo. Lahdessa oli saatavana korkealaatuista vettä helposti, keskeinen sijainti Etelä-Suomessa valtatie 4:n ja valtatie 12:n varrella sekä Mallasjuoman panimoperinteet.

[muokkaa] Valtionapu

Lahti hakee 2006 sisäasiainministeriöltä yhdeksää miljoonaa euroa kunnille suunnattavaa tarveharkintaista apua, ns. "kuntien köyhienapua". [1] [2]

Suomen valtio on yrittänyt viime vuosina tukea Lahtea harkinnanvaraisella rahoitusavulla ja tehnyt satojen miljoonien eurojen investoinnit Lahteen: uusi moottoritie, Salpausselän urheilukilpailut, Kerava–Lahti-oikorata ja merkittävä panostus Sibelius-konserttitaloon. Hallituksen aloittama valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen.

[muokkaa] Lahden tavoitteet

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 000 000 euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Vuonna 2005 Nastolan rajalla olevaa Karistoa raivattiin Kymijärven rannalla sijaitsevaksi omakoti- ja rivitaloalueeksi. Vuonna 2006 on työn alla Vesijärven sataman lähistöllä suuri määrä uusia kerrostaloja. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle.

[muokkaa] Kansalaisliikkeitä

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä, mikä on vastaus hallinnon rakennemuutoshaasteisiin, Lahden strategiaan. Kansalaisliikkeitä on muodostunut luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka vastustaa ympäristösyistä Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta, ja se on onnistunut tehtävässään jo vuosikymmenen ajan. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.

Puhdas Laune -liike taas pyrkii ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla se on kyennyt hankkimaan asialleen aina kaupunginvaltuuston enemmistön yli perinteisten puoluerajojen.

Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyy myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan.

Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2 % äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

[muokkaa] Puoluehajaannuksia

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset. Entinen vihreiden kaupunginvaltuutettu jatkaa punavihreä-ryhmässä. Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyy 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.

Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

[muokkaa] Pormestari ja kaupunginjohtajat

Ylin kaupunginjohto
Pormestari Toimikausi
Otto Lyytikäinen 1907-1930
Kaupunginjohtaja Toimikausi
Arvi Hällfors 1930-1931
Eero H. I. Tammio 1931-1933
Paavo Säippä 1933-1938
Uuno Takki 1938-1942
Olavi Kajala 1942-1967
Teemu Hiltunen 1967-1980
Seppo Välisalo 1980-1995
Kari Salmi 1995-2003
Tarmo Pipatti 2003-2007
Jyrki Myllyvirta 2007-

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytiläisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28.1.1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19.4.1918 saakka.

Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin siirryttyä RT Rakennusteollisuuteen virkaa tekevänä kaupunginjohtajana toimi rahoitusjohtaja Mika Mäkinen ennen uuden kaupunginjohtajan nimittämistä. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto perustuu kaupunginjohtajalle sekä teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen kolmelle toimialajohtajalle. Sivistystoimen merkittävä toimintalinja on kouluverkoston saneeraaminen. Myös liikuntakiinteistöjä on yritetty saada kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalitoimen alalla merkittävää on ollut hoitojonojen purkaminen terveydenhoidon alalla vuokralääkäreitä käyttäen. Sivistystoimen toimialajohtaja on Maritta Vuorinen ja sosiaalitoimen Matti Liukko. Teknistä tointa johtaa Timo Ahonen. Teknisessä toimessa esillä ovat mm. Kujalan logistiikkakeskus, Kymijärven voimalan jätteenpolttolaitos ja Kariston asuma-alueen kehittäminen.

[muokkaa] Hankkeita

[muokkaa] Sivistystoimiala

Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja. Kivimaan koulu jouduttiin evakuoimaan Kujalan maatalousoppilaitokseen siellä jo vuosia ilmenneiden homehaittojen vuoksi kevätlukukaudella 2007.

Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen toi Lahteen yhden uuden kaupunginvaltuustoryhmän.

[muokkaa] Tekninen- ja ympäristötoimiala

Jätteenpolttolaitos on sadan miljoonan euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saattaa olla tälle esteenä. Verkkoyhtiötä ei aiota toteuttaa, jolloin Lahti Energian taseessa on vakuusarvoa, mutta Lahti Energia arvelee, että hanke voi myöhästyä ympäristövalituksesta johtuen sen verran, että muuta vastaavat hankkeet ehtivät edelle, jolloin hanketta ei kannattane toteuttaa.

Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Vesi Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. "Myy ja vuokraa takaisin" -ajatuksesta on luovuttu 2005 vuoden aikana ja Lahden kaupunkikonsernin yhtiöistä tuloutetaan Lahden kaupungille runsaasti varoja kunnallisveroprosentin pidäkkeeksi. Summa vastaa vuosittain noin yhdeksää kunnallisveroprosenttiyksikköä. Helsingissä vastaava määrä vastaa vain kolmea kunnallisveroprosenttiyksikköä.

Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Kujalan logistiikkakeskus suunnitelman mukaisesti sijaitsisi Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla.

Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Hollolan aluillaan olevan Nostavan logistiikkakeskuksen lisäksi Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäen eteläpuolelle, Orimattilan Pennalaan.

Launeen tie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Asialle ei ole löytynyt toistaiseksi riittävää kannatusta kaupunginvaltuustosta. Vaihtoehtoista Renkomäen tietä jotkin sanomalehtimiehet ja Lahden kauppakamari pitävät lähinnä vain neljän lahtelaisen kansanedustajan hankkeena huolimatta siitä, että valtuuston enemmistö on useaan kertaan ollut enemmistöllä Launeen linjausta vastaan perustellen päätöstään tien tarpeettomuudella tai sen omakotiasutukselle aiheuttamilla haitoilla. Launeen ohitustie on hyväksytty Lahden kaupunginvaltuustossa, mutta tietoa ei toistaiseksi sen toteuttamisajankohtasta ole.

Mastonet-hanke perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network). Verkko on maksutta käytettävissä mm. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa, Salpausselän urheilukeskuksessa ja Sibeliustalossa. Se on Suomen suurin maksuton yleisön käytössä oleva langaton verkko Pääartikkeli Mastonet

Toriparkki Torin alle on suunniteltu maanalaista pysäköintihallia pysäköintipaikkojen vähyyden takia keskustassa. Toteutuessaan siitä tulisi kaksikerroksinen ja noin 534-autopaikkainen.

[muokkaa] Valtion hankkeet

Oikeustalo Uutta oikeustaloa on alettu suunnitella maakuntakirjaston takana olevalle pysäköintialueelle. Vanha oikeustalo Rautatieaseman takana on jo kauan ollut riittämätön Lahden tarpeille. Nyt kun Orimattilan käräjäoikeus yhdistyy Lahteen uutta oikeustaloa todella tarvitaan

Lahden oikorata lyhensi Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke toi rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.

Valtio hajasijoitti Lahteen Keskussotilassairaala 1:n eli Tilkan tutkimustoimintaa jatkavan Sotilaslääketieteen keskuksen ja Valtion asuntorahaston.

[muokkaa] Kaupunginosat

[muokkaa] Keskusta

Lahden keskusta muodostuu Savon valtatien, Vapaudenkadun, Hämeenkadun ja Vesijärvenkadun välisestä suorakaiteesta, jossa tai jonka läheisyydessä sijaitsevat mm. Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu, Aleksanterinkatu, Lanunaukio, Mariankatu ja sillä sen kävelykatuosuudelle siirretty Hakkapeliittojen kotiinpaluu-patsas.

Hakkapeliittain kotiinpaluu Lahden Mariankadulla
Hakkapeliittain kotiinpaluu Lahden Mariankadulla

[muokkaa] Linja-autoliikenteen solmukohta

Lahden kauppatorin kaksi Aleksanterinkadun pysäkkiä länteen suuntautuvaa liikennettä varten ja kaksi Vapaudenkadun pysäkkiä itään suuntautuvaa liikennettä varten ovat Lahden linja-autopaikallisliikenteen solmukohta.

Lahden linja-autokaukoliikenteen keskuspaikka on Lahden linja-autoasema keskustan ja Savon valtatien (nyk. Lahdenkadun) länsipuolella. Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin virkakaudella esitettiin ajatuksia linja-autoaseman purkamisesta ja kaukoliikenteen siirtämisestä Lahden rautatieasemalle Salpausselän eteläpuolelle sekä Lahden matkakeskuksen rakentamisesta rautatieaseman seudulle, mutta siitä luovuttiin, koska se olisi maksanut 40 miljoonaa euroa ja koska raideliikennematkustajista vain 5% jatkoi matkaansa linja-auton kaukoliikenteellä.

[muokkaa] Kehittyminen

Koska Lahden kaavoitus on suuntautunut Salpausselän harjujen, mm. Radiomäen eteläpuolelle Asemantaustan taakse Launeelle, on vähittäiskauppa Lahden keskustassa vähentynyt. Keskustan elvyttämiseksi jo 1990-luvun lamavuosina perustettiin projekti, jonka tehtävänä oli pohtia, mitä vähittäiskaupan elvyttämiseksi keskustassa voitaisiin tehdä. Ratkaisuksi löydettiin keskustaisännän palkkaaminen. Nykyinen keskustaisäntä on Riku Jaro. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry.

[muokkaa] Pysäköintiongelma

Lahden vähittäiskaupan kaavoitus on kuitenkin jatkunut painopisteinään Laune ja muut kaupunginosat, joten Lahden keskusta ei ole elpynyt. Lahden Sokos-tavaratalo on merkittävä kauppapaikka, mutta keskustassa sijaitsevana se kärsii pysäköintialueen puutteesta, koska asiakkaat eivät halua viedä autoaan kauas Lahden pysäköintitaloon. Tämän vuoksi sesonkina, mm. joulua ennen Lahden kauppatorilta osoitettiin kymmeniä pysäköintipaikkoja Sokoksessa kävijöille merkinnöin. Lahden kauppatorin torikauppa on hiljentynyt 2000-luvulla, jolloin pysäköintitilaa on osoitettu yleisiin tarkoituksiin sen länsiosasta. Pysäköintitilaa ovat vähentäneet mm. Mariankadun Aleksanterinkadun puoleisen osan sulkeminen kävelykaduksi ja Vapaudenkadun sekä Aleksanterinkadun välisen osan Rautatienkatua muuttaminen kävelykaduksi, Lanunaukioksi.

Lahden keskustassa oli pitkään Vapaudenkadulla pysäköintitalo, joka jäi vähäiselle käytölle. Se purettiin ja tilalle rakennettiin Kuvapalatsin kolmikerroksinen elokuvateatteri, jossa on alakerrassa lipunmyynnin yhteydessä kaksi kahvilaa, avoin langaton lähiverkko ja toisessa sekä kolmannessa kerroksessa useita elokuvateatterisaleja.

Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun pysäköintiongelma on siirtänyt katupysäköintiä kauemmas Hämeenkadulla je Kirkkokadulle. Ratkaisuksi erityisesti torinseudun pysäköintiongelmaan on esitetty toripysäköinnin rakentamista kauppatorin alle, mutta 10 miljoonan euron hankkeelle ei ole löytynyt rahoitusta. Lahden kaupunki edellyttäisi, että hankkeen rahoittaisivat torinseudun ja laajemmin keskustan vähittäiskauppiaat, kun taas toisen näkemyksen mukaan Lahden kaupungin tulisi rahoittaa hanke. Asia ei ole tämän vuoksi edennyt, minkä vuoksi torin länsiosan pysäköinti jatkuu.

[muokkaa] Merkittäviä muutoksia

Lahden keskustasta lakkasi Lahden Citysokoksen valmistumisen yhteydessä vanha SOK:n tavaratalo Valtakulma, jonka yhteydessä oleva hotelli perusparennettiin. Keskustassa oli myös aikaisemmin Starckjohannin rautakauppa, jonka rakennuksessa oli sen jälkeen Postipankki.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

Lahden stadion.
Lahden stadion.
Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.
Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaisia Salpausselän kisoja. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli maan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup.

Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion.

FC Lahti, Pelicans ja Namika Lahti pelaavat kansallisissa pääsarjoissa.

Liikuntakeskus Pajulahti[3] sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto[4] sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa.

[muokkaa] Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

[muokkaa] Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä on urheiltu olympiatasolla. Siellä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin Olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita.

[muokkaa] Maailmanmestaruuskilpailuja

[muokkaa] Liikenne

Lahti sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa. Kaupunki sijaitsee melko lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli kaikilla suomalaisilla on sinne keskimääräistä lyhyempi matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.

Lahteen rakennettu rautatien oikorata valmistui 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia. Oikoradan yhteydessä otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput.

Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997 ja tie valmistui vuonna 1999.

[muokkaa] Välimatkat maanteitse

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Huomattavia rakennuksia

Ristinkirkko yövalaistuksessaan. Etualalla Olavi Lanun Paju-veistos.
Ristinkirkko yövalaistuksessaan. Etualalla Olavi Lanun Paju-veistos.
  • Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
  • Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
  • Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
  • Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
  • Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.

[muokkaa] Museot

[muokkaa] Muistomerkkejä, muistolaattoja ja patsaita

Patsas kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Patsas paljastettiin 4.10.1975 Lahden kaupunginsairaala lähellä olevalle kentälle ja toisen kerran Mariankadulle Aleksanterinkadun varrelle lippujuhlapäivänä 4.6.1991.
  • Lahden talvisodan muistomerkki on 30.11.1989 talvisodan alkamisen muistoksi pystytetty Unto Ojosen suunnittelema veistos. Lahti oli kuului talvisodan ensimmäisenä päivänä Neuvostoliiton ilmapommittamiin paikkakuntiin. Veistos sijaitsee Uudenmaankadun ja Launeenkadun risteyksessä.

[muokkaa] Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanke

Lahti pyrki Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeellaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Suomen ehdokkaaksi valittiin Turku. Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti on 21 miljoonaa euroa. [15]

Ilmoitus kilpailuun Euroopan kulttuuripääkaupungista kuitenkin mahdollisti sivistystoimelle budjetin, minkä avulla voidaan toteuttaa hankkeita, vaikkei Lahden osalta kulttuuripääkaupunkius toteutunutkaan. Lahdessa toteutetaan verkkosivuja Luova Lahti-nimisenä hankkeena.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.[4]

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita. Pääartikkeli Kivimaa

Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavalla sijaitsevaa Bandungia, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaisesti laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.

[muokkaa] Sanontoja

  • "Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, joka kuului alun perin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!
  • "Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, johon liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
  • "Lahti on Suomen Chicago" - 1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana. Alun perin kyseinen sanonta tuli kuitenkin saksalaisen lehden tekemästä vertailusta Chicagon ja Lahden kasvunopeuksistalähde? eikä tällä ollut mitään tekemistä rikostilastojen kanssa. Nykyään Lahti ei eroa väkivaltatilastoiltaan muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta.
  • "Lahti pilaa tunnelman" - 2000-luvun alussa lahtelaisen nuorisokulttuurin piirissä muodostunut humoristinen lausahdus kuvaa Lahden mainetta itseironian avulla. [5] [6]

[muokkaa] Uskonnollinen elämä

Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla Launeen kaupunginosassa, minkä itäpuolella Tapparakadulla on myös Launeen seurakunnan tätä pienempi Launeen seurakunnnan Launeen kirkko. Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikoittainen uskonnollinen tapahtuma.

Lahdessa on Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva kirkko Harjukadun länsipäässä.

Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa on Herättäjäjuhlat 6.-8.7., jonne odotetaan 30 000 vierasta. Juhlapaikka on Lahden Urheilukeskus. Tapahtuman ajaksi perustetaan ja ylläpidetään Lahden stadionille Körttiradio, jonka taajuus on 105,5 MHz ja jonka pitäisi kuulua muutamia kilometrejä kaupungille.

[muokkaa] Tunnettuja lahtelaisia

[muokkaa] Poliitikkoja

[muokkaa] Nykyiset kansanedustajat

Lahti ympäristöineen kuuluu Päijät-Hämeenä Hämeen vaalipiiriin.

  • 2007-

[muokkaa] Entiset kansanedustajat

[muokkaa] Tieteenharjoittajia

[muokkaa] Muusikoita

[muokkaa] Yhtyeitä

[muokkaa] Näyttelijöitä

[muokkaa] Tv-kasvoja

[muokkaa] Toimittajia

[muokkaa] Urheilijoita

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
  2. ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
  3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
  4. ↑ http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/75014507BE5AAC84C2256FE80045892E
  5. ↑ http://klubitus.org/forum_haku.php?kohde=kaikki&hae=Lahti+pilaa+tunnelman
  6. ↑ http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=1426142

[muokkaa] Tilastot

[muokkaa] Pinta-alat

[muokkaa] Historiatietoja

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahti.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: