Lahti

Lahti Lahtis
vaakuna	sijainti
www.lahti.fi
Sijainti	60°59′00″N, 25°39′20″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Perustettu	1878
– kaupungiksi	1905
Kuntaliitokset	alueita Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta
Kokonaispinta-ala	154,58 km² 318:nneksi suurin 2011
– maa	135,05 km²
– sisävesi	19,53 km²
Väkiluku	102 229 8:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	757,0 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	66,5 %
– yli 64-v.	19,0 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	95,1 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	4,6 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Jyrki Myllyvirta
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2009–2012  • Kok.  • SDP  • Vas.  • Vihr.  • KD  • PS  • Kesk.  • SSP	20 19 5 4 4 3 3 1

Lahti (ruots. Lahtis, aikaisemmin Lachtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven eteläpäässä Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahdessa oli 2011-11-30 30. marraskuuta 2011 102 229 asukasta, ja se on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, ja Lahden seutu on sen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Lahden pinta-ala on 154,58 km², josta 135,05 km² maata ja loput 19,53 km² sisävesiä (2011-01-011. tammikuuta 2011). Lahti on nuorin Suomen vanhoista kaupungeista.

Lahden rajanaapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä.

Yleistä

Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin.

Lahti sijaitsee Vesijärven etelärannalla, ja ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta.

Lahti on ollut toisen maailmansodan jälkeen siirtoväestä ja sittemmin voimakkaasta maalta kaupunkiin-muuttoliikkeestä johtuen voimakkaasti kehittyvä alue, jossa aikaisemmat kaupungin asukkaat ovat jääneet vähemmistöön ympäröivästä maakunnasta, Savosta ja Karjalasta, vähäisessä määrin myös Pohjanmaalta muuttaneisiin verrattuna. Kaupungin kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisiin, jonka jälkeen nuorekasta mielikuvaa on pidetty yllä lähinnä urheilumielikuvan ja sittemmin myös vaihtelevalla menestyksellä kulttuurimielikuvan avulla. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Lahdessa on pyritty osaamiskeskusohjelmin keskittymään ympäristöasiantuntemukseen.

Lahti Energialta nostettavat osingot korotetuista kaukolämmön ja sähkönjakeluhinnoista kattavat Lahden kunnallistuloista kahden kunnallisveroprosentin kokoisen erän. Lahti Energian myynnistä on keskusteltu.

Lahden historia

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, "joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä". Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.

Vuonna 1868 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki-Pietari-rataosuus. Rautatien tullessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa, mutta rautatien ansiosta alue alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön. 24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n mahtikäskyllä. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin ydinkeskusta. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle. Asemakaavan laatimista helpotti se, että käytännöllisesti katsoen koko vanha kylä oli vuonna 1877 tuhoutunut suuressa tulipalossa.

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Kaupungiksi tulon jälkeen Lahtea on laajennettu liittämällä siihen alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. Venäjälle pakenevat punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen. Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan kasarmialueelle josta muodostettiin yksi suurimmista sisällissodan vankileireistä. Entisen pellon paikalla on nykyisin Fellmannin puisto jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.

Nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva Vesijärven satama.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. Lahdessa järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä rakennettiin Lahden asemantaustaan. Vuonna 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen Hemohesin käytöstä. Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.

1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuustontteja, minkä vuoksi ostettiin silloisen valtatie 4:n varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.

Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulutuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

Väestö ja politiikka

Lahden asukasluvun kasvu

Vuosi	Asukasluku
1878	n. 200
1905	2 779
1910	5 081
1915	6 325
1920	7 200
1925	8 781
1930	10 868
1935	23 609
1940	27 878
1945	32 345
1950	44 759
1955	49 497
1960	66 802
1965	81 859
1970	88 393
1975	94 862
1980	94 767
1981	94 692
1982	94 603
1983	94 466
1984	94 347
1985	94 447
1986	94 205
1987	93 671
1988	93 251
1989	93 132
1990	93 151
1991	93 414
1992	93 784
1993	94 160
1994	94 706
1995	95 119
1996	95 501
1997	95 854
1998	96 227
1999	96 666
2000	96 921
2001	97 543
2002	97 968
2003	98 253
2004	98 281
2005	98 413
2006	98 766
2007	99 308
2008	100 080
2009	100 833
2010	101 558
2011	101 787

1990-luvun lama

Lahti oli pitkään Porin tapaan työläisten kaupunki. Entisaikojen suurista työllistäjistä monet ovat lopettaneet toimintansa. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa^lähde?. Silti Lahdessa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.

Lamavuosina lahtelaisesta teollisuudesta lähti paljon työpaikkoja. Kaupunki kärsi lamavuosina ankarasta työttömyydestä.

Kehitystoimissa on käytetty mielikuvia liittymisestä Helsingin metropolialueeseen. Lahden kaupunginjohdossa on uskottu, että pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin eli noin tunnin matkan päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Matka-ajan kutistaminen Helsingin suuntaan onkin tuottanut 2000-luvun puolivälistä alkaen tulosta ja työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt kovaa vauhtia.

Lahti ja Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Aloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Sijainti Lahdessa on etu kuljetettaessa tavaraa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta.

Vaikuttavuudeltaan valtakunnallisesti merkittävin Lahteen sijoittunut toiminto on Hartwallin panimo. Lahdessa oli saatavana korkealaatuista vettä helposti, keskeinen sijainti Etelä-Suomessa valtatie 4:n ja valtatie 12:n varrella sekä Mallasjuoman panimoperinteet. Lisäksi Lahdessa on Kujalan logistiikkakeskus -niminen hanke, joka sijaitsee Kouvolan junaradan varrella sekä naapurikunta Hollolassa Nostavan logistiikkakeskus -niminen hanke.

Moottoritie ja oikorata

Lahdessa on useisiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden vähän valtionhallinnon työpaikkoja. Lahti ja Päijät-Häme ovatkin valtion suuntaan merkittäviä nettomaksajia. Vuonna 2006 Lahti haki sisäasiainministeriöltä yhdeksää miljoonaa euroa kunnille suunnattavaa tarveharkintaista apua, ns. "kuntien köyhienapua".

Suomen valtio on laman jälkeen tehnyt Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Järvenpään ja Lahden välille rakennettiin moottoritie sekä Keravalta Lahteen oikorata. Valtio on myös tukenut Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista. Valtionhallinnon alueellistaminen on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n (Tilkan) lakkauttamisen jälkeen Sotilaslääketieteen keskuksen.

100 000 asukkaan raja on mennyt rikki

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 miljoonan euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Sadantuhannen asukkaan raja rikottiin 30. marraskuuta 2008. Sinä päivänä Lahdessa asui 100 030 ihmistä. Nastolan rajalla Kymijärven eteläpuolella sijaitsevaa Kariston omakoti- ja rivitaloaluetta on rakennettu vuodesta 2005 lähtien. Vesijärven sataman viereiselle Ankkurin alueelle on rakennettu suuri määrä uusia kerrostaloja. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle. Näistä tunnetuin lienee Mallasjuoman eli Malskin kortteli.

Kansalaisliikkeitä

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka vastusti ympäristösyistä Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.

Puhdas Laune -liike taas pyrki ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta.

Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyi myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

Puoluehajaannuksia

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset.

Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Aqua pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

Pormestari ja kaupunginjohtajat

Ylin kaupunginjohto

Pormestari	Toimikausi
Otto Lyytikäinen	1907-1930
Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Arvi Hällfors	1930-1931
Eero H. I. Tammio	1931-1933
Paavo Säippä	1933-1938
Uuno Takki	1938-1942
Olavi Kajala	1942-1967
Teemu Hiltunen	1967-1980
Seppo Välisalo	1980-1995
Kari Salmi	1995-2003
Tarmo Pipatti	2003-2007
Jyrki Myllyvirta	2007-

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytikäisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28.1.1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19.4.1918 saakka.

Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin siirryttyä RT Rakennusteollisuuteen virkaa tekevänä kaupunginjohtajana toimi rahoitusjohtaja Mika Mäkinen ennen uuden kaupunginjohtajan nimittämistä. Kaupunginjohtajaksi nimitettiin myöhemmin entinen Mikkelin kaupunginjohtaja, kokoomuslainen Jyrki Myllyvirta. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto perustuu kaupunginjohtajalle sekä teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen kolmelle toimialajohtajalle. Sivistystoimen merkittävä toimintalinja on kouluverkoston saneeraaminen. Myös liikuntakiinteistöjä on yritetty saada kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalitoimen alalla merkittävää on ollut hoitojonojen purkaminen terveydenhoidon alalla vuokralääkäreitä käyttäen. Sivistystoimen toimialajohtaja on Maritta Vuorinen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja on Mikko Komulainen. Teknistä tointa johtaa Timo Ahonen. Teknisessä toimessa esillä ovat mm. Kujalan logistiikkakeskus, Kymijärven voimalan jätteenpolttolaitos ja Kariston asuma-alueen kehittäminen.

Hankkeita

Sivistystoimiala

Koulu-uudistuksen tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautettiin kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan.

Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan.

Tekninen ja ympäristötoimiala

Jätteenpolttolaitos on sadan miljoonan euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saattaa olla tälle esteenä. Verkkoyhtiötä ei aiota toteuttaa, jolloin Lahti Energian taseessa on vakuusarvoa, mutta Lahti Energia arvelee, että hanke voi myöhästyä ympäristövalituksesta johtuen sen verran, että muuta vastaavat hankkeet ehtivät edelle, jolloin hanketta ei kannattane toteuttaa.

Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Aqua Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. "Myy ja vuokraa takaisin" -ajatuksesta on luovuttu 2005 vuoden aikana ja Lahden kaupunkikonsernin yhtiöistä tuloutetaan Lahden kaupungille runsaasti varoja kunnallisveroprosentin pidäkkeeksi. Summa vastaa vuosittain noin yhdeksää kunnallisveroprosenttiyksikköä. Helsingissä vastaava määrä vastaa vain kolmea kunnallisveroprosenttiyksikköä.

Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Kujalan logistiikkakeskus suunnitelman mukaisesti sijaitsisi Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla.

Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Hollolan aluillaan olevan Nostavan logistiikkakeskuksen lisäksi Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäen eteläpuolelle, Orimattilan Pennalaan.

Launeen tie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Launeen linjauksen, jonka vaihtoehtona on ollut Renkomäen kautta kulkeva tielinjaus. Launeen kehätietä on vastustettu, koska tien pelätään aiheuttavan haittaa omakotiasutukselle. Kehätien toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa.

Mastonet-hanke perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko. Verkko on maksutta käytettävissä mm. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa, Salpausselän urheilukeskuksessa ja Sibeliustalossa. Nykyisellään Mastonetin tulevaisuus on avoin ja monet lähettimistä ovat joko sammutettu tai muuten ajastaan jälkeen jääneitä.

Toriparkki on Torin alle on suunniteltu maanalaista pysäköintihallia pysäköintipaikkojen vähyyden takia keskustassa. Toteutuessaan siitä tulisi kaksikerroksinen ja noin 534-autopaikkainen. Toriparkin mahdollistava kaava hyväksyttiin Lahden kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2010.

Ranta-Kartano on Lahden kaupungin asemakaavan muutos, jonka seurauksena 342 pysäköintipaikan ja linja-autojen pysäköintipaikoille tulisi 2-3-kerroksisia puukortteleita ja 8-kerroksisia lasijulkisivuisia asuinrakennuksia arkkitehtikilpailussa voittaneen Laituri-rakennussuunnitelman mukaisesti. Lahden kaupunginvaltuusto päätti kaavamuutoksesta kesäkuussa 2009. Kaavasta on tehty valituksia.

Valtion hankkeet

Oikeustalo Uutta oikeustaloa on alettu suunnitella maakuntakirjaston takana olevalle pysäköintialueelle. Vanha oikeustalo Rautatieaseman takana on jo kauan ollut riittämätön Lahden tarpeille. Nyt kun Orimattilan käräjäoikeus yhdistyy Lahteen, uutta oikeustaloa todella tarvitaan.

Lahden oikorata lyhensi Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke toi rautatien Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin ensin mainittu voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.

Valtio hajasijoitti Lahteen Keskussotilassairaala 1:n eli Tilkan tutkimustoimintaa jatkavan Sotilaslääketieteen keskuksen ja Valtion asuntorahaston.

Kaupunginosat

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Keskusta

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Ydinkeskustassa sijaitsevat mm. Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu, Aleksanterinkatu, Lanunaukio, Mariankatu ja sillä sen kävelykatuosuudelle siirretty Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.

Linja-autoasema rautatieasemalle?

Lahden rautatieasema vuonna 2006.

Lahden paikallisbussiliikenteen solmukohta on kauppatori. Aleksanterinkadun varren pysäkeiltä liikenne suuntautuu kaupungin länsi- ja eteläosiin ja Vapaudenkadun varrelta kaupungin itä- ja pohjoisosiin.

Linja-autojen pikavuoroliikenteen keskuspaikka on Lahden linja-autoasema keskustan ja Lahdenkadun länsipuolella. Lahdessa on viime vuosina on pohdittu, tulisiko linja-autoasema tulevaisuudessa siirtää rautatieaseman yhteyteen, jolloin kaupunkiin saataisiin bussi- ja junaliikenteen yhteinen matkakeskus. Linja-autoaseman laajan parkkikentän paikalle ollaan parhaillaan kaavoittamassa asuinkerrostaloja. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus ratkaista, jatkaako asema nykyisellä paikallaan.

Keskustan kehittäminen

Lahden keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Nykyinen keskustaisäntä on Riku Jaro. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry.

Pysäköinti puhuttaa

Lahdessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti keskustan parkkipaikkatilanteesta. Kaupungin tekninen toimi on selvittänyt 15 miljoonaa euroa maksavan pysäköintilaitoksen rakentamista kauppatorin alle. Jos 500 maanalaista autopaikkaa toteutuisivat, kadunvarsipysäköintiä voitaisiin vähentää ja keskustan katuja muuttaa kävelypainotteisiksi.

Talvikaudella pysäköinti on ollut sallittua kauppatorin länsipäähän aidatulla parkkialueella Kadunvarsiparkkipaikkojen määrää ovat vähentäneet mm. Mariankadun Aleksanterinkadun puoleisen osan sulkeminen kävelykaduksi ja Vapaudenkadun sekä Aleksanterinkadun välisen osan Rautatienkatua muuttaminen kävelykaduksi, Lanunaukioksi.

Lahden keskustassa oli pitkään Vapaudenkadulla pysäköintitalo, joka jäi vähäiselle käytölle. Se purettiin ja tilalle rakennettiin Kuvapalatsin kolmikerroksinen elokuvateatteri, jossa on alakerrassa lipunmyynnin yhteydessä kaksi kahvilaa, avoin langaton lähiverkko ja toisessa sekä kolmannessa kerroksessa useita elokuvateatterisaleja.

Keskusta uudistunut

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Tavaratalo Sokos muutti 1980-luvulla Rauhankadun Valtakulmasta Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun kulmaan. Torin nurkalla toimi aiemmin myös Starckjohannin rautakauppa.

Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Trio kauppakeskuksessa on meneillään mittava saneeraustyö. Myös tavaratalo Sokosta on remontoitu ja laajennettu.

Ydinkeskustan tuntumassa Kauppakadun varressa sijaitsee Paavolan markettialue, jota niin ikään on uudistettu. Rauten entiseen tehdaskortteliin esimerkiksi rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Kävelykaduksi on muutettu Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.

Sää

Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimänpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu toiseen kasvien menestymisvyöhykkeeseen.

Kuukausi 1971-2000	tammikuu	helmikuu	maaliskuu	huhtikuu	toukokuu	kesäkuu	heinäkuu	elokuu	syyskuu	loka	marras	joulu	vuosi
Korkein lämpötila °C (keski- ja ääriarvo)	−3,8 < 7,8 1992	−3,7 < 9,6 1990	1,3 < 14,8 1990	7,5 < 24,2 1998	15,7 < 30,1 1995	20,1 < 32,1 1999	22,0 < 35,0 2010	19,9 < 31,3 1992	13,7 < 25,2 1991	7,4 < 17,8 2000	1,5 < 10,0 1999	−2,0 < 7,8 2000	35,0 2010
Alhaisin lämpötila °C (keskiarvo)	−35,2 1987< −10,3	−35,2 1979< −11,2	−29,0 1981< −7,0	−16,5 1998< −1,7	−7,0 1995< 3,4	−2,6 1978< 8,3	2,0 1993< 10,7	−1,1 1978< 9,5	−8,4 1993< 4,9	−14,2 1992< 1,1	−23,8 1995< −3,4	−33,1 1987< −8,1	−35,2 1979< −0,3
Sadetta > 1 mm	44 < 87 1984	33 < 79 1990	35 < 64 1988	32 < 93 1982	36 < 87 1995	56 < 130 1981	75 < 189 2000	82 < 192 1972	65 < 129 1988	64 < 129 1974	61 < 136 1996	51 < 93 1974	633
Sadepäiviä (keskiarvo)	11	8	8	7	7	9	10	11	10	12	12	12	117
Lähde: Juha Kersalo ja Pentti Pirinen, Suomen maakuntien ilmasto, Ilmatieteen laitos, raportteja 2009:8

Urheilu ja liikunta

Lahden hyppyrimäet.

Lahden stadion.

Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Fc Kuusysin naiset pelaavat kansallisissa pääsarjoissa.

Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnassa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa.

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

• BMT Break Men Team (maahockey)
• FC Lahti (jalkapallo)
• Kiekkoreipas (jääkiekko)
• FC Kuusysi (jalkapallo)
• City Stars (jalkapallo 2. divari)
• Lahden Reipas (jalkapallo)
• Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
• Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
• Lahden Gentai (karate, taido)
• Lahden Kuurojen Urheiluseura Gepardit (kuuro, seura)
• Lahden Han Moo Do (hanmoodo)
• Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
• Lahden Jujutsu (Hokutoryu Jujutsu)
• Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
• Lahden Karate
• Lahden Laaki (nyrkkeily)
• Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
• Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
• Lahden Ratsastajat
• Lahden Suunnistajat –37 (suunnistus)
• Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
• Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
• Lahden Verkkopalloseura (tennis)
• TWD-Länken (pyöräily)
• Lahden Uimaseura (uinti)
• Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
• Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
• Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
• Lahti Ringette (ringette)
• Lahti Roller Derby, Bay City Rollers (roller derby)
• Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
• Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
• Lahti Yuko Aikikai (aikido)
• Pelicans (jääkiekko)
• Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
• Sbandy (salibandy, cheerleading)
• Shooto Lahti (vapaaottelu)
• Taekwondo Lahti (taekwondo)
• Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
• Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
• Lahden Taitoluistelijat (luistelu)
• Lahti Predators (lacrosse)
• Päijät-Häme Panthers (amerikkalainen jalkapallo)

Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä on urheiltu olympiatasolla. Siellä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu. Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.

Maailmanmestaruuskilpailuja

• Hiihto: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001
• Ampumahiihto: (miesten ja nuorten sarjat) 1981, (naisten ja nuorten sarjat) 1987, 1991, (miesten viesti) 2000
• Nykyaikainen viisiottelu: (miesten sarja) 1990

Liikenne

Lahti sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa. Kaupunki sijaitsee melko lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli kohtaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta, ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.

Lahteen rakennettu rautatien oikorata valmistui 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradan yhteydessä otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia keskikaupunkien välillä.

Lahden rautatieasema on risteysasema. Siellä uusi oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki-Pietari-rataan. Lahden rautatieyhteydet Pietariin nopeutuvat olennaisesti 12.12.2010 alkaen uuden Allegro-junan myötä. Lahdesta lähtevät myös haararadat Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingin ja Itä-Suomen väliset sekä Helsinki-Pietari-Moskova -reitin matkustajajunat.

Linja-autojen pikavuoroilla 88 kilometrin matka Lahden Renkomäen pysäkiltä Helsingin Viikkiin kestää nopeimmillaan noin tunnin. Ilman autonvaihtoa pääsee pikavuoroilla Helsinkiin Lahden keskustan ja eteläosien lisäksi Kivistönmäen, Holman ja Mukkulan kaupunginosista. Helsingistä Jämsän kautta Jyväskylään liikennöi Mukkulassa tarvittaessa pysähtyviä erikoispikavuoroja, jotka ohittavat Lahden keskustan Kymijärven ja Holman ohitustietä.

Valtatiet 4 ja 5 kulkivat aikoinaan Lahden keskustan läpi. 1980-luvulla rakennettiin keskustan itäpuolitse kiertänyt moottoriliikennetie, ja vanha valtatie muutettiin seututieksi 140. Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997, ja sellaiseksi se valmistui vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus.

Lähimmät lentoasemat sijoittuvat Lahdesta noin 90 kilometrin etäisyydelle Vantaalle sekä noin 145 kilometrin päähän Lappeenrantaan ja Pirkkalaan. Lisäksi lentokenttä ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla.

Välimatkat maanteitse

Heinolaan 34 km Helsinkiin 104 km Hyvinkäälle 69 km Hämeenlinnaan 73 km Iisalmeen 359 km Imatralle 183 km Joensuuhun 335 km Jyväskylään 167 km Jämsään 118 km Järvenpäähän 69 km

Kajaaniin 448 km Kemiin 613 km Keravalle 75 km Kokkolaan 404 km Kotkaan 115 km Kouvolaan 62 km Kuopioon 280 km Kuusamoon 702 km Kärkölään 25 km Lappeenrantaan 148 km

Lohjalle 130 km Mikkeliin 126 km Mäntsälään 44 km Nurmekseen 480 km Ouluun 505 km Poriin 240 km Porvooseen 82 km Raaheen 499 km Raumalle 258 km Riihimäelle 61 km

Rovaniemelle 712 km Saloon 181 km Savonlinnaan 231 km Seinäjoelle 305 km Tampereelle 126 km Tornioon 638 km Turkuun 213 km Vaasaan 367 km Varkauteen 215 km

Satamat

Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Koska Vesijärven satamassa on eniten kulttuuritoimintaa, muun muassa Vesijärven satamamakasiinin ja Sibeliustalon esityksiä sekä ravintolaivoja, käytetään Vesijärven satamasta myös usein nimitystä Lahden satama.

Kulttuuri

Lahti on tullut kuuluisaksi aluksi lähinnä urheilukaupunkina ja Salpausselän kisojen pitopaikkana. Kaupunginteatteri, Teatteri Juko ja erityisesti kansainväliseen maineeseen noussut Sinfonia Lahti ovat monipuolistaneet Lahden tarjontaa kulttuurikaupunkina. Pitkäaikainen kuvataiteen koulutus, kansainvälinen julistebiennale ja runsaslukuiset julkiset patsaat ja muistomerkit täydentävät kulttuuritarjontaa.

Sibeliustalo

Merkittävä kulttuurihanke oli 2000-luvulla Sibeliustalo, jossa Euroopan unionin tukivaroin kunnostettiin entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa perusteltiin merkittävänä puuarkkitehtuurina, koska lasiseinien läpi näkyy ulos selvästi kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet.

Perinteisesti Lahdessa on kulttuuria edistetty voimaperäisellä rakentamisella alkaen Eliel Saarisen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon sekä moniin muihin kohteisiin.

Kulttuurihankkeita on perusteltu myös Suomen Chicagoksi nimitetyn kaupungin julkisen kuvan kirkastamiseksi. Yksi hankkeista oli päästä Euroopan kulttuurikaupungiksi, koska Lahden unkarilainen ystävyyskaupunki Pécskin pääsi. Pécs on Unescon maailmanperintökohde.

Vuoden 2009 suurimpia kulttuuritapahtumia on pohjoismainen kansantanssin ja kansanmusiikkin Nordlek-tapahtuma, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Tapahtuma kokosi tuhansia tanssijoita Lahteen 30.6.–5.7.2009.

Huomattavia rakennuksia

• Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
• Lahden kaupungintalo, Lahden ehkä kuuluisin rakennus. Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912 vanhalta osaltaan.
• Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
• Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
• Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
• Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.

Lahdessa valtakunnallisen vuoden betonirakenne -kilpailun ovat voittaneet Lahden suurmäki 1971, Lahden urheilukeskuksen katsomo 1977, Lahden teatteritalo 1982 ja Lahden kirjastotalo 1990.

Museot

• Askon museo, huonekaluja
• Lahden kaupunginmuseon historiallinen museo
  • Hiihtomuseo
  • Historiallinen museo
  • Taidemuseo / Julistemuseo
  • Radio- ja tv-museo
  • Palomuseo
• Suomen moottoripyörämuseo
• Pietarin radan museo
• Ravintolamuseo
• Sairaalamuseo
• Sotilaslääketieteen museo
• Suomen sotilasmusiikkimuseo

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

• Anttilanmäen esikaupunkiasutus
• Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.
• Harjulankadun, Onnelantien, Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot.
• Hennalan kasarmit
• Koiskalan kartano
• Lahden kaupungintalo, Lahden kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli
• Lahden rautatiesema ja varikkoalue
• Lahden suurradioasema
• Salpausselän hiihtostadion
• Tapanilan ruotsalaistaloalue

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset

Lahdessa on nuorehkoksi teollisuuskaupungiksi paljon kulttuurisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. (kts. Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset)

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanke

Lahti pyrki Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeellaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Suomen ehdokkaaksi valittiin Turku.

Ystävyyskaupungit

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.

• Akureyri, Islanti vuodesta 1947
• Deyang, Kiina vuodesta 2000
• Garmisch-Partenkirchen, Saksa vuodesta 1987
• Kaluga, Venäjä vuodesta 1994
• Narva, Viro yhteistyösopimus vuodesta 1994
• Pécs, Unkari vuodesta 1956
• Randers, Tanska vuodesta 1947
• Suhl, Saksa vuodesta 1988
• Västerås, Ruotsi vuodesta 1940
• Zaporižžja, Ukraina vuodesta 1953
• Worcestershire County (yhteistyösopimus 2000)
• Ålesund, Norja vuodesta 1947

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.

Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavalla sijaitsevaa Bandungia, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaiseksi laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.

• Bandung, Indonesia ehdotettu 2004 valtuustoaloitteella

Uskonnollinen elämä

Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla Launeen kaupunginosassa. Rukoushuoneen itäpuolella Tapparakadulla on myös sitä pienempi Launeen seurakunnan Launeen kirkko. Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikoittainen uskonnollinen tapahtuma.

Lahden ortodoksisella seurakunnalla on kirkko Harjukadun länsipäässä.

Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa oli Herättäjäjuhlat 6.-8.7., jonne odotettiin 30 000 vierasta. Juhlapaikkana oli Lahden Urheilukeskus. Tapahtuman ajaksi perustettiin Lahden stadionille Körttiradio. Körttiradio kuului maastoesteistä riippuen Lahden lisäksi myös ympäristökunnissa.

Tunnettuja lahtelaisia

Poliitikkoja

Presidentit

• presidentti Juho Kusti Paasikivi (Syntyi Hämeen läänin Koskella nyk. Hämeenkoskella, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Lahdessa)

Puolueiden puheenjohtajat

• Väinö Kuisma, Suomi – Isänmaa -puolueen puheenjohtaja

Nykyiset kansanedustajat

Lahti ympäristöineen kuuluu Päijät-Hämeenä Hämeen vaalipiiriin, entiseen Hämeen läänin eteläiseen vaalipiiriin.

• 2011–
  • Mika Kari (sd.)
  • Jouko Skinnari (sd.)

Entiset kansanedustajat

• 2000-luku
  • Matti Kauppila (vas.), luopunut, ei asettunut ehdokkaaksi 2011 vaaleissa
  • Tuija Nurmi (kok.), ei valittu 2011 vaaleissa
  • Ilkka Viljanen (kok.), ei valittu 2011 vaaleissa
  • Maija-Liisa Lindqvist (kesk.)
  • Antti Holopainen (vas.),ei valittu 2011 vaaleissa
• 1990-luku
  • Matti Luttinen (sd.) 1975–1994
  • Ulla Juurola (sd.), 1995–2003
  • Ulla Puolanne (kok.), 1980–1991
  • Väinö Saario (kok.), 1991–1996
  • Outi Siimes (kok.), 1996–1999
  • Matti Viljanen (kok.), 1979–1991
• 1980-luku
  • Matti Kautto (SKP, SKPy), 1983–1987
  • Salme Myyryläinen (sd.), 1970–1980
  • Mikko Vainio (SMP) 1970–1975 ja 1983–1986
• 1970-luku
  • Erkki Huurtamo (kok.) 1962–1975
  • Osmo Kock (SKDL) 1966–1970, 1972–1975
  • Sirkka Lankinen (kok.) 1970–1975
  • Helge Talvitie (SKDL) 1975–1978
• 1960-luku
  • Olavi Kajala (sd.) 1948–1951, 1954–1957, 1962–1965
  • Oskari Lehtonen (kok.) 1927–1929, 1930–1932, 1936–1944, 1948–1953, 1958–1961
  • Hemmi Lindqvist (SKDL) 1951–1957, 1962–1965
  • Ensio Partanen (sd.) 1958–1970
• 1940-luku
  • Toivo Lång (SKDL) 1945–1948
  • Anselm Pitkäsilta (sd.) 1936–1944
  • Sulo Teittinen (ed.) 1939–1948
• 1930-luku
  • Jalmari Virta (työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto), 1924–1926 ja (työväenpuolue) 1927–1930
• 1920-luku
  • Rope Kojonen (ed.) 1919–1921
• 1910-luku
  • Matti Airola (sd.) Viipuri 1908–1914 ja Lahti 1917
  • Valfrid Perttilä (sd.), Helsinki 1907–1909 ja 1910–1913 sekä Lahti 1917

Tieteenharjoittajia

• kosmologi, tietokirjailija Kari Enqvist

Muusikoita

• kitaristi Albert Järvinen
• oopperalaulaja Lilli Paasikivi
• rap-muusikko Jare Tiihonen aka Cheek
• rap-muusikko Aste (artisti)
• muusikko Jimi Tenor
• kapellimestari Osmo Vänskä
• muusikko Freeman
• säveltäjä Sauli Zinovjev
• laulaja Kiti Neuvonen
• reggaeartisti Janne Pöyhönen aka Raappana
• harmonikkataiteilija Esko Könönen
• blues-muusikko Baby Boy
• urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi

Yhtyeitä

• Before the Dawn
• Carbon Based
• Enchant
• Entwine
• Francine
• Korpiklaani
• Lahti Big Band
• Old Chaps
• Profane Omen
• Raggars
• Sinfonia Lahti
• Sleepy Sleepers/Leningrad Cowboys
  • monitoimimies Mato Valtonen
  • monitoimimies Sakke Järvenpää
• Tehosekoitin (yhtye)
  • Otto Grundström
• Tuoni
• Turo's Hevi Gee
• Kill The Romance
• Karkkiautomaatti
• Rytke

Taiteilijoita

• kuvanveistäjä Olavi Lanu
• kuvataiteilija Tuomo Lukkari
• professori Matti Koskela

Näyttelijöitä

• näyttelijä Liisa-Maija Laaksonen
• näyttelijä Minna Turunen
• näyttelijä Toni Wahlström
• näyttelijä Kari Mattila
• näyttelijä Petri Johansson
• näyttelijä Susa Saukko
• näyttelijä Riitta Havukainen
• näyttelijä Joel Mäkinen
• näyttelijä Maarit Peltomaa (asuu nykyään Lahdessa, kotoisin Tampereelta)

Televisioesiintyjiä

• tv-visailija Reijo Salminen
• tv-juontaja ja malli Jaana Pelkonen
• tv-juontaja Minna Kuukka
• tv-juontaja Ville Klinga

Toimittajia

• Matti Eve
• Jukka Kuikka (s. Jyväskylän mlk)

Urheilijoita

Aktiiviurheilijat

• meloja Jenni Honkanen (nyk. Mikkonen)
• tennispelaaja Emma Laine (nyk. Helsinki) (s. Karlstad, Ruotsi)
• golfaaja Mikko Ilonen (nyk. Zürich, Sveitsi)
• jalkapalloilija Jari Litmanen
• jalkapalloilija Joonas Kolkka
• jalkapalloilija Konsta Hietanen
• jalkapalloilija Petri Pasanen
• jalkapalloilija Pekka Lagerblom
• jääkiekkoilija Toni Lydman
• jääkiekkoilija Jesse Saarinen
• mäkihyppääjä Ville Larinto
• jääkiekkoilija Iiro Sopanen
• jääkiekkoilija Joonas Jalvanti
• jääkiekkoilija Joonas Hurri
• jääkiekkoilija Mikko Kousa
• jääkiekkoilija Toni Koivunen

Uransa lopettaneet

• jalkapalloilija Petri Tiainen
• hiihtäjä Tapani Niku (s. Haapavesi)
• hiihtäjä Siiri Rantanen
• mäkihyppääjä Jari Puikkonen
• mäkihyppääjä Janne Ahonen (nyk. Hollola)
• mäkihyppääjä Toni Nieminen
• mäkihyppääjä Veikko Kankkonen (s. Sotkamo)
• jääkiekkoilija Pasi Nurminen
• jääkiekkoilija Kari Eloranta
• jääkiekkoilija Erkki Laine
• jääkiekkoilija Antti Riihimäki (nyk. Kotka)
• jääkiekkoilija Marko Jantunen
• jalkapalloilija Harri Lindholm
• jääkiekkoilija Janne Laukkanen
• jääkiekkoilija Erik Kakko
• jääkiekkoilija Jarmo Mäkitalo

Ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset

• Ahtialan peruskoulu
• Anttilanmäen peruskoulu
• Harjun peruskoulu
• Jalkarannan peruskoulu
• Joutjärven peruskoulu
• Liipola-Kaikuharjun peruskoulu
• Kanervikon koulu
• Kannaksen peruskoulu
• Kannaksen lukio
• Kasakkamäen peruskoulu
• Kiveriön ala-aste
• Kivimaan ala-aste ja yläaste
• Kunnaksen ala-aste
• Kärpäsen peruskoulu
• Lahden lyseon lukio
• Lahden Lyseon yläaste
• Lahden Rudolf Steiner -koulu
• Lahden ruotsinkielinen koulu
• Lahden Yhteiskoulun yläaste ja lukio
• Launeen peruskoulu
• Liipolan-Kaikuharjun koulu
• Lotilan koulu (peruskoulun ensimmäiset luokat)
• Länsiharjun koulu
• Metsäkankaan ala-aste
• Mukkulan peruskoulu
• Myllypohjan ala-aste
• Möysän ala-aste
• Renkomäen ala-aste
• Salinkallion peruskoulu
• Salpausselän yläaste
• Tiirismaan peruskoulu
• Tiirismaan lukio

Aikaisemmat ensimmäisen asteen oppilaitokset

• Harjukadun erityiskoulu
• Kallion ala-aste
• Kannaksen yläaste
• Kiveriön yläaste ja lukio
• Kivipuiston yläaste
• Metsäpellon ala-aste
• Puistolan koulu
• Riihelän ala-aste
• Saksalan ala-aste
• Vuorikadun ala-aste

Yrityksiä ja työllistäjiä

Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä

Suurimmat työllistäjät

• Lahden kaupunki
• Päijät-Hämeen Koulutuskonserni 1622
• Isku-Yhtymä Oy 1057
• Esa-konserni 585
• Hartwall Oyj Abp 574
• Fazer Leipomot Oy/Oululainen 545
• Stora Enso Packaging Oy 465
• Kemppi Oy 416
• DNA Oy (ent. Päijät-Hämeen Puhelin Oyj) 385
• Koiviston Auto -yhtymä 383
• L-Fashion Group Oy 376
• Teknoware Oy

Muita suuria työllistäjiä

• BE Group (Starckjohann)
• Eirikuva
• Elofin (Elopak)
• Eurokangas
• Foxconn
• Halton
• Indoor Group (Asko ja Sotka)
• Itella
• Lahden Polttimo
• Oilon
• Peikko Finland (Peikko Group Oy)
• Pilkington (Lahden lasitehdas)
• Päijät-Hämeen Osuuspankki
• S-Hämeenmaa
• Stalatube
• Suomen Hiiva
• UPM-Kymmene
• Vaahto Oy

Katso myös

• Lahden rautatieasema
• Lahden satama
• Lahti-Kouvola-rata
• Loviisan-Vesijärven rautatie
• Riihimäki–Lahti-rata
• Riihimäki–Pietari-rata
• Salpausselän rata

Lähteet

• Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain
• Tilastokseskus
• Tietoja seurakunnista Suomen Sukututkimusseura.
• Lahden opetusverkko

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahti Wikimedia Commonsissa

• Arkkitehti Unto Ojonen suunnitteli modernia Lahtea - Rakennusperintö.fi
• Etelä-Suomen Sanomien nettikamera Lanunaukiosta
• Lahden kaupungin kotisivut
• Katso mikä on nyt kaupungin sydämessä ajankohtaista? Palvelut ja tapahtumat odottavat, lahticity.fi tarjoaa ajankohtaista tietoa Lahden keskustasta
• Lahtiguide tietoa Lahden matkailusta
• YLE Elävä arkisto – Lahti – Salpausselän kaupunki

Lahti

Päijät-Hämeen maakunnan kunnat

Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä

Entiset kunnat Artjärvi - Heinolan mlk

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)

1. Helsinki	595 212	7. Jyväskylä	131 993	13. Lappeenranta	72 183	19. Kotka	54 802	25. Rauma	39 836
2. Espoo	252 188	8. Lahti	102 229	14. Hämeenlinna	67 295	20. Mikkeli	48 916	26. Lohja	39 714
3. Tampere	215 144	9. Kuopio	97 411	15. Rovaniemi	60 592	21. Porvoo	48 821	27. Järvenpää	38 941
4. Vantaa	202 962	10. Kouvola	87 633	16. Vaasa	60 391	22. Kokkola	46 564	28. Kajaani	37 986
5. Turku	178 670	11. Pori	83 132	17. Seinäjoki	58 624	23. Hyvinkää	45 512	29. Tuusula	37 587
6. Oulu	143 734	12. Joensuu	73 668	18. Salo	55 265	24. Nurmijärvi	40 318	30. Kirkkonummi	37 193