Lahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Lahti
Lahtis
Lahti.vaakuna.svg Lahti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Lahti skyline wo logo.jpg
www.lahti.fi
Sijainti 60°59′N, 025°39′EKoordinaatit: 60°59′N, 025°39′E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1878
– kaupungiksi 1905
Kuntaliitokset ei kokokuntaliitoksia, mutta osakuntaliitoksia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta
Kokonaispinta-ala 154,58 km²
303:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 135,05 km²
– sisävesi 19,53 km²
Väkiluku 103 448
9:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 766,0 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 65,2 %
– yli 64-v. 20,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 94,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 5,3 %
Kunnallisvero 20,25 %
229:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • PS
 • Kesk.
 

18
18
5
3
4
9
2

Lahti (ruots. Lahtis, aikaisemmin Lachtis) on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahdessa oli 2014-04-30 30. huhtikuuta 2014 103 448 asukasta.[2] Se on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki ja kuudenneksi suurin kaupunkialue[6] Lahden pinta-ala on 154,58 km², josta 135,05 km² maata ja loput 19,53 km² sisävesiä (2014-01-011. tammikuuta 2014).[1] Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

Lahden rajanaapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin.

Lahti sijaitsee Vesijärven etelärannalla, ja ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Lahdessa puhutaan hämäläismurteita.

Lahti tunnetaan erityisesti ympäristöosaamisen kärkialueena sekä muotoilun kansainvälisenä osaajana.kenen mukaan? Seudun osaamisvahvuuksiin kuuluu myös käytännönläinen innovaatiotoiminta.

Lahden historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, "joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä". Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.

Vuonna 1868 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki-Pietari-rataosuus. Rautatien tullessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa, mutta rautatien ansiosta alue alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön. 24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n mahtikäskyllä. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin ydinkeskusta. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle. Asemakaavan laatimista helpotti se, että käytännöllisesti katsoen koko vanha kylä oli vuonna 1877 tuhoutunut suuressa tulipalossa.

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Kaupungiksi tulon jälkeen Lahtea on laajennettu liittämällä siihen alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. Venäjälle Lahden länsipuolelta pakenevat punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen. Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan vankileirille, josta muodostettiin yksi suurimmista sisällissodan vankileireistä. Entisen pellon paikalla on nykyisin Fellmannin puisto jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.

Nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva Vesijärven satama.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. Lahdessa järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä rakennettiin Lahden asemantaustaan. Vuonna 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat. Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.

1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuustontteja, minkä vuoksi ostettiin silloisen valtatie 4:n varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.

Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulutuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

Väestö ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden asukasluvun kasvu [7]
Vuosi Asukasluku
1878 n. 200[8]
1905 2 779
1910 5 081
1915 6 325
1920 7 200
1925 8 781
1930 10 868
1935 23 609
1940 27 878
1945 32 345
1950 44 759
1955 49 497
1960 66 802
1965 81 859
1970 88 393
1975 94 862
1980 94 767
1981 94 692
1982 94 603
1983 94 466
1984 94 347
1985 94 447
1986 94 205
1987 93 671
1988 93 251
1989 93 132
1990 93 151
1991 93 414
1992 93 784
1993 94 160
1994 94 706
1995 95 119
1996 95 501
1997 95 854
1998 96 227
1999 96 666
2000 96 921
2001 97 543
2002 97 968
2003 98 253
2004 98 281
2005 98 413
2006 98 766
2007 99 308
2008 100 080
2009 100 833
2010 101 558
2011 101 787
2012 102 358
2013 103 005

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lahden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
94 767
1985
  
94 447
1990
  
93 151
1995
  
95 119
2000
  
96 921
2005
  
98 413
2010
  
101 588
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Logistisen aseman kehitys ja rakennemuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti oli pitkään Porin tapaan työläisten kaupunki. Entisaikojen suurista työllistäjistä monet ovat lopettaneet toimintansa. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua. Kaupunkiin ei saatu omaa yliopistoa. Lahdessa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.

Lamavuosina lahtelaisesta teollisuudesta lähti paljon työpaikkoja. Kaupunki kärsi lamavuosina ankarasta työttömyydestä.

Kehitystoimissa puhutaan Lahden kuulumisesta Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin eli noin tunnin matkan päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Matka-ajan kutistaminen Helsingin suuntaan onkin tuottanut 2000-luvun puolivälistä alkaen tulosta ja työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt kovaa vauhtia.

Lahti ja Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Aloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Sijainti Lahdessa on etu kuljetettaessa tavaraa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta.

Vaikuttavuudeltaan valtakunnallisesti merkittävin Lahteen sijoittunut toiminto on Hartwallin panimo. Lahdessa oli saatavana korkealaatuista vettä helposti, keskeinen sijainti Etelä-Suomessa valtatie 4:n ja valtatie 12:n varrella sekä Mallasjuoman panimoperinteet. Lisäksi Lahdessa on Kujalan logistiikkakeskus -niminen hanke, joka sijaitsee Kouvolan junaradan varrella sekä naapurikunta Hollolassa Nostavan logistiikkakeskus -niminen hanke.

Lahdessa on useisiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden vähän valtionhallinnon työpaikkoja. Lahti ja Päijät-Häme ovatkin valtion suuntaan merkittäviä nettomaksajia.

Suomen valtio on laman jälkeen tehnyt Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Järvenpään ja Lahden välille rakennettiin moottoritie sekä Keravalta Lahteen oikorata. Valtio on myös tukenut Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista. Valtionhallinnon alueellistaminen on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n (Tilkan) lakkauttamisen jälkeen Sotilaslääketieteen keskuksen.

103 000 asukkaan raja on mennyt rikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 miljoonan euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. 103 000 asukkaan raja rikottiin marraskuussa 2012. Nastolan rajalla Kymijärven eteläpuolella sijaitsevaa Kariston omakoti- ja rivitaloaluetta on rakennettu vuodesta 2005 lähtien. Vesijärven sataman viereiselle Ankkurin alueelle on rakennettu suuri määrä uusia kerrostaloja. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle. Näistä tunnetuin lienee Mallasjuoman eli Malskin kortteli.

Kansalaisliikkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka vastusti ympäristösyistä Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.

Puhdas Laune -liike taas pyrki ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta.

Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyi myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

Pormestari ja kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylin kaupunginjohto
Pormestari Toimikausi
Otto Lyytikäinen 19071930
Kaupunginjohtaja Toimikausi
Arvi Hällfors 19301931
Eero H. I. Tammio 19311933
Paavo Säippä 19331938
Uuno Takki 19381942
Olavi Kajala 19421967
Teemu Hiltunen 19671980
Seppo Välisalo 19801995
Kari Salmi 19952003
Tarmo Pipatti 20032007
Jyrki Myllyvirta 2007

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytikäisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28.1.1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19.4.1918 saakka.

Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin siirryttyä RT Rakennusteollisuuteen virkaa tekevänä kaupunginjohtajana toimi rahoitusjohtaja Mika Mäkinen ennen uuden kaupunginjohtajan nimittämistä. Kaupunginjohtajaksi nimitettiin myöhemmin entinen Mikkelin kaupunginjohtaja, kokoomuslainen Jyrki Myllyvirta. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto perustuu kaupunginjohtajalle sekä teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen kolmelle toimialajohtajalle. Sivistystoimen merkittävä toimintalinja on kouluverkoston saneeraaminen. Myös liikuntakiinteistöjä on yritetty saada kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalitoimen alalla merkittävää on ollut hoitojonojen purkaminen terveydenhoidon alalla vuokralääkäreitä käyttäen. Sivistystoimen toimialajohtaja on Maritta Vuorinen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja on Mikko Komulainen. Teknistä tointa johtaa Matti Kuronen. Teknisessä toimessa esillä ovat mm. keskustan kehittäminen, Kujalan logistiikkakeskus, Kymijärven voimalan jätteenpolttolaitos ja Kariston asuma-alueen kehittäminen.

Hankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivistystoimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulu-uudistuksen tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautettiin kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan.

Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan.

Tekninen ja ympäristötoimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätteenpolttolaitos eli Lahti Energian Kymijärvi II -voimalaitos valmistui keväällä 2012 ja korvaa osittain fossiilisia polttoaineita käyttävän Kymijärvi I -voimalaitoksen. Jätteenpolttolaitos edustaa kaasutustekniikkaa, jossa polttokelpoinen jäte muutetaan ensin matalalla lämpötilalla palavaksi kaasuksi. Tämän jälkeen kaasu käytetään voimalaitoksen polttoaineena. Laitoksen hyötysuhde on suuri, ja sen päästöt ovat vähäiset. Hanke on kansainvälisesti merkittävä ja lisää Lahden kaupungin arvoa ympäristökaupunkina.[10]

Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Aqua Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. "Myy ja vuokraa takaisin" -ajatuksesta on luovuttu 2005 vuoden aikana ja Lahden kaupunkikonsernin yhtiöistä tuloutetaan Lahden kaupungille runsaasti varoja kunnallisveroprosentin pidäkkeeksi. Summa vastaa vuosittain noin yhdeksää kunnallisveroprosenttiyksikköä. Helsingissä vastaava määrä vastaa vain kolmea kunnallisveroprosenttiyksikköä.

Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Kujalan logistiikkakeskus suunnitelman mukaisesti sijaitsisi Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla. Kujalan logistiikkakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2010.

Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Hollolan aluillaan olevan Nostavan logistiikkakeskuksen lisäksi Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäen eteläpuolelle, Orimattilan Pennalaan.

Launeen tie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Launeen linjauksen, jonka vaihtoehtona on ollut Renkomäen kautta kulkeva tielinjaus. Launeen kehätietä on vastustettu, koska tien pelätään aiheuttavan haittaa omakotiasutukselle. Kehätien toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa.

Mastonet-hanke perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko. Verkko on maksutta käytettävissä mm. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa, Salpausselän urheilukeskuksessa ja Sibeliustalossa. Nykyisellään Mastonetin tulevaisuus on avoin ja monet lähettimistä ovat joko sammutettu tai muuten ajastaan jälkeen jääneitä.

Toriparkki on Torin alle on rakennettava maanalaista pysäköintihallia pysäköintipaikkojen vähyyden takia keskustassa. Toriparkki tulee olemaan lähes 600-paikkainen ja sen rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2013. [11]

Ranta-Kartano on Lahden kaupungin asemakaavan muutos, jonka seurauksena 342 pysäköintipaikan ja linja-autojen pysäköintipaikoille tulisi 2–3-kerroksisia puukortteleita ja 8-kerroksisia lasijulkisivuisia asuinrakennuksia arkkitehtikilpailussa voittaneen Laituri-rakennussuunnitelman mukaisesti.[12] Lahden kaupunginvaltuusto päätti kaavamuutoksesta kesäkuussa 2009. Kaavasta on tehty valituksia.[13]

Valtion hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutta oikeustaloa on ehdotettu maakuntakirjaston takana olevalle pysäköintialueelle.

Lahden oikorata lyhensi Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke toi rautatien Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin ensin mainittu voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.

Valtio hajasijoitti Lahteen Keskussotilassairaala 1:n eli Tilkan tutkimustoimintaa jatkavan Sotilaslääketieteen keskuksen ja Valtion asuntorahaston.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Läntisin osa Läntinen osa Keskinen länsiosa Keskiosa Keskinen itäosa Itäinen osa Itäisin osa
Vesijärvi (ei kaupunginosa)
Kilpiäinen
Kilpiäinen Pesäkallio Viuha Viuha Ahtiala Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Mukkula Pesäkallio Kytölä Ahtiala Ahtiala Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Vesijärvi (ei kaupunginosa) Niemi Kivimaa Kytölä Ahtiala Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Kartano Kiveriö Möysä Järvenpää Myllypohja Koiskala
Pirttiharju
Jalkaranta
Salpausselkä Kartano Keski-Lahti Paavola Möysä Järvenpää
Kolava
Pirttiharju Salpausselkä
Kärpänen
Sopenkorpi
Hennala
Asemantausta Möysä Järvenpää Kolava
Okeroinen Hennala Liipola / Laune Kerinkallio Kujala Kujala Kolava
Jokimaa Laune
Renkomäki
Nikkilä
Renkomäki
Renkomäki Ämmälä Kujala Kujala
Renkomäki Renkomäki Ämmälä Kujala Kujala

Kaupunginosat ovat järjestyksessä pohjoisesta etelään. Kilpiäinen, Mukkula, Niemi, Kartano, Salpausselkä ja Jalkaranta ovat läntisiä kaupunginosia Vesijärven itärannalla. Viuha, Ahtiala ja Kytölä ovat Alasenjärven rannalla. Kymijärven rannalla ovat Koiskala, Kolava Järvenpää ja Myllypohja.

Vuonna 2011 Lahden seudun kymmenen vaurainta aluetta olivat Jalkaranta, Möysä, Pennala, Kiikkula, Kukkila, Renkomäki-Ämmälä, Soramäki, Hollola kk, Kytölä ja Kunnas-Hiekkanummi.[14]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Ydinkeskustassa sijaitsevat mm. Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu eli Aleksanterinkatu, Kauppakeskus Trio, Lanunaukio, Mariankatu ja sillä sen kävelykatuosuudelle siirretty Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.

Liikenne ja matkakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden rautatieasema vuonna 2006.

Linja-autojen pikavuoroliikenteen keskuspaikka on Lahden linja-autoasema keskustan ja Lahdenkadun länsipuolella. Lahden linja-autoasema siirretään lähitulevaisuudessa rautatieaseman yhteyteen, jolloin kaupunkiin saadaan bussi- ja junaliikenteen yhteinen matkakeskus. Kaava uudelle matkakeskukselle on hyväksytty ja se on tullut lainvoimaiseksi 25.10.2012 [15]. Matkakeskuksen rakentaminen on meneillään. Nykyisen linja-autoaseman laajan parkkikentän paikalle ollaan parhaillaan kaavoittamassa asuinkerrostaloja.

Lahden paikallisbussiliikenteen solmukohta on kauppatori. Aleksanterinkadun varren pysäkeiltä liikenne suuntautuu kaupungin länsi- ja eteläosiin ja Vapaudenkadun varrelta kaupungin itä- ja pohjoisosiin. Vuodesta 2014 alkaen linja-autojen alkoivat kulkea sekä torin että uuden matkakeskuksen vaihtoalueiden kautta [15]. Bussilinjat 11, 16 ja 35 eivät kulje matkakeskuksen kautta. Linja 87 kulkee matkakeskuksen, muttei torin kautta.

Keskustan kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Nykyinen keskustaisäntä on Raija Suomalainen [16]. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry.

Toriparkki rakenteilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torin alle rakennetaan lähes 600 auton pysäköintihallia, toriparkkia. Työmaana alue on ollut 13.5.2013 alkaen. Toriparkin varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2013 arkeologisten kaivausten ja pilaantuneiden maa-ainesten poiston jälkeen. Toriparkki aloittaa toimintansa toukokuussa 2015.

Keskusta uudistunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Tavaratalo Sokos muutti 1980-luvulla Rauhankadun Valtakulmasta Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun kulmaan. Torin nurkalla toimi aiemmin myös Starckjohannin rautakauppa.

Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Trio kauppakeskuksessa on toteutettu mittava saneeraustyö. Myös tavaratalo Sokosta on remontoitu ja laajennettu.

Ydinkeskustan tuntumassa Kauppakadun varressa sijaitsee Paavolan markettialue, jota niin ikään on uudistettu. Rauten entiseen tehdaskortteliin esimerkiksi rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Kävelykaduksi on muutettu Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimänpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu toiseen kasvien menestymisvyöhykkeeseen. [17]

Lahden kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -3,5 -3,5 1,6 8,6 16,0 19,9 22,7 20,4 14,4 7,8 1,6 -1,9 ka. 8,7
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,8 -10,9 -6,9 -1,5 3,7 8,4 11,3 9,9 5,4 1,4 -3,1 -7,6 ka. 0
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -6,4 -7,0 -2,7 3,5 10,1 14,4 17,2 15,1 9,7 4,6 -0,6 -4,5 ka. 4,5
Sadanta (mm) 48 34 35 28 43 65 77 75 58 65 58 50 Σ 636
Sadepäivät (d) 12 9 9 7 8 9 10 10 10 11 11 12 Σ 118
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-3,5
-9,8
-3,5
-10,9
1,6
-6,9
8,6
-1,5
16,0
3,7
19,9
8,4
22,7
11,3
20,4
9,9
14,4
5,4
7,8
1,4
1,6
-3,1
-1,9
-7,6
S
a
d
a
n
t
a
48
34
35
28
43
65
77
75
58
65
58
50


Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden hyppyrimäet.
Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Fc Kuusysin naiset pelaavat kansallisissa pääsarjoissa.

Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnassa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.[18]

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee Lahden läheisyydessä Vierumäellä Heinolassa.

Lahdessa on myös monipuoliset pyöräilymahdollisuudet.[19]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

  • BMT Break Men Team (maahockey)
  • FC Lahti (jalkapallo)
  • Kiekkoreipas (jääkiekko)
  • FC Kuusysi (jalkapallo)
  • Lahden Reipas (jalkapallo)
  • Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
  • Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
  • Lahden Gentai (karate, taido)
  • Lahden Kuurojen Urheiluseura Gepardit (kuuro, seura)
  • Lahden Han Moo Do (hanmoodo)
  • Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
  • Lahden Jujutsu (Hokutoryu Jujutsu)
  • Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
  • Lahden Karate
  • Lahden Kortteliliiga Ry, (harrastepalloilua Lahdessa jo v 1969, jäseniä yli 3500, ainutlaatuinen ilmiö)
  • Lahden Laaki (nyrkkeily)
  • Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
  • Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
  • Lahden Ratsastajat
  • Lahden Suunnistajat –37 (suunnistus)
  • Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
  • Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
  • Lahden Verkkopalloseura (tennis)
  • TWD-Länken (pyöräily)
  • Lahden Uimaseura (uinti)
  • Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
  • Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
  • Lahti Lacrosse (lacrosse)
  • Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
  • Lahti Ringette (ringette)
  • Lahti Roller Derby, Bay City Rollers (roller derby)
  • Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
  • Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
  • Lahti Yuko Aikikai (aikido)
  • Pelicans (jääkiekko)
  • Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
  • Sbandy (salibandy, cheerleading)
  • Shooto Lahti (vapaaottelu)
  • Taekwondo Lahti (taekwondo)
  • Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
  • Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
  • Lahden Taitoluistelijat (luistelu)
  • Päijät-Häme Panthers (amerikkalainen jalkapallo)

Urheilukilpailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisapuiston kentällä on urheiltu olympiatasolla. Siellä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu. Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.

Maailmanmestaruuskilpailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa. Kaupunki sijaitsee melko lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli kohtaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta, ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.

Lahteen rakennettu rautatien oikorata valmistui 1. kesäkuuta 2006. Tämä on lisännyt kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradan yhteydessä otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia keskikaupunkien välillä.

Lahden rautatieasema on risteysasema. Siellä uusi oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki–Pietari-rataan. Lahden rautatieyhteydet Pietariin nopeutuvat olennaisesti 12.12.2010 alkaen uuden Allegro-junan myötä. Lahdesta lähtevät myös haararadat Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingin ja Itä-Suomen väliset sekä Helsinki–Pietari–Moskova-reitin matkustajajunat.

Linja-autojen pikavuoroilla 88 kilometrin matka Lahden Renkomäen pysäkiltä Helsingin Viikkiin kestää nopeimmillaan noin tunnin. Ilman autonvaihtoa pääsee pikavuoroilla Helsinkiin Lahden keskustan ja eteläosien lisäksi Kivistönmäen, Holman ja Mukkulan kaupunginosista. Helsingistä Jämsän kautta Jyväskylään liikennöi Mukkulassa tarvittaessa pysähtyviä erikoispikavuoroja, jotka ohittavat Lahden keskustan Kymijärven ja Holman ohitustietä.

Valtatiet 4 ja 5 kulkivat aikoinaan Lahden keskustan läpi, jolloin se muodostui liikennemäärien kasvaessa pullonkaulaksi. 1980-luvulla rakennettiin keskustan itäpuolitse kiertänyt moottoriliikennetie, ja vanha valtatie muutettiin seututieksi 140. Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997, ja sellaiseksi se valmistui vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus. 1990-luvun lopulla nelostie Lahdesta pohjoiseen siirrettiin kulkemaan Heinolan kautta ja tien vanha reitti Päijänteen länsipuolitse Jämsään numeroitiin valtatieksi 24. Itä-länsi-suunnassa Lahden halki kulkee valtatie 12, josta erkanee Hollolan puolella kantatie 54. Valtatie 12 on rakennettu moottoriliikennetieksi Nastolan Uuteenkylään saakka. Suunnitelmissa on siirtää valtatie 12 kulkemaan Lahden keskustan eteläpuolitse, mutta päätöstä tämän eteläisen kehätien (Launeen tie) rakentamisesta ei ole vielä tehty.[20][21]lähde?

Lähimmät lentoasemat sijoittuvat Lahdesta noin 90 kilometrin etäisyydelle Vantaalle sekä noin 145 kilometrin päähän Lappeenrantaan ja Pirkkalaan. Lisäksi lentokenttä ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla.

Välimatkat maanteitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Koska Vesijärven satamassa on eniten kulttuuritoimintaa, muun muassa Vesijärven satamamakasiinin ja Sibeliustalon esityksiä sekä ravintolaivoja, käytetään Vesijärven satamasta myös usein nimitystä Lahden satama.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti on tullut kuuluisaksi aluksi lähinnä urheilukaupunkina ja Salpausselän kisojen pitopaikkana. Kaupunginteatteri, Teatteri Juko ja erityisesti kansainväliseen maineeseen noussut Sinfonia Lahti ovat monipuolistaneet Lahden tarjontaa kulttuurikaupunkina. Pitkäaikainen kuvataiteen koulutus, kansainvälinen julistebiennale ja runsaslukuiset julkiset patsaat ja muistomerkit täydentävät kulttuuritarjontaa.

Vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo.

Merkittävä kulttuurihanke oli 2000-luvulla Sibeliustalo, jossa Euroopan unionin tukivaroin kunnostettiin entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa perusteltiin merkittävänä puuarkkitehtuurina, koska lasiseinien läpi näkyy ulos selvästi kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet.

Perinteisesti Lahdessa on kulttuuria edistetty voimaperäisellä rakentamisella alkaen Eliel Saarisen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon sekä moniin muihin kohteisiin.

Kulttuurihankkeita on perusteltu myös Suomen Chicagoksi nimitetyn kaupungin julkisen kuvan kirkastamiseksi. Yksi hankkeista oli päästä Euroopan kulttuurikaupungiksi, koska Lahden unkarilainen ystävyyskaupunki Pécskin pääsi. Pécs on Unescon maailmanperintökohde.

Vuoden 2009 suurimpia kulttuuritapahtumia on pohjoismainen kansantanssin ja kansanmusiikkin Nordlek-tapahtuma, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Tapahtuma kokosi tuhansia tanssijoita Lahteen 30.6.–5.7.2009.

Huomattavia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
  • Lahden kaupungintalo, Lahden ehkä kuuluisin rakennus. Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912 vanhalta osaltaan.
  • Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
  • Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
  • Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
  • Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.

Lahdessa valtakunnallisen vuoden betonirakenne -kilpailun ovat voittaneet Lahden suurmäki 1971, Lahden urheilukeskuksen katsomo 1977, Lahden teatteritalo 1982 ja Lahden kirjastotalo 1990.

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdessa on nuorehkoksi teollisuuskaupungiksi paljon kulttuurisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. (kts. Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset)

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti pyrki Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeellaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Suomen ehdokkaaksi valittiin kuitenkin Turku.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.[23]

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.

Uskonnollinen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla Launeen kaupunginosassa. Rukoushuoneen itäpuolella Tapparakadulla on myös sitä pienempi Launeen seurakunnan Launeen kirkko. Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikoittainen uskonnollinen tapahtuma.

Lahden ortodoksisella seurakunnalla on kirkko Harjukadun länsipäässä.

Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa oli Herättäjäjuhlat 6.-8.7., jonne odotettiin 30 000 vierasta. Juhlapaikkana oli Lahden Urheilukeskus. Tapahtuman ajaksi perustettiin Lahden stadionille Körttiradio. Körttiradio kuului maastoesteistä riippuen Lahden lisäksi myös ympäristökunnissa.

Tunnettuja lahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti ympäristöineen kuuluu Päijät-Hämeenä Hämeen vaalipiiriin, entiseen Hämeen läänin eteläiseen vaalipiiriin.

Entiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteenharjoittajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisioesiintyjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiiviurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uransa lopettaneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmat ensimmäisen asteen oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harjukadun erityiskoulu
  • Kallion ala-aste
  • Kannaksen yläaste
  • Kiveriön yläaste ja lukio
  • Kivipuiston yläaste
  • Metsäpellon ala-aste
  • Niemen koulu
  • Puistolan koulu
  • Riihelän ala-aste
  • Saksalan ala-aste
  • Vuorikadun ala-aste

Ammatilliset oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksiä ja työllistäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä.

Suurimmat työllistäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b c d Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 23.1.2013.
  6. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011
  7. a b Lahden kaupungin sähköinen tilastokirja Tilda Viitattu 27.1.2010.
  8. a b Niskanen, Riitta: Lahden asemarakennuksilla on pitkä historia Rakennusperintö.fi. 10.10.2008. Lahden kaupunginmuseo, Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Viitattu 9.2009.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. a b Kymijärvi II -voimalaitos Lahti Energia.
  11. a b Lahden Toriparkki Lahden toriparkki.
  12. a b Lahden Ranta-kartanon ideakilpailu on ratkaistu Lahden kaupunki
  13. a b Aktivisti puuhaa jo valitusta Ranta-Kartanon kaavasta. Etelä-Suomen sanomat.
  14. Taloussanomat, 2.4.2011, 200 asuinaluetta, Tänne hyvätuloiset haluavat
  15. a b c Tietoa keskustan kehittämishankkeista Lahden kaupunki.
  16. a b Raija Suomalainen keskustaisännäksi Lahden keskustaeheytys.
  17. a b Valitse oikea kasvi oikealle kasvuvyöhykkeelle. Ilmatieteenlaitos.
  18. a b Kortteliliiga pähkinänkuoressa Lahden Kortteliliiga ry.
  19. Pyöräilyopas - Kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla Ina Ruokolainen, Lahti Region.
  20. GT 2000-tiekartasto, s. 44. Helsinki: Karttakeskus, 2000.
  21. http://alk.tiehallinto.fi/vt12/hankkeensisalto_3.html
  22. a b c d e f g h i j http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_kohde_list.aspx?MAAKUNTA_ID=7
  23. a b Lahden ystävyyskaupungit. Lahden kaupunki.
  24. Lahdessa syntyneet NHL jääkiekkoilijat | QuantHockey.com Viitattu 19.3.2011
  25. Lahti hakee 9 miljoonaa euroa köyhien kuntien apua. Etelä-Suomen sanomat.
  26. Lahti hakee 9 miljoonan euron harkinnanvaraista avustusta. Kuntalehti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: