Salpausselän Kisat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lahden stadion
Lahden stadion
Salpausselän Kisat
Järjestäjinä Lahden hiihtoseura, Lahden kaupunki ja Suomen Hiihtoliitto (vuodesta 1950)
Paikkakunta Lahti
Maa Suomi
Ensimmäiset kisat 1923
Kisat peruuntuneet 1930, 1940 ja 1942
MM-kilpailut 1926, 1938,1958, 1978, 1989, 2001
Yleisöennätys 450 000

Salpausselän kisat[1] on Lahdessa pidettävä vuosittainen hiihtolajien kansainvälinen kilpailutapahtuma, joka järjestetään helmi-maaliskuun vaihteessa. Kisat ovat kolmepäiväiset, ja lajeina on maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty. Kaikki kilpailut ovat viime vuosina kuuluneet maailmancupiin. Lähes 90-vuotisen historiansa aikana lauantai-illalla nähtävä ilotulitus on muodostunut yhdeksi kisojen kohokohdaksi. Kisoja perustettaessa tavoitteena oli saada Holmenkollenin kaltaiset kilpailut myös Suomeen. Kisat on perinteikäs jo vuodesta 1923 Lahdessa vuosittain järjestetty pohjoismaisten hiihtolajien kilpailutapahtuma. Kisojen idea tuli Lauri ”Tahko” Pihkalalta Anton Collinin ja Tapani Nikun Holmenkollenilla saavuttaman kaksoisvoiton innostamana. Salpausselän kisat on kilpailtu maailmanmestaruuskilpailuina vuosien saatossa kuusi kertaa eli vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.

Vuonna 2006 FIS:in päätöksellä Lahdessa kilpailtiin vain mäkihypyssä ja yhdistetyssä, koska Salpausselän ladut eivät olleet FIS:in maastohiihdon kilpailusääntöjen vaatimusten mukaiset. Kesällä 2006 FIS hyväksyi latuihin tehdyt muutokset ja vuoden 2007 Salpausselän kisoissa maastohiihto on jälleen ohjelmassa mukana. [2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset ulkomaiset kilpailijat osallistuivat kilpailuihin vuonna 1926, jotka olivat nelipäiväiset Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kongressikilpailut. Kilpailijoita saapui 15 maasta. Kisa-aluetta kohennettiin rakennuttamalla muun muassa Carolus Lindbergin suunnittelema ravintolamaja, joka paloi myöhemmin. Lindberg suunnitteli seuraavana vuonna myös saunarakennuksen, joka sijoitettiin mäkimontun pohjoispuolelle. Vuoden 1926 Kongressikilpailujen kunniaksi paikalliset koululaiset saivat lomaa, jolloin kouluista saatiin majoitustiloja.

Palkinnot standardoitiin hopeapokaaleiksi vuonna 1952, samana vuonna, jolloin mukana oli ensi kerran kisatytöt. Heidän valintansa tapahtui kahvikonsertissa Lahden Seurahuoneella, jossa oli useana vuonna muun muassa musiikkia, muotinäytös ja tähtiesiintyjiä.

1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun kisat elivät hiljaista aikaa. Lahden Hiihtoseura näki tarpeellisena markkinoinnin, jolloin kisaohjelmaa viihteellistettiin. Vuoden 1978 MM-kisoja on sanottu ”markkinoinnin MM-kisoiksi”. Kisakuvioihin tuli tuolloin uudentyyppiset sponsorijärjestelyt.

Uuden vuosituhannen lähentyessä huomattiin, etteivät kisat näkyneet enää kaupunkikuvassa. Katsojamäärän vähenemisen syyksi on arvioitu muun muassa televisioinnin yleistymistä, joka pitää kiinnostuneet kotona. Kuitenkin lauantai-illan iltamäenlasku ja ilotulitus ovat pysyneet yleisön suosiossa.

Ensimmäiset kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisat saivat alkunsa vuonna 1922, kun Lauri ”Tahko” Pihkala kirjoitti artikkelin Holmenkollenin veroisten kilpailujen saamisesta Suomeen. Idea syntyi Suomen hullaantuessa samaisen vuoden Holmenkollenin kisamenestyksestä, missä Tapani Niku ja Anton Collin saavuttivat kaksoisvoiton 50 km:n hiihdossa. Pihkala esitti artikkelissaan kilpailuja pidettäväksi Lahteen sen sijainnin ja maaston vuoksi. Lahti kilpailupaikkana sai kannatusta myös lahtelaiselta toimittajalta Jaakko Tervolta, joka piti Salpausselän vaihtelevaa maastoa soveltuvana kilpailuille.

Latuverkosto sijoitettiin Salpausselän–Tiirismaan alueelle. Hyppyrimäki tuli hiihtomaaston lähelle. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1922, ja ne valmistuivat seuraavaksi itsenäisyyspäiväksi 6. joulukuuta 1922.

Ensimmäiset kilpailut järjestettiin seuraavana vuonna, 3.–4. helmikuuta 1923. Alusta lähtien kisat on järjestetty valtaosin vapaaehtoisten työntekijöiden voimin. Mukana on ollut muun muassa Lahden Lotta Svärd -järjestö aina vuoteen 1945 järjestön lopettamiseen asti sekä puolustusvoimat ja poliisit. Ensimmäisissä kisoissa ei ollut kuin suomalaisia kilpailijoita. Silti kisat olivat onnistuneet. Kaupunkilaisia kehotettiin vuosittain liputtamaan kisaviikonlopun aikana, jolloin koko kaupunki saatiin juhlavan näköiseksi.

Lahden stadion 2001.

Kisojen peruuntuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisat on peruttu pitkän historiansa aikana vain kolme kertaa. Vuonna 1930 kisat peruttiin lumenpuutteen vuoksi, ja vuonna 1940 kisat esti talvisota. Vuonna 1942 ei järjestetty varsinaisia Salpausselän kisoja.

Salpausselän asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisoihin tultiin pitkään hyvin kaukaa ja usein hiihtäen. Vieraita saapui myös erikoiskisajunilla suoraan Salpausselän asemalle, joka sijaitsi vain 50 metriä kisa-alueesta. Salpausselän asema rakennettiin vuonna 1938. Sen paikkaa siirrettiin vuonna 1957 alueen etelälaitaan. Nykyisin asemaa ei enää ole, vaan tilalla on vain Salpausselän seisake, jolla ei ole säännöllistä junaliikennettä. Raiteet ovat yhä osittain paikoillaan.

Salpausselän seisake.

Radio ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran kisat radioitiin vuonna 1932, jolloin kilpailuista tuli myös valtakunnalliset. Vuonna 1959 kisoja televisioitiin suorana lähetyksenä ensimmäistä kertaa, mutta suosio jäi vähäiseksi. Vuonna 1971 kokeiltiin ensimmäisen kerran ladunvarsitelevisiointia.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Salpausselän kisoissa kilpaillaan mäkihypyssä, yhdistetyssö ja maastohiihdossa. Kisojen historiassa lajivalikoima on vuosien mittaan vaihdellut. Alkuaikoina kilpailtiin alkuperäisessä 50 kilometrin Salpausselän hiihdossa. Viimeisen kerran viisikymppinen hiihdettiin tavallisissa kisoissa vuonna 1986. Kisoissa on ollut lajeina myös miesten 30 km ja 10 km hiihto sekä naisten 5 km. Ikämiehet ja nuoret ovat hiihtäneet oman matkansa. Vuoden 1938 MM-kisoissa oli lajina myös pujottelukilpailu. 1970 iltamäestä tuli virallinen joukkuekilpailu. Vuonna 2000 tuli uutena hiihtolajina sprintti.

Salpausselän hyppyrimäet 2001.

Urheilukeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilukeskuksessa on vuosien aikana tapahtunut useita rakenteellisia muutoksia. 50 metrin hypyt tulivat mahdollisiksi, kun mäkeä korotettiin vuonna 1931. Kuusi vuotta myöhemmin rakennettiin uusi suurmäki MM-kisoja varten. Suurmäkeä korotettiin vuoden 1947 25-vuotiskisoihin. Seuraavana vuonna mäkeä korjattiin ja monttua syvennettiin. Uusi suurmäki valmistui taas 1955 ja sitä uudistettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Lahden kaupunki rakennutti nykyisen betonisen HS 130 suurmäen vuosina 1971–1972. Urheilukeskus, jossa Salpausselän kisat käydään, sijaitsee Lahden keskustan lähistöllä. Keskuksen Suurmäki HS 130 on uudenaikaistettu 1998.[3]

Salpausselkä-mitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salpausselkä-mitali on jaettu vuodesta 1960 vähintään kaksi kertaa Salpausselän kisojen pohjoismaisten lajien yleisen sarjan voittaneille. Mitali numero 1 annettiin Tapani Nikulle, joka voitti vuosina 1923–1925. Mäkihyppylegenda Matti Nykänen voitti Salpausselällä seitsemän kertaa vuosina 1984–1988.








Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heinonen, J., Karisto, A. & Laaksonen, P. 2005. Salpausselän kisat – Suomalainen kansanjuhla. Lahti: Lahden Hiihtoseura ry.
  2. Yle.fi/Urheilu
  3. Lahti.fi (pdf)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]