Keski-Lahti
| Keski-Lahti | |
|---|---|
| Kaupunki | Lahti |
| Suuralue | Keskusta |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 1 |
| Väkiluku | 7 186 (Ydinkeskusta), 4 659 (Pohjoinen keskusta)[1] (2017) |
| Lähialueet | Kartano, Niemi, Kiveriö, Paavola, Asemantausta ja Sopenkorpi[2] |
Keski-Lahti on Lahden ydinkeskustan muodostava kaupunginosa. Sen ytimen muodostaa Lahden kauppatori ympäristöineen.[2] Lahden kauppatorin pohjoispuolella harjulla on Ristinkirkko Kirkkokadulla ja sen länsipuolella Lahden yhteiskoulu. Lahden kauppatorin eteläpuolella Harjukadulla on Lahden kaupungintalo. Keski-Lahti rajoittuu etelässä rautatiehen. Lahden rautatieaseman eteläpuolelta alkaa naapurikaupunginosa Asemantausta ja idässä on Paavola.
Vuonna 2017 Lahden Ydinkeskustan tilastoalueen väkiluku oli 7 186, mutta Ydinkeskustan rajaus ei ole yhtenevä Keski-Lahden kaupunginosan rajojen kanssa. Keski-Lahteen kuuluu myös esimerkiksi pääosa tilastoalueesta Pohjoinen keskusta, jonka asukasluku oli 4 659, mutta johon kuuluu myös osa läntisintä Paavolan kaupunginosaa.[1] Koska Lahti tilastoi väkilukujaan rajoiltaan kaupunginosajaottelusta poikkeavien alueiden mukaan, tulee edellä mainitut yhteenlaskemalla saatuun tilastolliseen väkilukuun suhtautua vain suuntaa antavana arvona.[3][2]
Lahden kauppatori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahden kauppatori rajoittuu etelässä pääkatu Aleksanterinkatuun ja pohjoisessa Vapaudenkatuun, idässä entiseen Kansallis-Osake-Pankin rakennukseen ja Torikatuun sekä lännessä Marolankatuun, jossa on taksiasema. Marolankadun länsipuolella on Lahden alatori, joka on veistoksin varustettu puistomainen alue, jossa on enää pääasiassa vain pensaita.
Lahden kauppatorilta syttyi Lahden palo, mistä on muistomerkintä Lahden kauppatorin mukulakivipinnassa. Palon sytyttäjäksi epäiltiin Marolan piikaa, jolta olisi vahingossa syttynyt navetta 1877. Lahden kaupunkia laajennettiin 1916 ja Keski-Lahteen alkoi liittyä muita alueita. Toisen kerran Lahden kaupunkia laajennettiin jo selvästi kauemmas 1933.
Kauppatorin ympärillä on vanha KOP:n rakennus, joka siirtyi Päijät-Hämeen puhelimelle. Toria ympäröi eteläpuolella Lahden pääkatu, Aleksanterinkatu ja pohjoispuolella Vapaudenkatu. Torin keskipisteestä Mariankatua pohjoiselle mäelle noustaessa on hengellistä esivaltaa kuvastava Ristinkirkko ja eteläisellä mäellä Salpausselän harjulla maallista esivaltaa kuvastava, Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo. Sen naapurustossa sijaitsee Harjun koulu.
Aikaisemmin Lahden tori oli vilkas kauppapaikka, jonne saavuttiin Aleksanterinkadun läntisessä alapäässä sijaitsevalta Lahden linja-autoasemalta. Torilla oli suihkulähde, mutta se on poistettu. Torin eteläpuolella on kuuluisa Lahden alatori, jossa on veistos ja puisto sekä R-kioski. Alatorin yleisesti käytössä olevasta WC:stä on tehty yksityinen kellariravintola ja alatori on tehty melko avoimeksi. Sitä tarkkaillaan valvontakameroin. Lahden toriparkkihankkeen toteuttaminen alkoi 2013 keväällä, minkä myötä torin alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia sekä maanpuhdistustöitä (alueella on sijainnut aiemmin huoltoasema). Näiden töiden vuoksi kellariravintola joutui lopettamaan toimintansa.
1990-luvulta alkaen kuitenkin vähittäiskauppoja on rakennettu Asemantaustan eteläpuolelle Launeelle, jolloin keskustan kauppa ja Lahden kauppatori on hiljentynyt. Lahden keskustan kaupan elvyttämiseksi on tehty erilaisia elinkeinohankkeita, joita koordinoi Lahden keskustaisäntä.
Keski-Lahti päättyy idässä Paavolaan ja lännessä Kartanoon sekä etelässä Lahden rautatieasemaan ja rautatiehen. Rautatien eteläpuolella oleva osa Lahden kaupunkia on Asemantausta tarkoittaen Lahden rautatieaseman takana olevaa aluetta.
Keski-Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hakkapeliittain kotiinpaluu
- Hirvi-patsas sijaitsee Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun välissä. Se on jäljennös Jussi Mäntymäen Viipurin hirvipatsaasta.
- Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas
- Lahden tulipalon muistokatukivi Lahden kauppatorilla Aleksanterinkadun ja Marolakadun risteyksessä.
- Lahden kaupunginjohtajien nimikivet keskellä Lahden kauppatorin Aleksanterinkadun puoleista laitaa
-
Ristinkirkko Keski-Lahden pohjoisosassa -
Hirvi-patsas Erkonpuistossa -
Lahden rautatieasema Keski-Lahden eteläisimmässä osassa, aivan rautatien pohjoispuolella
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Katja Karevaara: Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 (pdf) (sivulla 13 kaupunginosien ja suuralueiden väkiluvut 2017 ja sivulla 14 väestön ikäjakaumaa kaupunginosittain) 13.12.2018. Lahden kaupunki, lahti.fi. Viitattu 15.3.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Lahden karttapalvelu: Keski-Lahti (Kartan valikoista karttapohjaa vaihtaa ja valikosta voi hakea esitettäväksi erilaisia palveluja, kuten esimerkiksi kouluja) Lahden kaupunki, lahti.fi. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Lahti. Tilastolliset kaupunginosarajat 2016 (pdf) Lahden kaupunki, lahti.fi. Viitattu 15.3.2019. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keski-Lahti Wikimedia Commonsissa
