Ahtiala
Sivulta puuttuu Ahtiala on yksi Lahden kaupunginosista. Ahtiala sijaitsee itäisessä Lahdessa ja on myös osa Ahtialan suuraluetta, johon Ahtialan lisäksi kuuluvat Kunnaksen, Myllypohjan, Kaukkarin, Kytölän, Viuhan ja Koiskalan alueet. Suuralueen asukasluku on noin 10 500. Ahtiala on Lahden lapsirikkain asuinalue.
Nykyään Ahtiala on omakotitalovoittoinen, järvien ja metsien ympäröimä luonnonläheinen alue. Palvelutarjontaan kuuluvat mm. terveyskeskus, Ahtialan ala- ja yläkoulu, Myllypohjan alakoulu, Kunnaksen alakoulu, kirjasto, K- ja S-market, Siwa, asiamiesposti,useampi parturikampaamo, kaksi elintarvikekioskia, kaksi kebabpizzeriaaa, kaksi kylmäasemaa, leipomo myymälöineen, kaksi lähiöbaaria ja apteekki sekä Herrasmannin leirintäalue palveluineen. Lisäksi löytyy Joutjärven seurakunnan alaiset Ahtialan ja Kunnaksen seurakuntakodit monine kerhoineen. Lahden kaupunki ylläpitää nuorisotilaa Arvonkadulla eli nuokkua 12 vuotiaille ja sitä vanhemmille ja alueella toimii myös Ahtiala-Koiskalaseuran ylläpitämä seurantalo Ahtialantiellä.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Alueen historia ulottuu aina rautakaudelle asti, mistä kertovat Paakkolanmäen muinaismuistoalueen löydöt. Keskiajalta lähtien Ahtiala on kuulunut Nastolan pitäjään: ensimmäinen maininta kylästä on tiettävästi jo vuodelta 1461. Vuonna 1539 Ahtialassa oli 24 taloa.
Kaupunginosan nimen kerrotaan olevan peräisin ristiretkiajalta 1240-luvulta, jolloin paikallisia asukkaita ”ahdettiin” alueelle; toisen tarinan mukaan nimi on periytynyt Ahti-nimiseltä sotamieheltä. Nimen alkuperänä voi myös olla läheinen Alasenjärvi, josta ”Ahti on suonut antimiaan”. Todennäköisimmin nimi tulee germaanisperäisestä rautakautisesta henkilönimestä Ahti.
Ahtiala oli yksi Nastolan suurimmista kylistä aina vuoteen 1956, jolloin alue liitettiin Lahteen. 1970-luvun suunnitelmissa Ahtialasta kaavailtiin yli 60 000 asukkaan satelliittikaupunginosaa, Lahden toista keskustaa, johon hurjimmissa suunnitelmissa oltiin perustamassa jopa yliopisto ja sairaala. Alkujaankin ylimitoitetut suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät Lahden väkiluvun käännyttyä myöhemmin laskuun. Ne olivat kuitenkin tärkeitä Ahtialan rakentamiselle, joka alkoi hiljalleen 1970-luvun puolivälissä jatkuen edelleen. Nykyisessä Ahtialassa merkkejä kyläajoilta on enää vähän, mutta monet nimet kuten Ristimäki ja Papinkivi ovat peräisin vanhoista kantataloista.
Yhdistyksiä [muokkaa]
- Ahtialan VPK
Liikenne [muokkaa]
Kaupunginosan kohdalla on valtatie 4:llä Ahtialan liittymä, joka sijaitsee Helsingin ja Lusin välisellä mootoritiellä. Liittymästä erkanee taajaman tieyhteyksiä ja kaakkoon kulkee reitti Nastolan Villähteelle.
Ahtialan läpi kulkee Lahti-Heinola -teollisuusrata, jolla ei nykyisin liikennöidä matkustajajunia. Lahden rautatieasemalle on Ahtialasta matkaa noin kahdeksan kilometriä ja Nastolan junaseisakkeelle noin 14 kilometriä Villähteen kautta. Villähteen junaseisake sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Ahtialasta Lahden aseman tavoin.
Linja-autojen paikallisvuoroja ja seutulinjoja liikennöidään Ahtialasta Lahden keskustan ohella Jalkarantaan, Hennalaan sekä Hollolan Salpakankaalle. Ahtialan kautta ajetaan myös Lahden, Nastolan Seestan ja Heinolan välisiä vakiovuoroja.
Kiinteät muinaisjäännökset [muokkaa]
- Alasenjärven kivikautinen asuinpaikka
- Herrasmannin rautakautinen kuppikivi
- Paakkolanmäen rautakautinen asuinpaikka
- Paakkolanmäen rautakautinen asuinpaikka 2
- Paakkolanmäen rautakautinen asuinpaikka 3
- Penttilänpellon rautakautinena asuinpaikka
- Purolehdon historiallisen ajan viljelyröykkiöt
- Ristimäen rautakautinen asuinpaikka
- Ronninlähteen uhrilähde
- Sipurantien asuinpaikka
- Sipurantien rautakautinen asuinpaikka
- Sipurantien rautakautinen asuinpaikka 2
- Ylä-Kokkolan rautakautiset hautaröykkiöt
Aiheesta muualla [muokkaa]
Koordinaatit:
