Örebron kunta
Koordinaatit:
|
|
||
|---|---|---|
Vaakuna |
||
|
|
||
| Valtio | ||
| Lääni | Örebron lääni | |
| Maakunta | Närke ja Västmanland | |
| Keskustaajama | Örebro | |
| Kuntakoodi | 1880 | |
| Pinta-ala | ||
| – Maa | 1 373,15 km² | |
| Väkiluku | 137 121 | |
| – Tiheys | 99,9 as./km² | |
Örebro on kunta Örebron läänissä ja Närken maakunnassa. Pieni osa kunnasta kuuluu myös Västmanlandin maakuntaan. Kunta sijaitsee Hjälmaren-järven länsipäässä Keski-Ruotsissa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 137 121 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1 373,15 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Örebro, joka on entinen kaupunki.
Vuonna 2007 kunnassa oli 388,03 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Sisällysluettelo |
Kuntajaon kehitys[muokkaa]
Örebron kaupunkiin liitettiin alueita muista kunnista vuosina 1875, 1896, 1903 ja 1906. Lopulta vuonna 1937 kaupunkiin liitettiin loppuosa muutoin siihen jo liitetystä Längbron maalaiskunnasta. Vuonna 1943 kaupunkiin liitettiin Ånstan ja Almbyn maalaiskunnat. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen Örebron kunnan alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Asker (Asker ja Lännäs, myös pieni osa Svennevadista liitetty)
- Axberg (Axberg, Ervalla, Hovsta ja Kil)
- Ekeby och Gällersta (Ekeby ja Gällersta)
- Glanshammar (Glanshammar, Götlunda, Lillkyrka, Rinkaby ja Ödeby)
- Lekeberg (Edsberg, Hackvad, Hidinge, Knista ja Kräcklinge)
- Mosjö (Mosjö ja Täby)
- Stora Mellösa (Stora Mellösa ja Norrbyås)
- Tysslinge (Tysslinge, Gräve ja Vintrosa)
Lisäksi Ekerin maalaiskunta liitettiin Örebron kaupunkiin.
Vuonna 1967 Mosjön maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Samana vuonna Lekebergin maalaiskuntaan liitettiin vielä Kvistbron seurakunta jaetusta Svartån maalaiskunnasta ja Tangeråsan seurakunta, joka oli kuulunut ensin Vibyn maalaiskuntaan ja sitten hetken aikaa Hallsbergin kauppalaan. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Örebron kunta yhdistämällä Örebron kaupunki sekä Askerin, Axbergin, Lekebergin, Stora Mellösan ja Tysslingen maalaiskunnat sekä Gällerstan seurakunta jaetusta Ekeby och Gällerstan maalaiskunnasta. Vuonna 1974 kuntaan liitettiin vielä Glanshammarin kunta lukuunottamatta Götlundan seurakuntaan, joka liitettiin Arbogan kuntaan Västmanlandin läänissä.
Vuonna 1995 Örebron kunnan länsiosasta erotettiin jälleen itsenäiseksi Lekebergin kunta.
Vaakuna[muokkaa]
Nykyinen vaakuna on entisen Örebron kaupungin vaakuna. Myös Stora Mellösan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys[muokkaa]
Vuoden 2011 lopussa 20,7 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 15,0 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 690 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Lekebergin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 083 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 101 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 20,8 %
- 18–64-vuotiaat: 62,0 %
- 65 vuotta täyttäneet: 17,2 %
Elinkeinot[muokkaa]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) |
||
| alkutuotanto | 1,2 | 1,1 | |
| jalostus | 16,3 | 16,6 | |
| palvelut | 82,1 | 81,7 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 68 772 | 63 195 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 108,8 | ||
Taajamat[muokkaa]
Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 827 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Örebro | 107 038 |
| 2 | Hovsta | 2 785 |
| 3 | Garphyttan | 1 619 |
| 4 | Odensbacken | 1 374 |
| 5 | Vintrosa | 1 343 |
| 6 | Ekeby-Almby | 1 271 |
| 7 | Stora Mellösa | 776 |
| 8 | Glanshammar | 727 |
| 9 | Norra Bro | 687 |
| 10 | Latorpsbruk | 597 |
| 11 | Ölmbrotorp | 548 |
| 12 | Hampetorp | 297 |
| 13 | Kilsmo | 263 |
| 14 | Askersby | 243 |
| 15 | Lanna* | 65[16] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Lannan taajamassa on 537 asukasta, ja se kuuluu pääosin Lekebergin kuntaan.[16]
Entiset taajamat[muokkaa]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Adolfsberg
- Brevens Bruk
- Brickebacken
- Ervalla
- Lillån
- Marieberg (nimenä ollut myös Närkes Marieberg)
- Mosås
- Ormesta
Luettelossa mainituista taajamista Adolfsberg, Brickebacken, Lillån, Marieberg/Närkes Marieberg ja Mosås ovat sittemmin kasvaneet yhteen Örebron taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat[muokkaa]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Almbro
- Anstorp
- Arvaby
- Avdala
- Biverud+Löre
- Brevens bruk
- Brohammar
- Ervalla
- Ervalla station
- Filipshyttan
- Gottsätter
- Gällersta
- Hidingsta
- Hjälmarbaden
- Holmstorp
- Järle
- Kil
- Klockhammar
- Kolbotorp + Repagärdet
- Kristinelund och Husartorpet
- Kårsta
- Larstorp+Höglunda+Skogshult
- Långbyn
- Lövdalen
- Mark
- Ormesta
- Resta
- Rinkaby
- Runnaby
- Röhammar
- Stenmossen
- Sticksjö
- Stortorp (södra delen)
- Södra Runnaby
- Tybble
- Tysslinge
- Yxsta
- Yxstaby
- Åby
Entiset pientaajamat[muokkaa]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto[muokkaa]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Örebron kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Örebro Sydöstra (16 valtuutettua)
- Örebro Sydvästra (16 valtuutettua)
- Örebro Nordvästra (16 valtuutettua)
- Örebro Nordöstra (17 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Örebron kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[21] |
Valittuja edustajia[22] |
||
| Maltillinen kokoomus | 21,77 | 15 | |
| Keskustapuolue | 4,69 | 2 | |
| Kansanpuolue liberaalit | 9,07 | 5 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,81 | 4 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 39,40 | 27 | |
| Vasemmistopuolue | 6,40 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 6,30 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 5,19 | 4 | |
| Muut | 0,35 | 0 | |
| Yhteensä | 65 | ||
Nämä tulokset kuvaavat syksyllä 2010 pidettyjen kunnallisvaalien tulosta, mutta Örebro Nordöstin kunnallisvaalipiirissä vaalit jouduttiin uusimaan. Uusintavaalit järjestettiin 15.5.2011.[22]
Seurakunnat[muokkaa]
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Örebro Nikolai
- Örebro Olaus Petri
- Längbro
- Almby
- Mosjö-Täby
- Tysslinge
- Axberg
- Lännäs
- Asker
- Stora Mellösa
- Gällersta-Norrbyås
- Glanshammar
- Mikael
- Adolfsberg
Historialliset seurakunnat[muokkaa]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Lähteessä Lekebergin kunta on vielä osa Örebron kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Almby
- Asker
- Axberg
- Dylta bruksförsamling*
- Eker*
- Ervalla
- Glanshammar
- Gräve
- Gällersta
- Hovsta
- Kil
- Lillkyrka-Ödeby (Lillkyrka)
- Längbro
- Lännäs
- Mikael
- Mosjö
- Norrbyås
- Rinkaby
- Stora Mellösa (Mellösa)
- Svea trängkår* (Första Svea trängkår)
- Tysslinge
- Täby
- Vintrosa
- Ånsta*
- Ödeby*
- Örebro Nikolai (Örebro, Örebro södra)
- Örebro Olaus Petri (Örebro norra)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Örebron kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Sevärda kulturmiljöer i Örebro kommun (ruotsiksi)
| Askersund • Degerfors • Hallsberg • Hällefors • Karlskoga • Kumla • Laxå • Lekeberg • Lindesberg • Ljusnarsberg • Nora • Örebro |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit |
| 1. Tukholma | 864 324 | 7. Örebro | 137 121 | 13. Borås | 104 106 | 19. Nacka | 91 616 | 25. Haninge | 78 326 | Lähde: | Statistiska centralbyrån (SCB) |
| 2. Göteborg | 520 374 | 8. Helsingborg | 130 626 | 14. Huddinge | 99 049 | 20. Södertälje | 87 685 | 26. Kungsbacka | 75 954 | ||
| 3. Malmö | 302 835 | 9. Norrköping | 130 623 | 15. Eskilstuna | 97 596 | 21. Karlstad | 86 409 | 27. Luulaja | 74 426 | ||
| 4. Uppsala | 200 001 | 10. Jönköping | 128 305 | 16. Sundsvall | 96 113 | 22. Botkyrka | 84 677 | 28. Skellefteå | 71 580 | ||
| 5. Linköping | 147 334 | 11. Uumaja | 116 465 | 17. Gävle | 95 428 | 23. Växjö | 83 710 | 29. Solna | 69 946 | ||
| 6. Västerås | 138 709 | 12. Lund | 111 666 | 18. Halmstad | 92 294 | 24. Kristianstad | 79 930 | 30. Järfälla | 67 320 |