Sysmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Sysmä on myös järvi Joroisilla.
Sysmä
Sysmä.vaakuna.svg Sysmä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sysma.fi
Sijainti 61°30′10″N, 25°41′05″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1442
Kokonaispinta-ala 936,18 km²
120:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 666,91 km²
– sisävesi 269,27 km²
Väkiluku 4 137
203:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 6,20 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,0 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 33,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu vakituisesti 4 137 ihmistä (31.1.2014).[2] Sysmän pinta-ala on 936,18 km², josta 269,27 km² muodostuu vesistöistä.[1] Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.

Sysmän naapurikuntia ovat Asikkala etelässä, Hartola idässä, Heinola kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja Padasjoki lännessä.

Sysmä sijaitsee Päijänteen itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja Lahden puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna 2002 kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten Sysmän Suvisoiton, Sysmän kirjakyläpäivät.

Historia ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmän pitäjä on perustettu v. 1442. Sysmän pitäjä on aikoinaan ollut varsinainen suurpitäjä. Sysmän pitäjästä itsenäistyi mm. Rautalammin pitäjä v. 1561. Silloin Rautalammin pitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.(katso Rautalampi)

Sysmä oli ensimmäisiä kiinteän ja maata viljelevän asutuksen pesäkkeitä Päijänteen itäpuolella. Sysmästä tunnetaan rautakauteen ajoittuvia arkeologisia löytöjä, ja keskiajalla se oli yksi Päijät-Hämeen keskuksista. Sana 'sysmä' merkitsee synkkää metsää tai asumatonta korpea.

Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua, satojen vuosien aikana tehtiin alueella useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä; hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä Sääksmäen alueelta. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata. Sysmästä löytyy yhteneväisyyttä Sääksmäen kyliin kuten esimerkiksi Rapola- Rapala ja Voipaala-Voipala parit osoittavat.

Myöhemmin alueelle saapuivat savo-karjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Hämeen lääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.[5]

Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, ja tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista. Kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.[6]

Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.[7]

Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita Jalmari Finnen 1600-luvusta kertova näytelmä Sysmäläinen (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 samannimiseksi elokuvaksi. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa Heinolassa.[8]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonlasku Päijänteellä, Sysmässä. Kuvassa oikealla Päijätsalon saari.

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Tunnettu on myös siirtolohkare, Onkiniemen liikkuva kivi. Myös Kammiovuori Vintturissa on matkaajien ja paikallisten suosiossa, tosin näköalat ovat nykyisin heikentyneet metsän kasvun seurauksena ja kolmiomittaustornin hävittyä.

Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali Sysmän Suvisoitto.

Sysmässä on myös vanha, kaunis Pyhän Olavin kivikirkko ja Hovilan, Nordenlundin, Suurkylän kartanot sekä Virtaan Vanha-Kartano.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sysmän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 090
1985
  
5 802
1990
  
5 527
1995
  
5 326
2000
  
4 915
2005
  
4 655
2010
  
4 305
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki (Tikkala), Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Ravioskorpi, Saarenkylä, Soiniemi, Suurkylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Vintturi, Virtaa, Voipala (Suopelto).

Kuuluisia sysmäläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kirkonkylästä lähtee seututie 314 Asikkalaan valtatie 24:lle, seututie 413 Hartolaan valtatie 4:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.

Sysmän linja-autoasema sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja Valittulan pikavuoropysäkki seututie 413:n varrella. Asikkalan Kalkkisten tienhaaran pikavuoropysäkiltä on noin kilometri matkaa Sysmän etelärajalle.

Kesäisin sisävesilaiva liikennöi Sysmän, Kelventeen ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Lisäksi osa Lahden ja Jyväskylän välisistä laivavuoroista pysähtyy Sysmän Suopellon kylässä.

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmässä on kaksi pienvenesatamaa. Aivan Sysmän keskustassa, Majutveden rannalla sijaitsee Sysmän satama. Vaikka satama on yhteydessä Päijänteeseen on sen kaukainen sijainti ja kapeat salmet vaikeasti lähestyttäviä.

Toinen, Suopellon satama sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä länteen Sysmän keskustasta, Tehinselän itärannalla. Sataman huonot palvelut eivät kuitenkaan kiinnostaneet veneilijöitä, joten vuonna 2010 tehdyllä päätöksellä rakennetaan Suopeltoon täysin uusi satama-alue. Satamaa rakentaa ja markkinoi Marinetek Marinas Oy ja se on suunnitelmien mukaan valmis vuoden 2012 lopulla. Satamaan on tarkoitus myös rakentaa polttoaineasema sekä muita palveluita. Suopellon sataman viereen rakennetaan myös vapaa-ajan asuntoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Sysmän pitäjän historia. 3, s. 17-18
  6. Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211-214
  7. Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34
  8. http://www.fixgalleria.net/release.php?id=4871
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]