Sysmä

Sysmä
vaakuna	sijainti
www.sysma.fi
Sijainti	61°30′10″N, 25°41′05″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Perustettu	1442
Kokonaispinta-ala	936,18 km² 119:nneksi suurin 2011
– maa	667,04 km²
– sisävesi	269,14 km²
Väkiluku	4 275 209:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	6,41 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	11,8 %
– 15–64-v.	56,8 %
– yli 64-v.	31,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,3 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,4 %
Kunnallisvero	19 % 279:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Marketta Kitkiöjoki

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu vakituisesti 4 275 ihmistä (30.11.2011). Sysmän pinta-ala on 936,18 km², josta 269,14 km² muodostuu vesistöistä. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.

Sysmän naapurikuntia ovat Asikkala etelässä, Hartola idässä, Heinola kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja Padasjoki lännessä.

Sysmä sijaitsee Päijänteen itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja Lahden puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna 2002 kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten Sysmän Suvisoiton, Sysmän kirjakyläpäivät.

Historia ja kulttuuri

Sysmä oli ensimmäisiä kiinteän ja maata viljelevän asutuksen pesäkkeitä Päijänteen itäpuolella. Sysmästä tunnetaan rautakauteen ajoittuvia arkeologisia löytöjä, ja keskiajalla se oli yksi Päijät-Hämeen keskuksista.

Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua, satojen vuosien aikana tehtiin alueella useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä, hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä Sääksmäen alueelta. Myöhemmin alueelle saapuivat savo-karjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Hämeenlääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.

Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista, kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Vuonna 1873 Sysmään perustettiin kauppiaiden M. Tevalinin ja V. Burgmanin toimesta lankarulla tehdas Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille. Tehdas valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878 mennen konkurssiin.

Suurten katovuosien aikana, vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867 tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.

Sysmään sijoittuvasta fiktiosta voidaan mainita Jalmari Finnen 1600-luvusta kertova näytelmä Sysmäläinen (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 samannimiseksi elokuvaksi. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa Heinolassa.

Nähtävyydet

Auringonlasku Päijänteellä, Sysmässä. Kuvassa oikealla Päijätsalon saari

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin kokoinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Tunnettu on myös siirtolohkare, Onkiniemen liikkuva kivi. Myös Kammiovuori Vintturissa on matkaajien ja paikallisten suosiossa, tosin näköalat ovat nykyisin heikentyneet metsän kasvun seurauksena ja kolmiomittaustornin hävittyä.

Suvi-Pinx on vuodesta 1970 järjestetty suomalaisen nykytaiteen kesäkatselmus. Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monitaiteinen maaseutufestivaali Sysmän Suvisoitto.

Sysmässä on myös vanha, kaunis Pyhän Olavin kivikirkko ja Hovilan, Nordenlundin, Suurkylän kartanot sekä Virtaan Vanha-Kartano.

Kylät

Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki, Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Ravioskorpi, Saarenkylä, Soiniemi, Suurkylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Vintturi, Virtaa, Voipala (Suopelto).

Kuuluisia sysmäläisiä

• Emil Elenius, kirjailija
• Usko Kantola, näyttelijä
• Yrjö Kokko, kirjailija, luontokuvaaja, Sysmän kunnaneläinlääkäri
• Teemu Nikki, elokuvaohjaaja, -kuvaaja ja -tuottaja
• Antero Olin, taidegraafikko, syntynyt Sysmässä
• Mauno Pekkala, kansanedustaja ja Suomen pääministeri
• Edvard Pesonen, kansanedustaja
• Lauri Rapala, Rapala VMC Oyj:n perustaja
• Ransu, videonoutaja
• Juho Saarinen, Inkerin luterilaisen seurakunnan pappi, Eliel Saarisen isä
• Kaarlo Sarkia, runoilija, asui elämänsä viimeiset vuodet Sysmässä
• Pekka Streng, muusikko
• Arvid Tandefelt, aateloitu upseeri, josta polveutuu Tandefelt-suku
• Marjatta Tapiola, kuvataiteilija
• Pertti Tiainen, kestävyysjuoksija
• Olavi Virta, iskelmälaulaja
• Dj Irppa, muusikko

Liikenne

Kunnan kirkonkylästä lähtee seututie 314 Asikkalaan valtatie 24:lle, seututie 413 Hartolaan valtatie 4:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.

Sysmän linja-autoasema sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja Valittulan pikavuoropysäkki seututie 413:n varrella. Asikkalan Kalkkisten tienhaaran pikavuoropysäkiltä on noin kilometri matkaa Sysmän etelärajalle.

Kesäisin sisävesilaiva liikennöi Sysmän, Kelventeen ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Lisäksi osa Lahden ja Jyväskylän välisistä laivavuoroista pysähtyy Sysmän Suopellon kylässä.

Satamat

Sysmässä on kaksi pienvenesatamaa. Aivan Sysmän keskustassa, Majutveden rannalla sijaitsee Sysmän satama. Vaikka satama on yhteydessä Päijänteeseen on sen kaukainen sijanti ja kapeat salmet vaikeasti lähestyttäviä.

Toinen, Suopellon satama sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä länteen Sysmän keskustasta, Tehinselän itärannalla. Sataman huonot palvelut eivät kuitenkaan kiinnostaneet veneilijöitä, joten vuonna 2010 tehdyllä päätöksellä rakennetaan Suopeltoon täysin uusi satama-alue. Satamaa rakentaa ja markkinoi Marinetek Marinas Oy ja se on suunnitelmien mukaan valmis vuoden 2012 lopulla. Satamaan on tarkoitus myös rakentaa polttoaineasema sekä muita palveluita. Suopellon sataman viereen rakennetaan myös vapaa-ajan asuntoja.

Lähteet

• Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain
• Tilastokeskus: [1]
• Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
• Korhonen, Sakari: Lapsuuteni Sysmä, Sysmän kirjakylä, Otava, Keuruu, 2005, ISBN 952-99243-3-X
• Kulha, Keijo K.: Sysmän pitäjän historia. 3, Sysmän pitäjän historiatoimikunta, Jyväskylä, 1966

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sysmä Wikimedia Commonsissa
• Sysmän kunnan kotisivut
• Sysmän seurakunnan kotisivut

Päijät-Hämeen maakunnan kunnat

Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä

Entiset kunnat Artjärvi - Heinolan mlk

Sysmä