Lauri Rapala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lauri Rapala (19051974) tuli tunnetuksi maailman kuuluisimman vaapun, Rapala Originalin, kehittäjänä sekä maailman suurimman uistintehtaan Rapala VMC Oyj:n perustajana. Lauri Rapala piti itseään kuitenkin ensisijaisesti kalastajana.

Lauri Rapala oli syntyjään nimeltään Lauri Saarinen, Sysmän Rapalan kylässä sijaitsevan Saarenkylän mukaan. Laurin perheen muutettua Asikkalaan, sukunimi kuitenkin vaihtui väärinkäsityksen vuoksi Rapalaksi.

Lauri Rapala oli kiertokoulun käynyt, vaimonsa avulla lukemaan ja kirjoittamaan oppinut sekatyömies, joka hankki perheellensä elannon metsä- ja peltotöissä. Hän ryhtyi kalastajaksi, kun muut työt loppuivat. Rapala kalasti enimmäkseen pitkällä siimalla sekä muikkutäkyä vetäen. Täkykalastuksessa oli hankaluutensa, sillä syöttejä oli toisinaan vaikea pyytää ja niitä piti vaihtaa usein. 1900-luvun alun uistimet olivat vielä niin kömpelöitä ja kalliita, että täky oli kalastavuutensa ja huokeutensa ansiosta uistinta käytetympi pyytö.

Kalareissuillaan Rapala yöpyi usein Tehinselän kupeessa, Koreakoivun saaressa, erakko Toivo Pylväläisen luona. Illat venyivät pitkiksi, sillä kumpikaan ei sylkenyt lasiin. Pylväläinen oli tunnettu vaapuntekijä, ja Rapala vuolikin ensimmäiset vaappunsa Pylväläisen kehittämän mallin mukaan. Ensimmäiset suomalaiset tuotantoon asti päässeet vaaput olivat Näsi-järven rannalla Tampereella tehtyjä Tuuloksia, joihin oltiin luultavasti saatu idea amerikkalaisvaapuista. Rapalan vaappujen keskeinen kilpailuetu oli paitsi Pylväläisen ymmärrys rungon mallista ja kalastavasta uinnista myös Lauri Rapalan kädentaidot, jonka myötä viimeistelystä tuli ennen näkemättömän laadukasta.

Toisen maailmansodan jälkeen talouskasvun myötä ilmestyi yhä huokeampia tavaroita. Samalla vapaa-aikaa alkoi olla enemmän, mikä teki urheilukalastuksesta myös keskiluokan ajanvietteen. Rapala oli saanut ensimmäiset vaaput myyntiin Kalkkisten osuuskauppaan 1938, mutta vasta 1950-luvulla toiminta alkoi olla tuloksellista. Rapalan vaaput olivat kaksi kertaa muita vaappuja kalliimpia, mutta ne kävivät kaupaksi kauneutensa ja kuuluisan pyytävyytensä johdosta.

Varsinaisen paukun päivämäärä on kuitenkin 17.8.1962. Silloin Yhdysvalloissa ilmestyi kaikkien aikojen myydyin Life-lehti, jonka kansijuttu käsitteli vastakuollutta Marilyn Monroeta. Samassa numerossa oli ylistävä artikkeli Rapalan vaapuista otsikolla ”Uistin, jota kala ei voi ohittaa”. Suurelta osin käsintehtyjen vaappujen vuosituotanto oli tuolloin noin 200000. Muutamassa viikossa niitä tilattiin 3 miljoonaa.

Nykyään Rapalan omistus on siirtynyt ulkomaille ja tuotanto halpatyömaihin. Vaaput ovat enimmäkseen muovipuristeita. Kalamiehet arvostavat niitä yhä, mutta ne eivät kuitenkaan ole enää käsitöinä tehty.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Ilkka Jukarainen: Uistin (Ilkka Jukarainen), 2005

Aleksis Salusjärvi: Koukussa vieheisiin, Keskisuomalainen 28.7.2009