Jalmari Finne

Jalmari Finne

Adolf Jalmari Finne (11. elokuuta 1874, Kangasala – 3. tammikuuta 1938, Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija. Hänen nykymaineensa perustuu erityisesti Kiljusen herrasväestä kertovaan kirjasarjaan.

Finnen kahdeksanosainen lastenkirjasarja hullunkurisesta Kiljusen herrasväestä ilmestyi vuosina 1914−1925. Sen lisäksi hän kirjoitti muita romaaneja ja näytelmiä. Finnen suomennoksiin kuuluu esimerkiksi Maurice Maeterlinckin ja Maurice Leblancin romaaneja ranskan kielestä sekä Richard Wagnerin oopperalibretto Valkyyria saksan kielestä.

Finne toimi ohjaajana Suomalaisessa Teatterissa 1896−1903 ja johtajana ensin Kansallisteatterissa 1903−1904 ja sitten Viipurin Maaseututeatterissa 1904−1907 ja uudelleen 1913−1914. Tämän jälkeen hän jatkoi vapaana kirjailijana. Historioitsijana hänen suuri saavutuksensa oli aloittaa Suomen asutuksen yleisluettelo. Finne harrasti myös sukututkimusta, grafologiaa, säveltämistä ja sanoittamista.

Finne kuoli tammikuussa 1938 63-vuotiaana. Hänet on haudattu synnyinpitäjänsä Kangasalan hautausmaalle.

Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu. Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti 1939. Omaelämäkerraksi tarkoitettu käsikirjoitus jäi kirjailijalta keskeneräiseksi hänen kuollessaan, ja valmiiksi sen toimitti Yrjö Kivimies. Valitut teokset julkaistiin vuonna 1957 yksiniteisenä. Se sisältää romaanit Nuijasota I−II ja Sysmäläinen.

Vuonna 1940 aloitti toimintansa Jalmari Finnen säätiö, jonka perustamisesta Finne oli määrännyt testamentissaan. Säätiön tehtävä on "jatkaa Jalmari Finnen elämäntyötä erityisesti historian tutkimuksen alalla". Se on myös jakanut apurahoja vuodesta 1965 alkaen.

Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortenkirjalle vuosittain myönnettävä palkinto. Ensimmäisenä palkinnon sai Anni Polva teoksestaan Tiinakin ratsastaa vuonna 1975. Palkinto on saanut nimensä Kiljusen perheen kuopuksen Plätän mukaan.

Finnen teoksia

Kiljusen herrasväki -sarja

• Kiljusen herrasväki, 1914
• Kiljusen herrasväen uudet seikkailut, 1916
• Kiljusen herrasväki satumaassa, 1916
• Kiljusen Plättä, 1917
• Kiljusen herrasväki partiolaisina, 1918
• Luru Kiljunen ja hänen Hömppänsä, 1919
• Kiljusten vallankumous, 1921
• Kiljuset palaavat, 1925

Muita romaaneja

• Ylioppilaita, 1909
• Hämäläisiä, 1910
• Sysmäläinen, 1910
• Lapsikuningas ja hänen soturinsa, 1912
• Nuijasota I−II, 1913−1945
• Äidit. Romaani kansannaisista, 1915
• Valkoinen torakka -sarja
  • Valkoinen torakka, 1927
  • Tuhatmarkkanen, 1927
  • Prinsessa, 1932
• Verinen lyhty, 1928
• Kohtalon käsi, 1929
• Ikuinen kysymys, 1930
• Saapasvarsi, 1932

Näytelmiä

• Me, 1908
• Kun ollaan neroja, 1908
• Aino, 1909
• Elinan surma, 1910 (oopperalibretto Gustaf von Numersin samannimisen näytelmän (1891) pohjalta)
• Admirabilis, 1917
• ''Isänmaan tähden'', 1921
• Pitkäjärveläiset, 1923
• Nuorten tuomio, 1926
• Rakas univormu, 1932

Finnen teosten filmatisointeja

1921 − Kiljusen pojat koulussa (ohjaus Jalmari Finne, lyhytelokuva; opettajan roolissa Joel Rinne)
1938 − Sysmäläinen (ohjaus Valentin Vaala; samannimisen romaanin (1910) pohjalta)
1939 − Rakuuna Kalle Kollola (ohjaus Kalle Kaarna; näytelmän Rakas univormu (1932) pohjalta)
1951 − Pitkäjärveläiset (ohjaus Wilho Ilmari; samannimisen näytelmän (1923) pohjalta)
1981 − Kiljusen herrasväki (ohjaus Matti Kuortti)

Lähteet

• Kansallisbiografia: Jalmari Finne. Viitattu 26.10.2008.
• Jalmari Finnen säätiö: Jalmari Finne. Viitattu 27.10.2008.
• "Kulttuurin moniottelija Jalmari Finne". Kangasala.fi. Viitattu 27.10.2008.
• Jalmari Finnen lasten- ja nuortenkirjoja. Koonnut Katri Syrjälä. Tampere: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti. Viitattu 27.10.2008.
• Päivi Tapola: Ajan paino. Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä. Tammi, Helsinki, 2004. ISBN 951-31-3037-1

Lähdeviitteet