Freedy Kekäläinen
Freedy Kekäläinen (30. tammikuuta 1904 Meynard, Massachusetts – 22. heinäkuuta 1992 Helsinki)[1] oli suomalainen Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin virkailija, joka toimi muun muassa Valpon valvontatoimiston päällikkönä.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kekäläinen syntyi Yhdysvalloissa, jossa hänen vanhempansa asuivat siirtolaisina vuodet 1903–1905.[2] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta ja siirtyi varusmiespalveluksensa jälkeen 1924 Etsivän keskuspoliisin pääosastolle. Tiedustelutoimiston esittelijänä toiminut Kekäläinen opiskeli virkansa ohessa Helsingin yliopistossa valtio-oppia, sosiologiaa ja kriminologiaa. Myöhemmin hän työskenteli EK:n valvontatoimistossa. Kekäläinen oli perehtynyt salakirjoituksiin, käsialatutkimukseen sekä asiakirjaväärennöksiin, joista antoi lausuntoja myös tuomioistuimille tavallisiin rikosasioihin liittyen.[3][4]
Jatkosodan aikana Kekäläinen oli salaisen Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys -organisaation palkkalistoilla asiantuntijana.[5] Sodan loppuvaiheessa hän johti Valpon sisälle muodostettua tiedustelurengasta ”Kekäläisen iskujoukkoa”, jonka tarkoituksena oli toimia yhteysverkkona, mikäli Valpo lakkautettaisiin.[6] Moskovan välirauhan jälkeen hän vastasi Valpon osalta Helsingin Lauttasaaressa marraskuussa 1944 ammutun venäläisen upseerin Ivan Belovin murhatutkimuksista.[7] Valpon muuttuessa kommunistijohtoiseksi Punaiseksi Valpoksi valvontatoimiston päällikköna toiminut Kekäläinen erotettiin kesällä 1945, jolloin hän siirtyi Matkaravinto Oy:n henkilöstöpäälliköksi.[3] Joulukuussa 1949 Kekäläinen ja Valpon entinen päällikkö Otto Brusiin saivat sakkotuomion virkavirheestä, kun eräs oululainen luutnantti oli keväällä 1945 pidätetty aiheettomasti Kekäläisen tiedonannon perusteella asekätkentään liittyen.[8]
Kekäläinen osallistui ahkerasti Valpoa käsittelevään julkiseen keskusteluun aina viimeisiin elinvuosiinsa saakka.[9] Esimerkiksi tammikuussa 1977 Uusi Maailma -lehdessä julkaistiin Kekäläisen avoin kirje toimittaja Olle Leinolle, jossa hän kiisti väitteet Martta Koskisen kidutuksesta.[10] Kekäläinen kuoli 88-vuotiaana heinäkuussa 1992. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle.[1]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kekäläisen vanhemmat olivat Hämeenlinnassa syntynyt rautatievirkailija Juho Fredrik Kekäläinen (1876–1921) ja Porista kotoisin ollut ranskalaistaustainen Elli Bonnet (1881–1957). Hänen sisarensa oli koreografi Telma Tuulos.[2]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2006 Helsingin kaupunginteatterissa esitetyssä Matkalla Porkkalaan -näytelmässä Kekäläisen roolissa nähtiin Santeri Kinnunen.[11] Yle TV1:n vuonna 2015 tuottamassa televisiosarjassa Punainen kolmio häntä näytteli Jari Virman.[12] Kekäläinen on myös yksi kirjailija Tapani Baggen rikosromaaneissa esiintyvän ylietsivä Väinö Mujusen esikuvista.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Freedy Kekäläinen 19.9.2015. BillionGraves. Viitattu 17.10.2018.
- ↑ a b Juho Fredrik Heikinpoika Kekäläinen 26.4.2022. Geni. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ a b Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 30.1.1964, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.10.2018.
- ↑ Rislakki, Jukka: Erittäin salainen : vakoilu Suomessa, s. 70. Helsinki: Love Kirjat, 1982. ISBN 951-83505-7-4.
- ↑ Rislakki, Jukka: Järjestö. Helsingin Sanomat, 29.1.1995, s. D5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.10.2018.
- ↑ Hietaniemi, Tuija: Lain vartiossa : poliisi Suomen politiikassa 1917-1948, s. 238-239. Historiallisia Tutkimuksia 166. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1992. ISBN 951-89155-7-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Niku, Risto: Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? : Suomen kaikkien aikojen tutkituin murhajuttu, s. 79. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37394-6-5.
- ↑ Kekäläinen ja Brusiin tuomittu virkavirheestä. Helsingin Sanomat, 10.12.1949, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.10.2018.
- ↑ Rislakki, Jukka: Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944, s. 161. Helsinki: Love Kirjat, 1985. ISBN 951-83509-9-X.
- ↑ Huuska, Veikko: Viimeinen Suomessa teloitettu nainen - Martta Koskisen tarina Puheenvuoro. 9.6.2015. Uusi Suomi. Viitattu 17.10.2018.
- ↑ Kemppi, Eeva: Kiehtova murhamysteeri Tornin varjossa 7.4.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 17.10.2018. Viitattu 17.10.2018.
- ↑ Suikkanen, Päivi: Kotikatsomo: Punainen kolmio 8.9.2015. Yle TV1. Viitattu 17.10.2018.
- ↑ Hämeenlinnan konnat ovat Tapani Baggen sydäntä lähellä 30.1.2013. Hämeen Sanomat. Viitattu 17.10.2018.