Oskar Merikanto
Frans Oskar Merikanto (vuoteen 1882 Mattsson, 5. elokuuta 1868 Helsinki – 17. helmikuuta 1924 Oitti) oli suomalainen muusikko ja säveltäjä.
Ikätoveristaan Jean Sibeliuksesta poiketen Merikanto suuntautui yksinkertaisempaan ja kansanomaisempaan ilmaisuun. Hänestä onkin sukeutunut yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä.
Oskar Merikanto tunnetaan erityisesti yksinlauluistaan kuten Pai, pai, paitaressu, Ilta tuntureilla, Oi, muistatko vielä sen virren, Kullan murunen ja Soi vienosti murheeni soitto sekä valssistaan Kesäillan valssi. Myös pianoteokset "Romanssi", "Mä oksalla ylimmällä", "Älä itke äitini" ja "Valse Lente" ovat hyvin tunnettuja.
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto oli ammatiltaan ylikonduktööri. Merikanto sai yksityisopetusta urkuri ja säveltäjä Lauri Hämäläiseltä, kunnes Aurora Karamzinin tukemana pääsi opiskelemaan Leipzigiin 1887–1889. Tämän jälkeen Merikanto opiskeli Berliinissä Albert Beckerin johdolla 1890–1891. Vuonna 1892 hänet valittiin Johanneksenkirkon urkurin virkaan, jossa hän toimi kuolemaansa saakka. Oskar Merikanto on säveltänyt 91 yksinlaulua.
Oskar Merikanto oli perustamassa vuonna 1911 Kotimaista Oopperaa ja toimi sen ensimmäisenä kapellimestarina.
Yksityiselämä [muokkaa]
Oskar Merikannon poika oli säveltäjä Aarre Merikanto. Tämän poika oli kuvanveistäjä Ukri Merikanto. Oskar Merikanto on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Teoksia [muokkaa]
Oopperoita [muokkaa]
- Pohjan neiti (ooppera, 1898)
- Elinan surma (ooppera, 1910)
- Regina von Emmeritz (ooppera, 1924)
Soitinmusiikkia [muokkaa]
- Idylli
- Kesäillan idylli, op. 16 nro 2 (A Summer evening's idyll)
- Kesäilta, op. 1 (Kesäillan valssi - Summer evening waltz)
- Mä oksalla ylimmällä, op. 26 (On the highest tree-top)
- Scherzo
- Suomalaisia Kansanlauluja 1. Vihko
- Suomalaisia Kansanlauluja 4. Vihko
- Suomalaisia Kansanlauluja 5. Vihko
- Valse lente, op. 33 (1898)
- Romanssi, op. 12 (1891)
- Passacaglia fis-molli, op. 80 (1913)
Laulumusiikkia [muokkaa]
Kuoroteoksia [muokkaa]
- Nälkämaan laulu
- Työväen marssi
- Laula, laula veitoseni 1922 lahjoitus Viipurin Lauluveikoille
- Nyt on kaikki kallistunna 1922 lahjoitus Viipurin Lauluveikoille
Yksinlauluja ja duettoja [muokkaa]
- Annina (san. Daniel Fallström)
- Elämälle, Op. 93/4 (san. Ernst V. Knape, suom. J. V. Snellman)
- Itkevä huilu, Op. 52/4 (san. Larin-Kyösti)
- Kullan murunen, Op. 20/1 (san. J. H. Erkko)
- Laatokka, Op. 38/1 (san. Mikko Uotinen)
- Lastentaru takkavalkealla, Op. 82/3 (suom. I. Koskimies)
- Ma elän!, Op. 71 /1 (san. Larin kyösti)
- Merellä, Op. 47/4 (san. J. H. Erkko)
- Miks' laulan, Op. 20/2 (san. J. H. Erkko)
- Miss' soutaen tuulessa (alkup. Där bjökarna susa) (san. Viktor Sund, suom. Jussi Snellman)
- Muistellessa, Op. 11/2 (san. J. H. Erkko)
- Oi, kiitos sa luojani armollinen (san. Eino Leino)
- Oi, muistatko vielä sen virren, Op. 52/3 (san. Eino Leino)
- Onnelliset (san. Aleksis Kivi)
- Pai, pai paitaressu, Op. 2/1 (san. Mustakallio)
- Soi vienosti murheeni soitto, Op. 36/3 (san. Heikki Ansa)
- Tuulan tei (Tukkijoella lauluja -näytelmästä)
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Heikinheimo, Seppo: Oskar Merikanto ja hänen aikansa. Otava, Helsinki. 1995. ISBN 951-1-13778-6
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto. Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. 2. painos. Verkkoversio 1.0 (syyskuu 2004). Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki. 2004. ISBN 952-5363-18-X
- Suomalainen, Yrjö: Oskar Merikanto: Suomen kotien säveltäjä. Otava, Helsinki. 1950.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Yhtenäistetty Oskar Merikanto (koko sävellystuotanto listattuna suomalaisia tiedonhakijoita ajatellen). Viitattu 4.9.2011.
- Oskar Merikanto Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla
- Oskar Merikanto Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sivulta puuttuu