Mikkelin lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikkelin lääni
Mikkelin lääni.vaakuna.svg Finnish counties 1996.jpg

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Mikkeli
Maaherra Juhani Kortesalmi
Historialliset maakunnat Savo, Häme
Pinta-ala ilman merialueita 21 628 km2
5:nneksi suurin 1993
– maa 16 321 km2
– sisävesi 5 305 km2
Väkiluku 207 967
9:nneksi suurin 1993
Väestötiheys 12,7 as/km2

Mikkelin lääni (ruots. S:t Michels län) oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni. Mikkelin lääni oli Suomen runsasjärvisin; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta.

Vuonna 1993 täyteen kuntaitsehallintoon tähdänneessä uudistuksessa Suomeen perustettiin uudet maakunnat, jotka ovat kunnallishallinnon seutukaavaliitoista juontuvia kunnallisia seutukaava- ja hankeyhteistyöelimiä. Mikkelin läänin kaupungit ja kunnat tulivat pääsääntöisesti kuulumaan Etelä-Savon maakuntaan. Läänin läntisimmät kunnat Hartola, Heinola ja Sysmä liitettin Päijät-Hämeen maakuntaan. Mikkelin lääni oli Manner-Suomen silloisista lääneistä ainoa, jossa ei ollut omaa yliopistoa. Tosin Joensuun yliopistolla oli kampus Savonlinnassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin lääni oli vanhan Kymenkartanon läänin seuraaja, ja uuden läänin aloittaessa toimintansa vuonna 1831 siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa, sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin läänin pääkaupunki. Sitä ennen pääkaupunkina oli toiminut Heinola. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Siihen saakka Päijänne oli lähes koko pituudeltaan ollut Mikkelin ja Hämeen läänien rajana, kuten sen eteläosa oli myöhemminkin.

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Mikkelin läänin tunnuskirjain oli M.

Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänin pääosa Etelä-Savo, liitettiin Itä-Suomen lääniin, johon tulivat kuulumaan myös Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit. Päijät-Hämeeseen kuuluneet Mikkelin läänin kunnat, Hartola, Heinola ja Sysmä, liitettiin Etelä-Suomen lääniin. Suurläänien tultua lakkautetuiksi vuonna 2009 valtionhallinnon tehtäviä ovat hoitaneet aluehallintovirastot. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue käsittää entisen Itä-Suomen läänin. Päijät-Häme kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston piiriin.

Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni
Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntamuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luhanka (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
  • Sääminki (liitetty 1973 Savonlinnaan ja Punkaharjuun)

Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset

Maaherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.