Mikkelin lääni
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mikkelin lääni | |
---|---|
sijainti |
|
Pääkaupunki | Mikkeli |
Viimeinen maaherra | Juhani Kortesalmi |
Historialliset maakunnat | Savo, Häme, Karjala |
Pinta-ala ilman merialueita |
21 628 km² 5:nneksi suurin 1993 |
– maa | 16 321 km² |
– sisävesi | 5 305 km² |
Väkiluku |
207 967 9:nneksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 12,7 as./km² |
Mikkelin lääni (ruots. S:t Michels län) oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni. Mikkelin lääni oli Suomen runsasjärvisin; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta. Lääni muodostettiin vuonna 1831 yhdistämällä osia Kymenkartanon läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä[1].
Läänin lakkauttaminen vuonna 1997 oli osa maakuntauudistusta. Vuonna 1993 aloitetussa, täyteen kuntaitsehallintoon tähdänneessä uudistuksessa Suomeen perustettiin uudet maakunnat, jotka ovat kunnallishallinnon seutukaavaliitoista juontuvia kunnallisia seutukaava- ja hankeyhteistyöelimiä. Mikkelin läänin kaupungit ja kunnat tulivat pääsääntöisesti kuulumaan Etelä-Savon maakuntaan. Läänin läntisimmät kunnat Hartola, Heinola ja Sysmä liitettiin Päijät-Hämeen maakuntaan. Mikkelin lääni oli Manner-Suomen silloisista lääneistä ainoa, jossa ei ollut omaa yliopistoa. Tosin Joensuun yliopistolla oli kampus Savonlinnassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikkelin lääni oli vanhan Kymenkartanon läänin seuraaja, ja uuden läänin aloittaessa toimintansa vuonna 1831 siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin läänin pääkaupunki. Sitä ennen pääkaupunkina oli toiminut Heinola. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Siihen saakka Päijänne oli lähes koko pituudeltaan ollut Mikkelin ja Hämeen läänien rajana, kuten sen eteläosa oli myöhemminkin.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Mikkelin läänin tunnuskirjain oli M.
Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 28 kuntaa, joista neljä oli kaupunkeja (Heinola, Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna). Läänin pääosa Etelä-Savo liitettiin Itä-Suomen lääniin, johon tulivat kuulumaan myös Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit. Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluneet Mikkelin läänin kunnat Hartola, Heinola ja Sysmä liitettiin Etelä-Suomen lääniin.
Suurläänien tultua lakkautetuiksi vuonna 2009 valtionhallinnon tehtäviä ovat hoitaneet aluehallintovirastot. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue käsittää entisen Itä-Suomen läänin. Päijät-Häme kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston piiriin.
Kunnat vuonna 1997 (kaupungit lihavoitu)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntamuutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntaliitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunta | Liitoskunta | ||
---|---|---|---|
1973 | Sääminki | Savonlinna | |
Punkaharju | |||
1997 | Heinolan mlk | Heinola | |
Läänin lakkauttamisen jälkeen | |||
2001 | Anttola | Mikkeli | |
Mikkelin mlk | |||
2004 | Jäppilä | Pieksänmaa[a] | |
Pieksämäen mlk | |||
Virtasalmi | |||
2005 | Kangaslampi | Varkaus[b] | |
2007 | Haukivuori | Mikkeli | |
Pieksänmaa | Pieksämäki | ||
2009 | Savonranta | Savonlinna | |
2013 | Kerimäki | Savonlinna | |
Punkaharju | |||
Ristiina | Mikkeli | ||
Suomenniemi[c] |
Siirrot toisiin lääneihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunta | Uusi lääni | ||
---|---|---|---|
1960 | Joutsa | Keski-Suomi | |
Leivonmäki | |||
Luhanka |
- Huomioita
- ↑ Jäppilä, Pieksämäen mlk ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaa-nimiseksi kunnaksi.
- ↑ Varkaus kuului aiempaan Kuopion lääniin.
- ↑ Suomenniemi kuului aiempaan Kymen lääniin.
Maaherrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Abraham Joakim Molander-Nordenheim 1831–1837
- Gabriel Anton Cronstedt 1837–1840
- Otto Abraham Boije 1840–1847
- Alexander Thesleff 1847–1853
- Carl Fabian Langenskiöld 1853–1854
- Carl Emil Cedercreutz 1854–1856
- Bernhard Indrenius 1856
- Samuel Werner von Troil vanhempi 1856–1863
- Theodor Sebastian Gustaf Thilén 1863–1869
- Carl Gustav Mortimer von Kraemer 1869–1873
- Edvard Reinhold von Ammondt 1874–1875
- Hjalmar Sebastian Nordenstreng 1876–1883
- August Alexander Järnefelt 1883–1884
- Gustav Axel Samuel von Troil 1884–1889
- Johannes Gripenberg 1889–1891
- Knut Robert Carl Walfrid Spåre 1891–1899
- Lennart Fritiof Munck af Fulkila 1900–1903
- Aleksander Watatzi 1903–1905
- Anton Leonard von Knorring 1905–1910
- Eliel Ilmari Vuorinen 1910–1911
- Leo Aristides Sirelius 1911–1916
- Nikolai (Niklas) Sillman 1916–1917
- Aleksanteri August Aho 1917
- Ernst Edvard Rosenqvist 1918–1927
- Albin Pulkkinen 1927–1933
- Emil Jatkola 1933–1948
- Alpo Lumme 1949–1957
- Urho Kiukas 1957–1970
- Viljo Virtanen 1970–1979
- Uuno Voutilainen 1979–1989
- J. Juhani Kortesalmi 1989–1997
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 334. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikkelin lääni Wikimedia Commonsissa