Hämeen lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeen läänin vaakuna

Hämeen lääni (ruots. Tavastehus län) oli vuosina 1831-1997 Suomen lääni, johon kuuluivat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Läänin pääkaupunki oli Hämeenlinna. Vuoden 1997 syyskuun alusta lähtien Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat kuuluivat Etelä-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki oli Hämeenlinna. Pirkanmaan maakunta kuului Länsi-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki oli Turku.

Valtion aluehallintoa Pirkanmaan alueella hoitaa nykyään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet kuuluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueisiin.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

[muokkaa] Ruotsin valta leviää Hämeeseen

Ruotsin valta Hämeessä vakiintui ilmeisesti Birger-jaarlin johtaman sotaretken seurauksena 1200-luvun keskivaiheilla. Häme kuului Turun hiippakuntaan.

Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeen linna Hämeen linnaläänin päähallintopaikkana.

[muokkaa] Hämeen linnalääni

Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat.

Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies.

[muokkaa] Hämäläisten nautintaoikeudet Keski-Suomessa

Hämäläisten vaikutuspiiri oli laaja. Keskiajalla hämäläiset metsästivät Satakunnassa ja Keski-Suomessa asti. Nautintaoikeuksien määrittelu tarkemmin alkoi kun Kustaa Vaasa 1542 julisti kruunun omaisuudeksi ne Ruotsin kuningaskunnassa olevat maat, jotka eivät olleet selkeästi yksityisessä omistuksessa. Näin ollen Ruotsin kruunulle (valtiolle) tuli mahdolliseksi tukea pysyvää uudisasutusta sekä raivaamista valtiolle otetuilla alueilla. Hämeen kannalta oleelliseksi tuli savolaisten muuttoliike ja uudisasutus hämäläisten erämaille. 1500-luvun puoliväliin mennessä eränkäynti myöhempään Pohjois-Satakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen Hämeen ydinalueilta oli vähentynyt. Kustaa Vaasan erämaiden kansallistamisen jälkeen alkoi valtion tukemana asutustoiminta, johon erityisesti savolaiset osallistuivat. Kun hämäläiset kävivät savolaisten uudisasukkaiden kimppuun, sääti Kustaa Vaasa, että hämäläisillä on ensisijainen oikeus asettua Keski-Suomeen. Jos tämä oikeus jäisi käyttämättä, olivat sitten vuorossa muut. Vuoteen 1560 mennessä vain viidennes Keski-Suomen taloista oli hämäläistä perua. Hämäläiset jatkoivat kuitenkin edelleen alueelle tulevien savolaisten uudisasukkaiden häiritsemistä. Vuonna 1564 hämäläisten kalastusoikeudet Keski-Suomessa julistettiin menetetyiksi. Keski-Suomi savolaistui murretta myöten. Hallinnollisesti Keski-Suomi kuitenkin luettiin Hämeen kuuluvaksi vuoteen 1776 saakka.

[muokkaa] Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta 1634

Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Uudenmaan ja Hämeen maaherrakunta, myöhemmin Uudenmaan ja Hämeen lääni, oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776.

[muokkaa] Uudenmaan ja Hämeen lääni

Vuonna 1721 perustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776 ja takaisin Helsinkiin vuonna 1827.

[muokkaa] Hämeen lääni

Uusi läänijako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joista yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni.

[muokkaa] Hämeen läänin rajojen muutoksia

Vuoden 1870 alussa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Länsirajana Turun ja Porin lääniä vastaan olivat siihen saakka olleet Näsijärvi ja Tammerkoski, mutta tuolloin Hämeen lääniin siirrettiin Kurun kappeli, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven ja Tottijärven kappeli sekä yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli.

Hämeen lääni eri aikoina. 1) kuulunut Hämeen lääniin 1870-1997, 2) liitetty Keski-Suomen lääniin 1960, 3) liitetty Keski-Suomen lääniin 1973, 4) liitetty Turun Ja Porin läänistä 1973, 5) liitetty Vaasan läänistä 1969, 6) liitetty Turun ja Porin läänistä 1993, 7) liitetty Turun ja Porin lääniin 1990

Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.

[muokkaa] Hämeen läänin kunnat

[muokkaa] Hämeen läänin maaherrat

Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918. Nimitys oli yhteneväinen Venäjän keisarikunnan nimitysten kanssa, joissa kuvernementteja johti kuvernööri. Venäjän kielellä Suomen suuriruhtinaskunnan lääneistä käytettiin nimitystä kuvernementti, vaikka hallinto sinänsä perustui Ruotsin kuningaskunnan ajalta oleviin lakeihin.

[muokkaa] Hämeen läänin kihlakunnat

Hämeen läänin kihlakunnat muodostivat tuomiokuntia, joita käytettiin mm. talonpoikaissäädyn valtiopäivämiesten vaalipiireinä. Kustakin tuomiokunnasta valittiin kihlakunnanoikeudessa järjesteltyssä pitäjänkokouksen valitsemien valitsijamiesten voimin kokous, jossa valittiin yksi talonpoikaissäädyn valtiopäivämies niin Ruotsin kuningaskunnan kuin Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskunnankin aikana.

Aateliset valittiin Suomen aateliskalenterissa olevien aatelissukujen päämieheyden perusteella ja papistolla oli oma piispat, kirkkoherrat ja kappalaiset käsittävä vaalimenetelmänsä. Porvarit valittiin kaupungeista omalla vaalillaan.

[muokkaa] Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri

Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri muodostettiin 1905-1906 järjestettyjen ylimääräisten valtiopäivien päätöksellä eduskuntavaaleiksi 1907. Siihen kuuluivat Hauhon, Hollolan ja Tammelan kihlakunnat. Koska kihlakunta muodosti alioikeuksien, kihlakunnanoikeuksien tuomiopiirin, viitataan vanhassa kirjallisuudessa kihlakuntiin nimisinään tuomiopiireinä.

[muokkaa] Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri

Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri muodostettiin

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Hämeen historia, Hämeenlinna 1955–1986.
  • K. V. Kaukovalta: Hämeen läänin historia, kolme osaa, Hämeenlinna 1931.

[muokkaa] Katso myös


Suomen entiset läänit
Läänit vuoteen 2009 saakka
Ahvenanmaan lääni – Etelä-Suomen lääni – Itä-Suomen lääni – Lapin lääni – Länsi-Suomen lääni – Oulun lääni
Suomen läänit ja lääniksi rinnastettava Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta ennen vuoden 1997 uudistusta
Ahvenanmaan maakunta – Hämeen lääni – Keski-Suomen lääni – Kuopion lääni – Kymen lääni – Lapin lääni – Mikkelin lääni – Oulun lääni – Pohjois-Karjalan lääni – Turun ja Porin lääni – Uudenmaan lääni – Vaasan lääni
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=H%C3%A4meen_l%C3%A4%C3%A4ni&oldid=10372087
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä