Kihniö
|
|
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| www.kihnio.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Luoteis-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1920 |
| Kokonaispinta-ala | 390,50 km² 254:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 357,11 km² |
| – sisävesi | 33,39 km² |
| Väkiluku | 2 181 283:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 6,11 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,0 % |
| – 15–64-v. | 62,5 % |
| – yli 64-v. | 24,4 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,0 % |
| – muut | 1,0 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 51:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Petri Liukku |
Kihniö on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnan pohjoisrajalla. Kuntakeskus sijaitsee aivan Parkanosta Jyväskylään johtavan valtatie 23:n pohjoispuolella. Matkaa kuntakeskuksesta maakunnan rajalle on noin 20 km.
Kihniön naapurikuntia ovat Jalasjärvi, Ylöjärvi, Parkano, Seinäjoki ja Virrat.
Kihniön vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1960.[6]
Kihniö oli pitkään erämaana; sen ensimmäinen talo, Linna, mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1557. Kihniön nimen kerrotaan syntyneen siten, että pohjoisen suunnalta, Peräseinäjokea myöten, tuli kaksi uudisasukasta. Toinen jäi nykyiseen Kihniöön, mutta toinen aikoi "kihinata" eteenpäin. Kihniöön jäänyt antoi tämän vuoksi talolleen nimen Kihinu, josta siis Kihniön nimi olisi peräisin. Ilmari Launiksen suunnittelema Kihniön kirkko valmistui vuonna 1916 ja kunta itsenäistyi syyskuun alussa 1918; ero Parkanosta toteutui vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Kihniö oli osa Kyrön pitäjää varahis-keskiajalla. Kyrön jakautuessa 1640 Kihniö siirtyi Ikaalisten Kyröön tai Suur-Ikaalisten emäpitäjään yhdessä Parkanon, Ikaalisten, Kankaanpään, Karvian ja Honkajoen kuntien alueitten kanssa.
Suurimmat vesistöt ovat Kankarinjärvi ja Nerkoonjärvi. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 777.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Niskos, Linnankylä, Nerkoo, Mäkikylä, Jokikylä, Ratikylä, Naarminkylä, Kirkonkylä, Kihniönkylä, Kankari, Korhoskylä
[muokkaa] Naapurikunnat
Kuru, Virrat, Parkano
[muokkaa] Kihniöläisiä merkkihenkilöitä
- Kalevi Keihänen, matkatoimistoyrittäjä
- Germund Paaer, taiteilija
- Päivi Lepistö, Movetron-yhtyeen solisti
- Mika Sundqvist, tunnettu säveltäjä ja tuottaja
- Lea Mäkipää, kansanedustaja
[muokkaa] Kunnanvaltuusto
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus |
|||||||
| Kesk. | Kok. | SDP | SKL KD |
SMP PS |
SKDL Vas. |
Muut | |||
| 1976 | 9 | 4 | 3 | 3 | 1 | 1 | 79,3% | ||
| 1980 | 9 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 81,1% | ||
| 1984 | 8 | 4 | 3 | 2 | 4 | -- | 82,9% | ||
| 1988 | 10 | 4 | 3 | -- | 4 | -- | 80,4% | ||
| 1992 | 7 | 3 | 3 | 4 | 4 | -- | -- | 79,8% | |
| 1996 | 7 | 3 | 3 | 2 | 4 | -- | 2a | 69,9% | |
| 2000 | 9 | 3 | 3 | 3 | 3 | 67,5% | |||
| 2004 | 8 | 2 | 4 | 3 | 4 | -- | 67,0% | ||
| 2008 | 7 | 2 | 3 | 3 | 6 | -- | 70,0% | ||
| a Kihniöläinen yhteislista | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[7] Oikeusministeriö[8] | |||||||||
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 161. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2008 (Tilastokeskus 2008)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
- Suomenmaa 3 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1970, Porvoo (ss. 285-290)
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
Tätä sivua ei ole