Mänttä
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Mänttä-Vilppula |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1922 (kauppalaksi 1948) (kaupungiksi 1973) |
| – emäpitäjä | Vilppula |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Vilppula Mänttä |
| – syntynyt kunta | Mänttä-Vilppula |
| Pinta-ala | 85,86 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 64,08 km² |
| – sisävesi | 21,78 km² |
| Väkiluku | 6 341 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 98,95 as/km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 64,0 % |
| – yli 64-v. | 22,5 % |
Mänttä on Mänttä-Vilppulan kaupungin suurin taajama ja hallinnollinen keskus sekä entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Hämeessä Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 1. tammikuuta 2009 siten, että Mäntän kaupunki liitettiin Vilppulan kuntaan ja laajentunut kunta otti käyttöönsä Mänttä-Vilppula -nimen ja kaupunki-nimityksen.[4] Vaakunaksi tuli Vilppulan vaakuna ja hallinnon paikaksi Mänttä. [5] Ennen lakkautusta kaupungissa asui 6 341 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 85,86 km2, josta 21,78 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 98,95 asukasta/km2.
Mänttä on vanha teollisuuspaikkakunta. Kaupunki on ollut aiemmin vahvasti kytköksissä Serlachiuksen sukuun, jonka perintö lyö edelleen leimansa kaupunkiin. Nyt Serlachiuksen tehtaat kuuluvat Metsäliitto-yhtymään kuuluvaan Metsä Tissue Oyj -yritykseen. Serlachiuksen nimi näkyy museoissa, joita Serlachiuksen säätiöllä on kaupungissa kaksi. Serlachius-museo Gustaf esittelee teollisuushistoriaa, taidemuseo Serlachius-museo Göstassa on oman kokoelman lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Vuosittaisia kulttuuritapahtumia ovat Mäntän kuvataideviikot ja Mäntän musiikkijuhlat. Vuoden 2003 aikana kaupungissa on aloittanut Myllyrannan Sisustuskeskus. Kaupunki markkinoi itseään taidekaupunkina.[6] Vuonna 2006 se tavoitteli Suomen ehdokkuutta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.[7]
Sisällysluettelo |
Kulttuuria [muokkaa]
Mäntässä on asukasmääräänsä nähden suhteellisen runsas koulutustarjonta. Mäntän lukiossa opiskelee vuosittain noin 250 opiskelijaa, ja Mäntän seudun koulutuskeskuksessa enemmän, monilla eri aloilla. Tampereen ammattikorkeakoulun Mänttä-Vilppulan yksikössä koulutetaan tradenomeja, sairaanhoitajia ja tuotantotalouden insinöörejä.
Serlachius- museon lisäksi Mäntässä on kulttuurikeskus Pekilo, joka saa nimensä selluloosatehtaan historiaan vaikuttavan pekilosienen mukaan.
TUL:n urheiluseura Mäntän Valo on laaja yleisseura.
Historia [muokkaa]
Mäntänkosken äärelle kehittynyt tehdasalue erotettiin Vilppulasta omaksi seurakunnakseen vuoden 1921 alusta[8] ja omaksi kunnakseen vuoden 1922 alusta. Nimi Mänttä on peräisin alueen vanhimmasta talosta, jonka Tuomas Niilonpoika Mäntsä (1570–1618) perusti Sääksmäen erämaahan Keuruskoskelle[9]. Mäntästä tuli kauppala 1948 ja kaupunki 1973.
Hallinto [muokkaa]
| puolue | paikkoja |
|---|---|
| SDP | 12 |
| Kokoomus | 7 |
| Vasemmistoliitto | 3 |
| Kristillisdemokraatit | 2 |
| Vihreä liitto | 2 |
| Keskusta | 1 |
Kuvia [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Valtioneuvoston päätös Mäntän kaupungin liittämisestä Vilppulan kuntaan (8.5.2008/315) Viitattu 23.11.2008.
- ↑ "Mänttä-Vilppulasta tuli odotetusti totta" Aamulehti 12.11.2007
- ↑ Mänttä-seura: Mänttä voitti pronssia! Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Turusta Suomen ehdokas vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi (Tiedote 19.6.2006) Opetusministeriö. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Suomenmaa IV, Hämeen lääni. Tietosanakirjaosakeyhtiö, Helsinki 1922.
- ↑ Aamulehti, 125. vuosikerta, nro 238
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Mäntän seudun koulutuskeskus
- Mönkkönen, Mauri: Mäntän historia 1860–1947. Mäntän kaupunki ja Mäntän seurakunta, 1992. 952-90-3737-6.
- Mönkkönen, Mauri: Mäntän historia 1948–1992. Mäntän kaupunki ja Mäntän seurakunta, 1998. 51-97078-7-5.
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
