Fredrik Tengström
Fredrik Tengström (29. toukokuuta 1799 Pietarsaari – 14. tammikuuta 1871 Helsinki)[1] oli suomalainen vuorimestari, joka perusti vuonna 1834 Suomen ensimmäisen kivipainon ja toi litografian Suomeen.[2][3]
Fredrik Tengströmin vanhemmat olivat hallituskonseljin valtiovaraintoimituskunnan kamreeri Karl Fredrik Tengström ja Anna Margareta Bergbom.[1] Arkkipiispa Jacob Tengström oli hänen setänsä. Fredrikin sisaruksia olivat Pietarsaaren pormestari Gabriel Tengström ja kirjailija Fredrika Runeberg.[4] Hän oli runoilija J. L. Runebergin lanko ja elinikäinen ystävä.[2] Tengström kävi Turun katedraalikoulua, valmistui ylioppilaaksi vuonna 1818, opiskeli Turun akatemiassa ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1823. Seuraavana vuonna hän suoritti sekä tuomarintutkinnon että vuoritutkinnon ja sai viran Vuori-intendentin konttorista. Tengström toimi valtion rautakaivosten valvojana 1829–1831, vt. vuorimestarina 1844, 1851 ja 1857–1858 sekä Vuorihallituksen perustamisen jälkeen ensimmäisenä eteläisen piirin vuorimestarina 1858–1867. Hän sai vuorimestarin arvonimen vuonna 1848.[1]
Tengström perusti vuonna 1834 Helsinkiin Suomen ensimmäisen kivipainon, joka toimi Ladaun talossa Senaatintorin nurkalla.[2] Suomalaisen käyttögrafiikan historia käytännössä alkoi tästä, sillä aiemmin litografiakuvat oli jouduttu painattamaan vaivalloisesti ulkomailla. Tengström painatti vuosina 1837–1838 Suomen ja Helsingin nähtävyyksiä esittävät 12-sivuiset kuvasarjat Finska Vuer ja Vuer af Helsingfors, joista jälkimmäinen oli ensimmäinen Helsinkiä esittävä kuvateos. Tengström piirsi mahdollisesti itse osan Helsinki-sarjan kuvista, loput olivat Magnus von Wrightin ja mahdollisesti Frans Oskar Liewendahlin tekemiä ja yksi perustui C. R. Westlingin maalaukseen.[2][3] Nämä kuvat ovat olleet myöhemmin tärkeä lähde Helsingin historian tutkijoille. Tengströmin painon tuotteita olivat myös muun muassa C. W. Gyldénin kaupunkikartat. Tengström vuokrasi kivipainonsa vuonna 1841 piirtäjälleen Liewendahlille ja myi sen hänelle vuonna 1845.[2]
Tengström kuului Lauantaiseuraan[2] ja oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen sen perustamisvuodesta alkaen[5]. Naimaton Tengström järjesti siskonpoikansa Walter Runebergin koulutuksen kuvanveistäjäksi ja testamenttasi tälle pääosan omaisuudestaan. Hän harrasti itse maalausta ja kemiaa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Fredrik Tengström. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b c d e f g Seppo Heiskanen: Kuvia Helsingistä, s. 5–7, 10, 13, 15–19, 32. Otava, Helsinki 1983.
- ↑ a b Vuer af Helsingfors år 1838 / stentryck af F. Tengström Doria.fi. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ Fredrika (Arkistoitu – Internet Archive) Runeberg.net. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ Tengström, Fredrik Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenet 1831–1892, Biografiakeskus. Viitattu 10.6.2019.
| ||||||||||||||
