Risto Siltanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto Siltanen
Henkilötiedot
Syntynyt31. lokakuuta 1958 (ikä 65)
Mänttä
Jääkiekkoilija
Pelipaikka puolustaja

Risto Siltanen (s. 31. lokakuuta 1958 Mänttä) on entinen jääkiekkoilija ja valmentaja. Hän oli Pekka Rautakallion ohella ensimmäinen huipputason uran NHL:ssä luonut suomalaispuolustaja. Siltasen seuroja NHL:ssä olivat Edmonton Oilers, Hartford Whalers ja Quebec Nordiques. Fyysisesti Siltanen oli lyhyt, mutta tanakka. Siltanen tunnettiin NHL:ssä hyvin kovasta lyöntilaukauksestaan.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän aloitti uransa Tampereen Ilveksessä, jonka riveissä voitti SM-hopeaa 1990 ja pronssia vuonna 1989. Hänet valittiin SM-liigan vuoden tulokkaaksi 1977. Risto Siltanen valittiin useita kertoja SM-liigan tähtikentälliseen, ja SM-liigan parhaaksi puolustajaksi hänet valittiin vuonna 1990.

Siltanen pelasi urallaan SM-liigassa 363 ottelua kirjauttaen 96 maalia, 102 syöttöä ja 336 jäähyminuuttia.

NHL:ssä Siltanen pelasi 562 ottelua saavutuksinaan 90 maalia, 265 syöttöä ja 266 jäähyminuuttia.

Siltanen edusti Suomea 73 A-maaottelussa, 23 nuorisomaaottelussa ja 9 poikamaaottelussa.

Siltasen maajoukkueuran kohokohtia oli Kanada-cup 1981, kun hän Tapio Levon kanssa muodosti Suomen ykköskentällisen puolustajaparin. Seuraavan kevään MM-kisoihin Suomessa Siltanen olisi ehtinyt, kun Edmonton Oilers yllättäen putosi jatkosta NHL:n pudotuspeleissä. Kotikisojen kokoonpano oli kuitenkin melkein valmis ja vain Siltasen joukkuetoveri Jari Kurri saatiin mahdutettua mukaan. Vuoden 1983 MM-turnauksesta Siltanen lähetettiin kesken kaiken kotiin henkilökohtaisten syiden vuoksi. Vuonna 2013 antamassaan haastattelussa Siltanen kertoi, ettei ole vieläkään antanut julkista nöyryytystä anteeksi päävalmentajana toimineelle, ja kotiin lähetyksestä vastanneelle Alpo Suhoselle. Suhosen mukaan Siltanen oli saapunut joukkuepalaveriin humaltuneena. Siltanen myönsi nauttineensa alkoholia edellisiltana, mutta vetosi jalkavamman aiheuttamaan harjoituskyvyttömyyteensä.[1]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1976–1977 Ilves SML 36 10 7 17 28 Ykköstähdistö JMM 7 5 1 6 8
MM 10 1 0 1 6
1977–1978 Ilves SML 36 7 8 15 42 7 1 1 2 10 JMM 4 0 3 3 4
MM 10 0 3 3 6
1978–1979 Ilves SML 34 13 8 21 44 -
1978–1979 Edmonton Oilers WHA 20 3 4 7 4 11 0 9 9 4
1979–1980 Edmonton Oilers NHL 64 6 29 35 26 2 0 0 0 2
1980–1981 Edmonton Oilers NHL 79 17 36 53 54 9 2 0 2 8
1981–1982 Edmonton Oilers NHL 63 15 48 63 26 5 3 2 5 10 KC 5 1 1 2 6
1982–1983 Hartford Whalers NHL 74 5 25 30 28 - MM 6 0 1 1 8
1983–1984 Hartford Whalers NHL 75 15 38 53 34
1984–1985 Hartford Whalers NHL 76 12 33 45 30
1985–1986 Hartford Whalers NHL 52 8 22 30 30 - -
Quebec Nordiques NHL 13 2 5 7 6 3 0 1 1 2
1986–1987 Quebec Nordiques NHL 66 10 29 39 32 13 1 9 10 8
1986–1987 Fredericton Express AHL 6 2 4 6 6
1987–1988 SC Bern NLA 35 13 13 26
1988–1989 Ilves SML 43 19 20 39 32 5 2 1 3 6 Ykköstähdistö
1989–1990 Ilves SML 44 16 17 33 40 8 2 5 7 10 Ykköstähdistö
1990–1991 Ilves SML 37 11 13 24 32
1991–1992 Ilves SML 44 4 9 13 22
1992–1993 TuTo I-div 43 17 21 38 110 6 0 0 0 8
1993–1994 TuTo I-div 46 12 23 35 44 5 1 1 2 2
1994–1995 TuTo SML 44 10 14 24 52
1995–1996 TuTo SML 45 6 6 12 44
1995–1996 TuTo I-div 7 4 3 7 10
1996–1997 SC Bietigheim-Bissingen 2.Liga 49 13 35 48 28
9 kautta yhteensä SML 363 96 102 198 338 20 5 7 12 26
8 kautta yhteensä NHL 562 90 265 355 266 33 6 12 18 30

Saavutuksia ja palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19-vuotiaiden EM-pronssi 1976
  • nuorten MM-kisat (1977, 1978)
  • SM-liigan vuoden tulokas 1977
  • SM-liigan All-Stars 1977, 1989, 1990
  • MM-kisat (1977, 1978, 1983)
  • NHL-varaus: St Louis Blues, 10. kierros, 173. valinta kesä 1978
  • Kanada-cup 1981
  • SM-pronssi 1989
  • Ilveksen puolustajien yhden kauden maaliennätys, 19-maalia (1989)
  • SM-liigan vuoden puolustaja 1990
  • 1-divisioonan voitto 1994
  • Suomen Jääkiekkoleijona numero 112

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palojärvi, Otto: Kun Leijonia viimeksi uhkasi b-sarja: Viinaa sekä kaksi tappiota DDR:lle! Uusi Suomi. 4.1.2017. Viitattu 5.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kari Makkonen
Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja
1977
Seuraaja:
Markku Kiimalainen