Ylöjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ylöjärvi
Ylöjärvi.vaakuna.svg Ylöjärvi.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.ylojarvi.fi
Sijainti 61°33′N, 023°35′E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1869
– kaupungiksi 2004
Kuntaliitokset Viljakkala (2007)
Kuru (2009)
Kokonaispinta-ala 1 324,09 km²
85:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 115,46 km²
– sisävesi 208,63 km²
Väkiluku 31 744
35:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 28,46 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 22,5 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 15,0 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen
Kaupungintalon piha-aluetta ja Rauhanpatsas
Kaupungintalo
Kirjasto "Leija"
Ylöjärven kirkko

Ylöjärvi on kaupunki Pirkanmaalla. Ylöjärven naapurikuntia ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampere ja Virrat. Kaupungin pinta-ala on 1 324,09 neliökilometriä[1] ja väkiluku 31 744.[2] Vuoden 1954 alussa Teiskon kunnan läntinen, Näsijärven länsipuolella oleva osa jaettiin Ylöjärven ja Kurun kesken. 1. tammikuuta 2007 astui voimaan Ylöjärven kaupungin ja Viljakkalan kunnan kuntaliitos. Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärveä 1. tammikuuta 2009. Ylöjärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[5]

Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 Pirkkalasta.[6] Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta. Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä.

Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole selvää keskustaa: Tampere–Vaasa-maantie ja Tampere–Seinäjoki-rautatie jakavat kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Muita Ylöjärven osia ovat muun muassa Asuntila, Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Vahanta, Takamaa ja Mutala.

Vuonna 2013 kaupungin kunnallisvero oli 19,75 prosenttia.[4] Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa; erityisesti tämä pätee Metsäkylän ja Asuntilan alueisiin. Väestö on myös suhteellisen nuorta. Viime sotien jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.

Paikkakunnan kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärvellä on kaksi peruskoulun yläastetta, Soppeenharjun ja Moision koulut. Yhtenäiskouluja on kolme, Keihäslahden koulu, Viljakkalan koulu sekä Ylöjärven yhtenäiskoulu. Ala-asteita kaupungissa on kahdeksan. Lisäksi kaupungissa toimii lukio ja Pirkanmaan taitokeskuksen toimipiste, joka tarjoaa ammatillista peruskoulutusta teollisuusalueella. Ylöjärven lukio tarjoaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisuuden syventää opiskelijan näkemystä ja tietämystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Lukiossa toimii erillinen Y-linja.

Matkailukohteita ovat muun muassa Villa Urpo (kustantaja Urpo Lahtisen koti ja hänen perustamansa Lehtimiehet Oy:n edustustila), Teivon ravirata (joka korvasi Tampereen Kalevassa sijainneen Hippoksen), ympäristötaidetta edustava, 10 000 istutetusta puusta koostuva Puuvuori ja Ylöjärven museo. Ylöjärvellä on neljä kirkkoa ja kaksi rukoushuonetta: Ylöjärven kirkko, Kurun kirkko, Viljakkalan kirkko, Pengonpohjan rukoushuone ja Länsi-Teiskon kirkko (rukoushuone). Antaverkassa on Huurre-yhtiön perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama Suomen Jäähdytystekniikan Museo ja hänen rakennuttamansa Pyhän Mikaelin kappeli museon vieressä.

Yrityksistä voidaan mainita muun muassa Avant Tecno ja Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas.

Lakialassa lähellä Hämeenkyrön rajaa toimi vuosina 1943–1966 Outokumpu Oy:n Paroisten kuparikaivos, joka oli aikanaan kunnan merkittävimpiä työnantajia. Entisellä kaivoksella on vuodesta 1967 lähtien toiminut Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos.

Ylöjärveläisistä yhdistyksistä voidaan mainita muun muassa Rantajätkät; se järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock.

Tunnettuja ylöjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpiin ylöjärveläisiin kuuluvat Syrjän veljekset Martti Syrjä ja Mikko "Pantse" Syrjä ja heidän serkkunsa Aku Syrjä, sekä Juha Torvinen jotka kuuluvat ylöjärveläiseen Eppu Normaali-yhtyeeseen. Tunnettuja ovat myös Syrjän veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas.

Muita tunnettuja Ylöjärvellä asuneita tai nykyään asuvia ovat tai ovat olleet muun muassa Antti Honkkila, Pasi Kaunisto, Esa Keskinen, Sanni Leinonen, Maria Lund, Tiina Lymi, Jaakko Löytty, Pate Mustajärvi, Toni Nieminen, Ville Nieminen, Matti Nykänen, Mervi Nykänen (os. Tapola), Tenho Saurén, Carl J. Danhammer, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Saara Tuominen, Joni Karvinen, Rosa Lindstedt ja Maria Ylipää.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1805 lähtien.

Ylöjärven väestönkehitys
Vuosi Asukkaita
1805
  
1 336
1860
  
2 338
1900
  
3 098
1930
  
4 3041
1964
  
8 809
1996
  
19 293
2010
  
30 5002
Selitykset:

1 Lielahti liitettiin Tampereeseen 1950
2 Viljakkala liitetty 2007 ja Kuru 2009

Lähde: 2010 Tilastokeskus;[7]1805–1996 Historian suursanakirja.[8]

Kaupunginosat, asuinalueet ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärvellä sijaitsevia kaupunginosia, asuinalueita ja kyliä ovat Antaverkka, Asuntila, Elovainio, Haavisto, Ilmari, Kaihari, Kirkonseutu, Lempiäniemi, Metsäkylä, Mutala, Peräsilta, Pinsiö, Siivikkala, Soppeenmäki, Takamaa, Vahanta, Vasama, Veittijärvi sekä Vuorentausta.[9]

Viljakkalan alueen kylät ja asuinalueet: Hanhijärvi, Harhala, Haveri, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Manni, Nisu, Pikku-Pispala, Viljakkalan kirkonkylä.

Kurun alueen kylät ja asuinalueet: Hainari, Itä-Aure, Kallio, Karjula, Kulju, Kurun kirkonkylä, Kyrönlahti, Länsi-Aure, Länsi-Teisko, Luode, Niemikylä, Parkkuu, Pengonpohja, Poikelus, Riuttanen, Seitseminen.

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven Urheilijat on ylöjärveläinen urheiluseura, joka toimii yleisurheilussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa ja kuntoliikunnassa. Uplakers on jääkiekossa, taitoluistelussa ja ringetessä toimiva seura.

Ylöjärvellä on keskustan alueella urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli. Elon alueella on jäähalli.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 174
  6. Tuohitorventien sukututkimuspiste – Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  9. Ylöjärven kyläkartta – [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), WSOY 1978 (ss. 480–482)