Ylöjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ylöjärvi
Ylöjärvi.vaakuna.svg Ylöjärvi.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.ylojarvi.fi
Sijainti 61°33′N, 023°35′E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1869
– kaupungiksi 2004
Kuntaliitokset Viljakkala (2007)
Kuru (2009)
Kokonaispinta-ala 1 324,09 km²
84:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 1 115,47 km²
– sisävesi 208,62 km²
Väkiluku 30 930
34:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
väestötiheys 27,73 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 22,0 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 13,8 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 19,75 %
168:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen
Kaupungintalon piha-aluetta ja Rauhanpatsas
Kaupungintalo
Kirjasto "Leija"
Ylöjärven kirkko

Ylöjärvi on kaupunki Pirkanmaalla. Ylöjärven naapurikuntia ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampere ja Virrat. Kaupungin pinta-ala on 1 324,09 neliökilometriä[1] ja väkiluku 30 930.[2] Vuoden 1954 alussa Teiskon kunnan läntinen, Näsijärven länsipuolella oleva osa jaettiin Ylöjärven ja Kurun kesken. 1. tammikuuta 2007 astui voimaan Ylöjärven kaupungin ja Viljakkalan kunnan kuntaliitos. Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärveä 1. tammikuuta 2009. Ylöjärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[6]

Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 Pirkkalasta.[7] Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta. Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä. Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole selvää keskusta: Tampere–Vaasa-maantie ja Tampere–Seinäjoki-rautatie jakavat kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Rautatiellä ei ole liikennepaikkoja Ylöjärven alueella. Muita Ylöjärven osia ovat muun muassa Asuntila, Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Vahanta, Takamaa ja Mutala.

Vuonna 2012 kaupungin kunnallisvero oli 19,75 prosenttia.[5] Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa; erityisesti tämä pätee Metsäkylän ja Asuntilan alueisiin. Väestö on myös suhteellisen nuorta. Viime sotien jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Paikkakunnan kohteita

Ylöjärvellä on kaksi peruskoulun yläastetta, Soppeenharjun ja Moision koulut. Yhtenäiskouluja on kolme, Keihäslahden koulu, Viljakkalan koulu sekä Ylöjärven yhtenäiskoulu. Ala-asteita kaupungissa on kahdeksan. Lisäksi kaupungissa toimii lukio ja Pirkanmaan taitokeskuksen toimipiste, joka tarjoaa ammatillista peruskoulutusta teollisuusalueella. Ylöjärven lukio tarjoaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisuuden syventää opiskelijan näkemystä ja tietämystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Lukiossa toimii erillinen Y-linja.

Matkailukohteita ovat muun muassa Villa Urpo (kustantaja Urpo Lahtisen koti), Teivon ravirata, ympäristötaidetta edustava, 10 000 istutetusta puusta koostuva Puuvuori ja Ylöjärven museo. Ylöjärvellä on neljä kirkkoa ja kaksi rukoushuonetta: Ylöjärven kirkko, Kurun kirkko, Viljakkalan kirkko, Pengonpohjan rukoushuone ja Länsi-Teiskon kirkko (rukoushuone). Antaverkassa on Huurre-yhtiön perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama Suomen Jäähdytystekniikan Museo ja hänen rakennuttamansa Pyhän Mikaelin kappeli museon vieressä.

Yrityksistä voidaan mainita muun muassa Pilkington Oy (tuulilaseja valmistava tehdas) ja Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas.

Lakialassa lähellä Hämeenkyrön rajaa toimi vuosina 1943–1966 Outokumpu Oy:n Paroisten kuparikaivos, joka oli aikanaan kunnan merkittävimpiä työnantajia. Entisellä kaivoksella on vuodesta 1967 lähtien toiminut Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos.

Ylöjärveläisistä yhdistyksistä voidaan mainita muun muassa Rantajätkät; se järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock. Yhdistyksistä Ylöjärven vapaaehtoinen palokunta ry ylläpitää perinteistä VPK-henkeä. Palokunnalla on toimivat häly-, nuoriso-, nais- ja vesisukellusosastot.

[muokkaa] Tunnettuja ylöjärveläisiä

Tunnetuimpiin ylöjärveläisiin kuuluvat Syrjän veljekset Martti Syrjä ja Mikko "Pantse" Syrjä ja heidän serkkunsa Aku Syrjä, sekä Juha Torvinen jotka kuuluvat ylöjärveläiseen Eppu Normaali-yhtyeeseen. Tunnettuja ovat myös Syrjän veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas.

Muita tunnettuja Ylöjärvellä asuneita tai nykyään asuvia ovat tai ovat olleet muun muassa Carl J. Danhammer, Antti Honkkila, Pasi Kaunisto, Esa Keskinen, Sanni Leinonen, Maria Lund, Tiina Lymi, Jaakko Löytty, Pate Mustajärvi, Toni Nieminen, Ville Nieminen, Matti Nykänen, Mervi Nykänen (os. Tapola), Tenho Saurén, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Saara Tuominen, Rosa Lindstedt ja Maria Ylipää.

[muokkaa] Kyliä

Asuntila, Ilmari, Kaihari, Keijärvi (yleisemmin tunnettu nimellä "Räikkä"), Kuusisto, Kyöstilä, Lempiäniemi, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Pengonpohja, Pinsiö, Pohjankylä, Siivikkala, Takamaa, Vuorentausta, Vihattula, Veittijärvi, Haavisto.

Viljakkalan alueen kylät: Harhala, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Koivisto, Sarkkila, Sontu, Särkkä, Viljakkala (kirkonkylä)

Kurun alueen kylät: Hainari, Itä-Aure, Juhtimäki, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Länsi-Aure, Olkitaipale, Parkkuu, Pengonpohja, Petäjälammi, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttanen, Riuttaskorpi, Sontu, Länsi-Teisko, Vaakaniemi, Niemikylä

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Viitteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 174
  7. Tuohitorventien sukututkimuspiste – Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), WSOY 1978 (ss. 480–482)


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä