Tyrvää

Tyrvää Tyrvis
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Sastamala
vaakuna
Lääni	Turun ja Porin lääni
Maakunta	Satakunnan maakunta
Perustettu	1439 1
Liitetty	1973
– liitoskunnat	Karkku Tyrvää
– kuntaan	Vammala
Pinta-ala	km²
– maa	399,4 km²
Väkiluku	7 306   (1970)
– väestötiheys	18,29 as/km²
1 Pitäjän perustamisvuosi

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Tyrvää (aikaisemmin Ala-Sastamala, Kalliala; ruots. Tyrvis) oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta. Tyrvään kunta liitettiin 1973 Vammalaan. Tyrvään naapurikunnat olivat Vammalan kaupunki sekä Karkku, Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Mouhijärvi, Punkalaidun, Suodenniemi, Tottijärvi, Urjala ja Vesilahti.

Historia

Tyrvää (Ala-Sastamala) erotettiin Karkusta (Sastamalasta) kappeliseurakunnaksi ja hallintopitäjäksi vuonna 1439. Tyrvääseen aiemmin kuulunut muutaman neliökilometrin kokoinen ns. Jutin kulma siirrettiin Punkalaitumen kuntaan vuonna 1932. Vammalan kauppala erotettiin Tyrväästä vuonna 1913 ja yli kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrväästä Vammalaan vuonna 1955. Tällöin myös Tyrvään kunnantalona toiminut Jaatsin talo, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti, joutui Vammalan puolelle.

Pääosa Tyrvään asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Teollista toimintaa edustivat eri puolilla kuntaa sijainneet pienehköt sahat, huonekaluja ja aluksi myös leikkikaluja valmistanut Niemen Tehtaat (perustettu 1898), peilejä valmistanut Mäkisen Kuvastin Oy (nykyisin Finnmirror; perustettu 1923) sekä saviastioita valmistanut Tyrvään Keramiikka Oy. Tärkeä työnantaja oli myös Helsingistä talvisodan alla Tyrväälle siirtynyt Asevarikko 3 ja sen yhteyteen sotien jälkeen perustettu Puolustuslaitoksen Vammaskosken tehdas (myöhemmin Vammas, nykyisin Komas Oy). Varikko ja Vammaskosken tehdas siirtyivät vuoden 1955 alueliitoksessa Vammalan puolelle.

Tyrvään ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1873. Sata vuotta perustamisensa jälkeen se muuttui Vammalan kaupungin Hopun ala-asteen kouluksi, oli viimeiset vuotensa erityisopetuksen käytössä ja lakkautettiin keväällä 2005. Koulun opettajana toimi aikanaan muun muassa Oskari Söderholm (Vettenranta), joka on jäänyt historiaan Suomen vanhimman paikallislehden Tyrvään Sanomien perustajana. Tarmokkaan kirkkoherran, evankelisen liikkeen johtomiehen Johannes Bäckin toimesta Tyrväälle perustettiin 1890-luvun aikana kolme uutta kansakoulua. Maaltamuuton seurauksena 1960-luvun lopulla Tyrvään alueella lakkautettiin 17:stä koulusta kaikkiaan kuusi.

Tyrvään kirkonkylässä toimi vuosina 1880–1905 olutpanimo Tyrvis Bryggeri, joka joutui lopettamaan toimintansa 1900-luvun alussa ehdotonta raittiutta vaatineen kansalaisliikkeen painostuksesta.

Tyrvään vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.

Juuri ennen talvisotaa Tyrväälle siirrettiin Helsingistä Asevarikko 3. Tyrväälle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) ja Sakkolan siirtoväkeä.

Tyrvää aloitti peruskoulun kokeilun yhdessä Karkun ja Vammalan kanssa syyslukukauden alussa 1968. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin virallisesti Tyrvään ja Karkun liityttyä Vammalaan vuonna 1973.

Nähtävyydet

Tyrvään kuuluisin nähtävyys on Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka on rakennettu 1500-luvun alussa. Kirkko oli erittäin hyvin säilynyt, mutta se tuhoutui pahoin tuhopoltossa 21. syyskuuta 1997. Kirkko korjattiin nykyasuun talkoovoimin. Nuorempi Tyrvään tiilikirkko on vuodelta 1855 ja sen on suunnitellut Pehr Johan Gylich.

Kyliä

Eko, Houhajärvi, Humaloja, Hätilä, Isojärvi, Juti, Järvenpää, Kahimala, Kalliala, Kaltila, Kaltsila, Kaukola, Ketola, Koivula, Komerola, Laukula, Leiniälä, Liuhala, Lousaja, Lummaja, Marttila, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Pohjala, Rautajoki, Roismala, Ruoksamo, Sammaljoki, Soinila, Soukko, Stormi, Tapiola, Tyrvää, Uusikylä, Varila, Vataja, Vaununperä, Vehmaa, Vihattula, Vinkkilä, Illo

Lähteet

• Tuohitorventien sukututkimuspiste: Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen

Aiheesta muualla

• Warelius, Antero: Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853, Suomi 1854; Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistys 1938 (uusin painos 1991). ISBN 951-9352-02-3.
• Pakula, Vihtori: Tyrvään seutu Suomen vapaussodassa. Tyrvään Kirjapaino 1926, Vammala.
• Piilonen, Juhani: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä. Tyrvään kunta 1869−1968. Tyrvään kunta 1969.
• Prusi, Hannes: Esihistoriallisista löydöistä Tyrväässä. Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XVIII, 1949, Vammala.
• Rancken, J. Oskar I.: Sastamala (lyhentäen suomentanut Väinö Selander). Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXXIII, 1963, Vammala.

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä