Rautavesi (Sastamala)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Sastamalassa sijaitsevaa järveä. Hartolassa sijaitsevaa saman nimistä järveä käsittelee artikkeli Rautavesi (Hartola).
Näkymä Karkun venelaiturilta etelään Rautavedelle yli Palvialanlahden. Taustalla näkyy Rautaveden itäpuolen kaksi vuorta, oikealla Pirunvuori ja vasemmalla Ellivuori, jonka laskettelurinteistä yksi voidaan nähdä täysikokoisessa kuvassa. Saari etuoikealla on Papinsaari.

Rautavesi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi Sastamalassa. Pinta-ala 30,3 km², keskisyvyys 5,0 metriä, suurin syvyys 26,3 metriä, tilavuus 150,4 milj [1]. Järven teoreettinen keskiviipymä on 14 vuorokautta. Suomen 140. suurin järvi. Rautaveden yläpuolella vesistössä on Kulovesi, alapuolella Liekovesi. Järven suurin saari on nimeltään Papinsaari. Suurimmat taajamat järven rannalla ovat Vammala ja Karkun Palviala.

Rautaveteen laskevia jokia ja puroja ovat pohjoispuolella Toravanoja, Rautajoki, Lammentaanjoki, Koskenoja ja Nohkuanoja, eteläpuolella Ekojoki. Yläpuolella oleva Kulovesi laskee Rautaveteen kolmen salmen eli vuolteen kautta. Rautavesi puolestaan laskee Liekoveteen Vammaskosken kautta.

Rautavesi muodostaa yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. Kuhan lisäksi järvestä voi tavata ainakin ahventa, siikaa, lahnaa, haukea, sulkavaa ja toutainta. Järveen on istutettu taimenta.

Järven vedet ovat uimakelpoisia.

Rautaveden kulttuurimaisema kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Järven ympärillä on useita kirkkoja, joista jopa kaksi, Sastamalan kirkko ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat Karkun harmaakivikirkko ja Tyrvään (uusi) kirkko, joka sekin on rakennettu sentään 1800-luvulla. Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Ellivuori Pirunvuoren vieressä kantaa rinteillään laskettelukeskusta. Järven pohjoispään ympäristö Karkun entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jopa Helsingin seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin huviloita on alueella yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pirkanmaan ELY-keskus: [http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pirkanmaanely/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Pirkanmaan_pintavesien_toimenpideohjelma_osa1.pdf Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015] 2010. Viitattu 12.1.2011.

Koordinaatit: 61°23′N, 23°01′E