Rautavesi (Sastamala)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Sastamalassa sijaitsevaa järveä. Hartolassa sijaitsevaa saman nimistä järveä käsittelee artikkeli Rautavesi (Hartola).
Rautavesi (Sastamala)
Näkymä Karkun venelaiturilta etelään Rautavedelle yli Palvialanlahden. Taustalla näkyy Rautaveden itäpuolen kaksi vuorta, oikealla Pirunvuori ja vasemmalla Ellivuori, jonka laskettelurinteistä yksi voidaan nähdä täysikokoisessa kuvassa. Saari etuoikealla on Papinsaari.
Näkymä Karkun venelaiturilta etelään Rautavedelle yli Palvialanlahden. Taustalla näkyy Rautaveden itäpuolen kaksi vuorta, oikealla Pirunvuori ja vasemmalla Ellivuori, jonka laskettelurinteistä yksi voidaan nähdä täysikokoisessa kuvassa. Saari etuoikealla on Papinsaari.
Koordinaatit 61.37092°N, 23.01424°EKoordinaatit: 61.37092°N, 23.01424°E [1]
Sijainti Sastamala
Valtio Suomen lippu Suomi
Pinta-ala 30,2796 [1] km²
Pinnankorkeus 57,5 [2] m
Rantaviiva 111,938 [1] km
Suurin syvyys 26,32 [1] m
Keskisyvyys 4,96 [1] m
Tilavuus 0,1504401 [1] km³
Laskujoki Kokemäenjoki [2]
Virtaus 183 [3] /s

Rautavesi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautavesi kuuluu lähes yhtenäiseen järvikokonaisuuteen, jossa Liekovesi, Rautavesi, Kulovesi ja kahden viimeksi mainittujen välinen saaristo muodostavat Iso-Kuloveden kokonaisuuden. Rautaveden alapuolella oleva Liekovesi luetaan Rautaveteen kuuluvaksi ja Rautaveden yläpuolella on erillinen Kulovesi. Järvialtaiden vedenpinnan korkeudet ovat lähes samalla tasolla, koska Liekoveden luusuassa oleva Hartolankosken Tyrvään voimalaitos säännöstelee niitä. Säännöstelty pinnankorkeus saa Rautavedellä vaihdella välillä 56,5−57,5 metriä merenpinnan yläpuolella.[2]

Järven pinta-ala on 3028 hehtaaria ja sen pituus on 18,3 kilometriä ja leveys 1−3 kilometriä. Kuloveden raja asettuu järviä erottavaan saaristoon, jossa kapeimmat salmet ja suurimmat virtaukset esiintyvät Salonsaaren ja Isosaaren kolmessa kapeikossa. Alavirran suunnassa Rautavesi päättyy Vammaskoskeen, jonka takana virtaa Liekovesi Tyrvään voimalaitokseen asti. Siitä saa alkuunsa 112 kilometriä pitkä Kokemäenjoki. Tärkeimmät Rautaveden lähteet ovat juuri näiden kautta Kulovedeltä saapuvat virtaukset. Näiden lisäksi Rautaveteen laskevat useat ojat ja joet, joiden valuma-alueiden piirteitä selostetaan tarkemmin Rautaveden alueessa. Tärkeitä tulo-ojia ovat muun muassa Toravanoja, Rautajoki, Heinijärvenoja, Lammentaanjoki, Koskenoja, Nohkuanoja, Uitonoja ja Ekojoki. Järven veden teoreettinen keskiviipymä on 14 vuorokautta.[1][2][3]

Järven rantaviiva on 112 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Seutu on voimakkaasti viljeltyä ja kaikki savi- tai hiesumaat ovat viljelyssä. Järvellä on siten paljon maatiloja ja muuta kiinteää asutusta, mutta loma-asuntoja on myös paljon.[1][2]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautavedellä on 106 saarta Järven suurimmat saaret ovat Liekosaari, Ekosaari ja Papinsaari sekä Isosaari ja Salonsaari, joista viimeksi mainitut ovat Kuloveden lähi-alueen rajalla olevia yhteisiä saaria. Salonsaari on ainoa yli neliökilometrin suuruinen saari. Hehtaarin ja neliökilometrin väliltä on 16 saarta ja alle hehtaarin saaria on 89.[1][2]

Liekovedessä on Hiukkassaari, Liekosaari ja Rätöskari. Vammalan ja Soukon välissä on Kaijankari, Salonsaari, Ekosaari, Käräjäkallio, Nuottasaari, Rajasaari, Leijonasaari, Koivusaari, Pääskysaari ja Pukkisaari. Soukon ja Heinoon välillä on Kallensaari, Sikosaari, Heinisaari, Lammasluoto, Pietarsaari, Kuivaluoto ja Ykspuinen. Heinoosta pohjoiseen on Kanasaari, Suntionsaari, Papinsaari, Suiva, Selkäsaari, Oksalo, Vähät Selkäsaaret, Vohlisaari, Kiikat, Vatilasaari, Ikossaari ja Tanattala.[2]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat taajamat järven rannalla ovat Vammala, joka on Sastamalan kaupunki. Kaupungin keskustaa on Lieko- ja Rautaveden erottavilla niemillä molemmin puolin Vammaskoskea. Kosken ylittää leveä silta. Toinen taajama sijaitsee entisesä Karkussa Palvialassa Rautaveden luoteisrannalla.[2]

Virkistyskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautaveden vesi on yleisesti uimakelpoista, sillä veden laatuarvioissa järven biologiset laatutekijät ja fysikaalis-kemialliset tekijät ovat molemmat hyviä. Vaikka järven hydrologis-morfologinen muuttuneisuus on melko suurta, yltää sen ekologinen kokonaisluokitus arvosanaan hyvä. Levää esiintyy kesäisin pieniä määriä. Uimarantoja ovat Alasenranta, Kaalisaari, Pororanta ja Tervakallion leirintäalue.[4][5][3]

Kalalajit ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven luontaisia ja lisääntyviä lajeja ovat muun muassa ahven, hauki, siika, kuha, lahna, sulkava, toutain ja made. Pieninä määrinä esiintyvät myös kuore, pasuri, ruutana, säyne, karppi, sorva, kiiski ja monet särkikalat.[3]

Rautavesi muodostaa yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. Tätä varten kuhaa istutetaan järviin koko ajan lisää. Lähes vuosittain istutettuja muita lajeja ovat harjus, järvilohi, hauki, järvitaimen, puronieriä, ankerias ja täplärapu. Toutain oli aiemmin istutettujen lajien joukossa, mutta sen on todettu lisääntyvän järvessä ja istutukset lopetettiin.[3]

Rauta- ja Liekoveden alueella kalastaa vajaat 300 ruokakuntaa. Saalis vaihtelee vuosittain, mutta oli esimerkiksi vuonna 2006 sen kokonaispaino oli 27 187 kilogrammaa. Siitä saatiin verkoilla yli puolet ja vetouistelulla vajaa 10%.[6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautaveden kulttuurimaisema kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Järven ympärillä on useita kirkkoja, joista jopa kaksi, Sastamalan kirkko ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat Karkun harmaakivikirkko ja Tyrvään (uusi) kirkko, joka sekin on rakennettu sentään 1800-luvulla. Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Ellivuori Pirunvuoren vieressä kantaa rinteillään laskettelukeskusta. Järven pohjoispään ympäristö Karkun entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jopa Helsingin seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin huviloita on alueella yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
  2. a b c d e f g h i Rautavesi, Sastamala (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 17.12.2014.
  3. a b c d e Suominen, Simo & Kallo, Kalle: Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009−2013, s. 10−12, Kalastusalueen hallitus, Vammalan seudun kalastusalue, 2008
  4. Pirkanmaan ELY-keskus: Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 2010. Viitattu 17.12.2014. , s. 49
  5. Pirkanmaan ELY-keskus: Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 2010. Viitattu 17.12.2014. , s. 64
  6. Suominen, Simo & Kallo, Kalle: Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009−2013, s. 27−30, Kalastusalueen hallitus, Vammalan seudun kalastusalue, 2008