Urjala
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.urjala.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Etelä-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Kuntaliitokset | Koijärvi (1969, osa) |
| Kokonaispinta-ala | 505,38 km² 223:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 475,19 km² |
| – sisävesi | 30,19 km² |
| Väkiluku | 5 162 178:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 10,86 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 60,2 % |
| – yli 64-v. | 26,3 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 97,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 2,1 % |
| Kunnallisvero | 21,50 % 6:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Hannu Maijala |
Urjala (epävirallisesti ruots. Urdiala) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 162 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 505,38 km2, josta 30,19 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,86 asukasta/km2.
Urjalan naapurikunnat ovat Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Punkalaidun, Sastamala, Tammela ja Vesilahti. Aiemmin Vesilahteen kuulunut Halkivahan kylä liitettiin Urjalaan vuoden 1953 alussa ja osia pääosin Forssaan liitetystä Koijärvestä vuonna 1969.
Urjalan vaakunan suunnitteli Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1955. [5]
Urjalaan asutettiin jatkosodan jälkeen Muolaan siirtoväkeä. [6]
Sisällysluettelo |
Luonto [muokkaa]
Pääosan Urjalan alueen vesistä kerää Kalvolasta alkunsa saava, Urjalasta Kylmäkosken kautta Akaalle virtaava, Akaan Viialassa Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Tämän vesireitin järviä Urjalassa ovat Kortejärvi Kirkonkylän länsipuolella, siihen etelästä Urjalankylän luona laskeva Rutajärvi ja tähän etelästä laskeva Nuutajärvi.
Muita Tarpianjoen vesireitin järviä Urjalassa ovat Nuutajärveen etelästä laskevat Särkijärvi ja Matkunjärvi Forssan rajalla ja Kivijärvi Nuutajärven Raikonkulmalla. Lännestä Nuutajärveen laskevat Valajärvi ja Mustajärvi. Rutajärveen laskee idästä Forssan rajalta Kokonjärvi, johon laskevat Lahmajärvi Urjalan Hakolahden kylässä ja Hirsjärvi Tammelan rajalla. Tarpianjoen yläjuoksun latvajärviä samalla alueella ovat Uurtaanjärvi, Kallijärvi ja Kokkijärvi Kalvolan rajalla. Halkivahan kulmakunnalta Tarpianjokeen laskevat Ameenjärvi ja Pynnänjärvi Vesilahden rajalla.
Tarpianjoen vesireitin ohella Urjalan alueelle ulottuvat Punkalaitumenjoen latvahaarat Halkivahassa, Puolimatkassa, Tursassa ja Tourunkulmalla Punkalaitumen rajoilla. Etelässä Urjalan ja Humppilan rajajokena virtaa kappaleen matkaa Loimijokeen laskeva Koenjoki.
Kulttuuriympäristö [muokkaa]
Urjalassa on kaksi Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Nuutajärven lasitehdasalue Nuutajärvellä ja 1800- ja 1900-luvun kirkonkylämiljöötä hyvin edustava Urjalan kirkonmäki Urjalan kirkon ympärillä.[7][8]
Urjalan suurin maatila on Furuhjelm-suvun omistama Honkolan kartano.
Viihdekulttuurin piirissä 60-luvulla Martti "Huuhaa" Innanen teki Urjalaa tunnetuksi kappaleellaan ”Urjalan taikayö”.
Urjalassa järjestetään joka kesä heinä-elokuun vaihteessa valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päivät. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kyliä [muokkaa]
- Taajamat
Kirkonkylä (Laukeela), Nuutajärvi, Urjalan asema (Huhti).
- Kylät
Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha, Harittu, Honkola, Urjalan asema (Huhti), Kamppari, Kehro, Kokko, Kiimankulma, Laukeela, Menonen, Nuutajärvi, Perho, Pertunkulma, Puolimatka (kylä), Rekisuo, Salmi (ks. Urjalan asema), Tourunkulma, Tursa, Urjalankylä, Uusi-Salmi, Vahonen, Valajärvi, Välkkilä
Tunnettuja urjalalaisia [muokkaa]
Liikeyrityksiä [muokkaa]
- Parker Hannifin
- Iittala, Nuutajärven lasitehdas
- Urjala Works
- YIT-Kalusto, Urjalan kalustokeskus
- Urjalan Makeistukku
- Vällärin puusepänliike
Kulkuyhteydet [muokkaa]
Urjalaan on bussiyhteyksiä useasta kaupungista, mutta kunnan läpi kulkevan Turku–Toijala-radan junat eivät nykyisin enää pysähdy Urjalassa. Urjala sijaitsee valtatie 9:n varrella Tampereelta Turkuun päin mentäessä.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Nuutajärven lasitehtaan alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Urjalan kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
