Urjala

Wikipedia

Urjala
vaakuna sijainti
www.urjala.fi
Sijainti	61°04′50″N, 23°33′00″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Perustamisvuosi	1868
Pinta-ala - maa - sisävesi	505,37[1] km² 475,08 km² 30,29 km²
Väkiluku - väestötiheys	5 489[2] (29.2.2008) 11,6 as/km²
Kunnallisvero	20,50 % (2008)
Kunnanjohtaja	Hannu Maijala

Urjala (ruots. Urdiala) on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5 489 ihmistä ja sen pinta-ala on 505,37 km² josta 30,29 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,6 asukasta/km².

Urjalan naapurikunnat ovat Forssa, Humppila, Kalvola, Kylmäkoski, Punkalaidun, Tammela, Vammala ja Vesilahti.

Sisällysluettelo 1 Kyliä 2 Tunnettuja urjalalaisia 3 Liikeyrityksiä 4 Kulkuyhteydet 5 Kuntaliitos 6 Lähteet 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kyliä

Taajamat

Kirkonkylä (Laukeela), Nuutajärvi, Urjalan asema (Huhti).

Kylät

Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha, Harittu, Honkola, Huhti, Kamppari, Kehro, Kokko, Kiimankulma, Laukeela,Menonen, Nuutajärvi, Perho, Puolimatka, Rekisuo, Salmi, Tourunkulma, Tursa, Urjalankylä, Uusi-Salmi, Vahonen, Valajärvi, Välkkilä

[muokkaa] Tunnettuja urjalalaisia

• Väinö Linna
• Antti Eskola
• Aukusti Uotila

[muokkaa] Liikeyrityksiä

• Parker Hannifin
• Iittala, Nuutajärven lasitehdas
• Urjala Works
• YIT-Kalusto, Urjalan kalustokeskus
• Konepaja T. Santalahti
• Honkolan kartano
• Rakentajan Tietopalvelu
• Aliko Automation
• Jawiko
• Urjalan Makeistukku

[muokkaa] Kulkuyhteydet

Urjalaan pääsee helposti bussiyhteyksillä useasta kaupungista, mutta junat eivät nykyisin enää pysähdy Urjalassa vähäisen matkustajamäärän vuoksi. Urjala sijaitsee valtatie 9:n varrella Tampereelta Turkuun päin mentäessä. Linja-autoyhteyksissä on puutteita Akaan (Toijala) rautatieasemalle ja Tampereella vastaavasti keskussairaalaan (Tays). Viikonloppuisin julkisten liikennevälineiden käyttäminen on lähes mahdotonta. Työikäisillä oma auto on välttämätön. Useimmat ongelmat johtuvat hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta, mutta myös suunnittelun ja päätöksenteon puutteista. Päätöksentekoa ohjaavat liikaa palvelujen tuottajien mieltymykset kuin tosiasialliset väestön tarpeet.

[muokkaa] Kuntaliitos

Urjalassa käydään keskustelua kunnan liittämisestä johonkin toiseen suurempaan kuntaan. Keskustelupohja muodostuu kunnan ulkoisista tunnusluvuista ja sen syrjäisestä sijainnista sekä ennusteista.

Laajana, harvaan asuttuna ja syrjäisenä alueena se ei juurikaan kykene esittämään uskottavia luontaisia menestymistekijöitä itselleen tai valtiovallalle.

Taloudellisten tunnuslukujen valossa Urjala sijoittuu Etelä-Suomen heikoimpiin. Keskustelu on jakaantunut siten, että heikoista taloudellisista näkymistä huolimatta valtaeliitti haluaisi säilyttää Urjalan kunnan itsenäisenä, mutta vastaavasti toinen ryhmä haluaa säilyttää rakenteellisilla muutoksilla asukkaiden peruspalvelut vähintään nykyisellään. Merkittävä osa kuntalaisista pelkää peruspalveluiden heikkenemistä tai niiden katoamista kokonaan. Peruspalveluiden laatu ja määrä pyritään säilyttämään kuntaliitoksella, jota kautta syntyy suurempi, vakaampi ja tehokkaampi kuntayksikkö.

Työttömyysluvut ovat korkeita ja asukkaiden poismuutto paikkakunnalta on vilkasta, jotka edelleen vaikuttavat heikentävästi kunnan elinkelpoisuuteen lähitulevaisuudessa. Ihmisten pois muuton johdosta on myös henkistä pääomaa siirtynyt alueelta muualle.

Väestön tulotaso on verotustietojen perusteella suhteellisen alhainen ja kunnan korkea tasavero rasittaa raskaasti erityisesti pienituloisia ihmisiä. Väestön ikääntyminen ja sen aiheuttamat lisärasitteet ovat jo todellisuutta Urjalassa.

Edelleen kuntaa rasittaa raskas hallinto. On nimittäin arvioitu, että Urjalan nykyisellä hallinnolla voitaisiin hallinnoida helposti 15 000 asukkaan kuntaa. Hallinnon paisuminen on ollut vuosikymmenien kuluessa tietoista toimintaa, jolla on kasvatettu hallintohenkilökunnan valtaa suhteessa luottamushenkilöstöön. Runsaslukuinen hallintohenkilökunta muodostaa hierarkian ja liittoutuu keskenään asioiden ja tilanteiden mukaan. Merkittävä hallinnon vallankäytön muoto on myös esitysten tekeminen kunnan päätöksenteko elimille.

Kunnan velka muodostuu sen omista ja vuokrataloyhtiön veloista. Urjalan kunta omistaa Urjalan talot nimisen vuokrataloyhtiön kaikki osakkeet. Huomattavin omaisuus erä ovat entisen Hämeen sähkön osakkeet, jotka myytiin 1996. Mainittuja osakkeita on alettu käyttää yhä suurempia määriä juoksevan talouden rahoittamiseen ja niiden arvioidaan loppuvan muutaman vuoden sisällä. Kunta omistaa myös huomattavan määrän metsää, maapalstoja ja kiinteistöjä.

Julkisessa keskustelussa on vaihtoehtoina tuotu esille Urjalan ja Kylmäkosken kunnan yhdistämistä tai niiden yhteenliittymän edelleen liittämistä Akaan kaupunkiin. Myös Urjalan kunnan maa-alueen pilkkomista naapureiden kesken on pidetty varteenotettavana vaihtoehtona. Pilkkomista on esitetty työssäkäynnin ja asioinnin suuntautumisen mukaan. Tällöin Hakolahti, Kokko ja Hanhisuo liittyisivät Forssaan ja vastaavasti Halkivaha Vammalaan.

[muokkaa] Lähteet

http://www.stat.fi/til/jul.html

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 26.3.2008.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 26.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.3.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Urjalan kunnan kotisivut

Tämä Pirkanmaahan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.