Urjala
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.urjala.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Etelä-Pirkanmaan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Kuntaliitokset | Koijärvi (1969, osa) |
| Kokonaispinta-ala | 505,38 km² 228:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 475,22 km² |
| – sisävesi | 30,16 km² |
| Väkiluku | 5 272 184:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 11,09 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,9 % |
| – 15–64-v. | 60,8 % |
| – yli 64-v. | 25,2 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 2,2 % |
| Kunnallisvero | 21 % 11:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Hannu Maijala |
Urjala (epävirallisesti ruots. Urdiala) on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 272 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 505,38 km2, josta 30,16 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,09 asukasta/km2.
Urjalan naapurikunnat ovat Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Punkalaidun, Sastamala, Tammela ja Vesilahti. Aiemmin Vesilahteen kuulunut Halkivahan kylä liitettiin Urjalaan vuoden 1953 alussa ja osia pääosin Forssaan liitetystä Koijärvestä vuonna 1969.
Urjalan vaakunan suunnitteli Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1955. [6]
Urjalaan asutettiin jatkosodan jälkeen Muolaan siirtoväkeä. [7]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonto
Pääosan Urjalan alueen vesistä kerää Kalvolasta alkunsa saava, Urjalasta Kylmäkosken kautta Akaalle virtaava, Akaan Viialassa Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Tämän vesireitin järviä Urjalassa ovat Kortejärvi Kirkonkylän länsipuolella, siihen etelästä Urjalankylän luona laskeva Rutajärvi ja tähän etelästä laskeva Nuutajärvi.
Muita Tarpianjoen vesireitin järviä Urjalassa ovat Nuutajärveen etelästä laskevat Särkijärvi ja Matkunjärvi Forssan rajalla ja Kivijärvi Nuutajärven Raikonkulmalla. Lännestä Nuutajärveen laskevat Valajärvi ja Mustajärvi. Rutajärveen laskee idästä Forssan rajalta Kokonjärvi, johon laskevat Lahmajärvi Urjalan Hakolahden kylässä ja Hirsjärvi Tammelan rajalla. Tarpianjoen yläjuoksun latvajärviä samalla alueella ovat Uurtaanjärvi, Kallijärvi ja Kokkijärvi Kalvolan rajalla. Halkivahan kulmakunnalta Tarpianjokeen laskevat Ameenjärvi ja Pynnänjärvi Vesilahden rajalla.
Tarpianjoen vesireitin ohella Urjalan alueelle ulottuvat Punkalaitumenjoen latvahaarat Halkivahassa, Puolimatkassa, Tursassa ja Tourunkulmalla Punkalaitumen rajoilla. Etelässä Urjalan ja Humppilan rajajokena virtaa kappaleen matkaa Loimijokeen laskeva Koenjoki.
[muokkaa] Kulttuuriympäristö
Urjalassa on kaksi Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Nuutajärven lasitehdasalue Nuutajärvellä ja 1800- ja 1900-luvun kirkonkylämiljöötä hyvin edustava Urjalan kirkonmäki Urjalan kirkon ympärillä.[8][9]
Urjalan suurin maatila on Furuhjelm-suvun omistama Honkolan kartano.
[muokkaa] Kyliä
- Taajamat
Kirkonkylä (Laukeela), Nuutajärvi, Urjalan asema (Huhti).
- Kylät
Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha, Harittu, Honkola, Urjalan asema (Huhti), Kamppari, Kehro, Kokko, Kiimankulma, Laukeela, Menonen, Nuutajärvi, Perho, Pertunkulma, Puolimatka (kylä), Rekisuo, Salmi (ks. Urjalan asema), Tourunkulma, Tursa, Urjalankylä, Uusi-Salmi, Vahonen, Valajärvi, Välkkilä
[muokkaa] Tunnettuja urjalalaisia
[muokkaa] Liikeyrityksiä
- Parker Hannifin
- Iittala, Nuutajärven lasitehdas
- Urjala Works
- YIT-Kalusto, Urjalan kalustokeskus
- Urjalan Makeistukku
[muokkaa] Kulkuyhteydet
Urjalaan on bussiyhteyksiä useasta kaupungista, mutta kunnan läpi kulkevan Turku–Toijala-radan junat eivät nykyisin enää pysähdy Urjalassa. Urjala sijaitsee valtatie 9:n varrella Tampereelta Turkuun päin mentäessä.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Nuutajärven lasitehtaan alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Urjalan kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urjala Wikimedia Commonsissa- Urjalan kunnan www-sivut
- Urjalaa käsittelevä keskustelufoorumi
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
