Linnavuori
Linnavuori on arkeologinen termi, joka tarkoittaa korkean ja jyrkkärinteisen mäen tai harjun päälle rakennettua muinaista puolustusvarustusta. Myös nimityksiä mäkilinna ja kukkulalinnake käytetään; käytännössä myös käsitettä muinaislinna käytetään useimmiten linnavuorta tarkoittavana.
Esi- tai varhaishistoriallisia mäkilinnoja tunnetaan monissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ruotsissa niitä on rekisteröity yli 1 000. Etenkin keltit rakensivat rautakaudella lukuisia mäkilinnoja[1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa]
Suomessa linnavuoria käytettiin rautakaudella, varsinkin ristiretkiajalla (noin 1050–1150/1300 jaa.), ja keskiajallakin. Myös pronssikautisista linnavuorista on muutamia viitteitä.
Linnavuoret tunnistaa parhaiten kivisistä valleista, jotka ovat ilmeisesti toimineet puisten rintavarustusten perustuksina. Usein linnavuoret ovat luultavasti olleet nopeasti rakennettuja, tilapäisiä varustuksia. Joskus linnavuorella saattoi olla pysyväkin miehitys.
Yhteensä varmoja tai todennäköisiä linnavuoria tunnetaan Suomessa noin 90 kappaletta. Näiden lisäksi tunnetaan lukuisia kohteita, joiden nimi tai joihin liittyvä perimätieto viittaa mäkilinnaan, vaikka niiltä ei tunneta varustusten jäänteitä. On myös mäkiä, joita tiedetään käytetyn puolustus- tai pakopaikkoina, mutta joita ei ole tiettävästi linnoitettu. Tällainen on esimerkiksi Seinävuoren rotkolaakso Tuusniemellä.lähde?
[muokkaa]
- Vanhalinna Liedossa
- Linnasmäki Turussa
- Nousiaisten Linnamäki (pronssi- ja rautakautisia löytöjä) Nousiaisissa
- Rikalan linna Halikossa
- Nakolinna Paimiossa
- Huttalan linnavuori Piikkiössä
- Kirkkelinna ja Hautvuori Laitilassa
- Seppälän linnavuoret Laitilassa
- Vaimaron Matinmaan linnavuoret Laitilassa
- Aulangonvuori Hämeenlinnassa
- Hakoisten linnavuori Janakkalassa
- Hakovuori (rautakautinen muinaislinna) Hämeenlinnassa
- Huntilan linnavuori (rautakautinen muinaislinna) Pälkäneellä
- Kapatuosian linna Hollolassa
- Kiianlinna Janakkalassa
- Kirvunlinna (rautakautinen muinaislinna) Pälkäneellä
- Laurinkallio (rautakautinen linnavuori) Tuuloksessa
- Mantereenlinna Hämeenlinnassa
- Pentti (rautakautinen linnavuori) Vammalassa
- Pirunlinna (rautakautinen muinaislinna) Lempäälässä
- Rapolan linna Sääksmäellä (nykyistä Valkeakoskea)
- Siuron linnavuori Nokialla
- Sotkanlinna Nokialla
- Tenholan linna Hattulassa
- Teponlinna (rautakautinen linnavuori) Hauholla
- Linnasenvuori (rautakautinen linnavuori) Jämsänkoskella
- Pukinvuori Jämsässä
- Päijälän linnavuori (rautakautinen linnavuori) Kuhmoisissa
- Ihanteensalon linnavuori Puumalassa
- Ikoinniemen linnavuori Savonlinnassa
- Otavan linnavuori Mikkelissä
- Otralan linnavuori Mikkelissä
- Sairilan linnavuori Mikkelissä
- Sulkavan linnavuori, tunnetaan myös Pisamalahden linnavuorena
- Vatilan linnavuori Mikkelissä
- Bocklint (rautakautinen muinaislinna) Karjaalla
- Vartiokylän linnavuori (keskiaikainen) Helsingissä
- Sutarkulla (keskiaikainen) Karjaalla
- Pöykärin linnavuori (rautakautinen) Karjalohjalla
- Isolinnamäki (keskiaikainen) Porvoossa
- Sipoonlinna eli Sibbesborg (keskiaikainen) Sipoossa
- Skällberget (rautakautinen tai varhaiskeskiaikainen) Siuntiossa
- Kuivaketveleen linnavuori Taipalsaarella
Luovutettu Karjala
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Appelgren, Hjalmar: Suomen muinaislinnat. Näköispainos. Alkuperäinen: Väitöskirja, Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto. Ylipainos S. Muinaismuisto-Yhdistyksen Aikakauskirjasta XII. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1891. Helsinki: Kanerva-sarja & Salakirjat, 2010. ISBN 978-952-5774-09-2.
- Hyvärinen, Jari: Hirsilinnojen aika. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-14853-2.
- Seppälä, Sirkka-Liisa: Muinaislinna ja maisema - visuaalinen maisema-analyysi arkeologiassa esimerkkinä Rapolan muinaislinna. Teoksessa: Sirkka-Liisa Seppälä, Aino Nissinaho, Tuovi Kankainen & Irmeli Vuorela: Sääksmäen Rapolan rautakautinen maisema ja elinkeinot Valkeakoskella, s. 5-75. Rapola-tutkimuksia 3. Helsinki: Museovirasto, 2003. ISBN 951-616-087-5.
- Taavitsainen. J.-P: Ancient Hill-forts of Finland, with special reference to the hill-fort of Kuhmoinen. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94. Helsinki 1990.
- Taavitsainen, J.-P: Kun nuoruus on ongelma - Rapolan muinaislinnan keskuslinna-ajatuksen purkuyritys. Masunni. Kirjoituksia Tampereelta ja Pirkanmaalta 3. Tampere 1999.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ James, Simon: Keltit, s. 60–61. (Exploring the world of the celts, 1993.) Suomennos: Tarja Kontro. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19271-X.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Raito, Aatto: Vanajaveden muinaislinnoja. Geologi, 2011, 63. vsk, nro 2, s. 60-63. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 25.3.2013.
- Mika Pekonen: Linnavuori – turvapaikka ja tukikohta. Harmaasusien airut 1/2000.
