Tottijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tottijärvi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Nokia
Tottijärvi.vaakuna.svg Tottijärvi.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Hämeen lääni
Maakunta Pirkanmaa
Perustettu [1] 1906
– emäpitäjä Vesilahti
Liitetty 1976
– kuntaan Nokia
Pinta-ala 87,0 km²  [1]
(1973)
Väkiluku 717  [2]
(2008)
väestötiheys 12,43 as/km²

Tottijärvi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Nykyisin se on eteläinen osa Nokian kaupunkia. Tottijärvi oli Vesilahden kappeli vuodesta 1685,[3] kunnes se 1906 erotettiin itsenäiseksi kunnaksi.[1]selvennä Tottijärven kunta liitettiin 1976 Nokiaan. Samalla Tottijärven seurakunta lakkautettiin ja yhdistettiin Nokian seurakuntaan. Tottijärven puukirkko on vuodelta 1841 ja sen vieressä oleva kellotapuli vuodelta 1764. Tottijärvi sijaitsee Tampereen Pyhäjärven lounaisrannalla.

Tottijärven koulu, johon kuuluvat nykyisin peruskoulun luokat 1−6, aloitti toimintansa vuonna 1871. Kunnassa ovat toimineet aiemmin myös Sorvan ja Joutsjoen koulut.

Tottijärven naapurikunnat olivat Nokia, Pirkkala, Suoniemi, Vammala (Karkku ja Tyrvää) ja Vesilahti. Tottijärven vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1958.[4]

Tottijärven kirkolta Pajulahteen vievän tien varrella sijaitsee vuonna 1956 perustettu tanssilava Hämyslava.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tottijärven maisemakuvaa leimaa Pyhäjärvi ja siitä syvälle sisämaahan pistävät lahdet. Muita järviä on vain muutama. Tottijärven länsiosassa virtaa Vesilahden Suonojärvestä alkunsa saava ja Sarkolassa Kuloveteen laskeva Lanajoki. Joessa on runsaasti koskia, joissa on ollut useita myllyjä. Maaston korkeuserot suurenevat entisen kunnan lounais- ja pohjoisosien metsäalueilla. Korkein maastonkohta on entisessä Tottijärven, Suoniemen ja Nokian rajojen yhtymäkohdassa sijaitseva, yli 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja lähes 90 metrin korkeuteen Pyhäjärven pinnasta ulottuva Kivipyykkivuori.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaiseen Suur-Pirkkalaan kuulunut Tottijärvi on tullut asutetuksi jo varhain, mistä kertovat sieltä löydetyt kivikautinen asuinpaikka ja kaksi sen aikaista hautaa. Viimeistään vuonna 1346 Vesilahti erotettiin Pirkkalasta omaksi pitäjäkseen ja Tottijärvi jäi sen yhteyteen vuosisatojen ajaksi. Tottijärven ja Ylä-Sastamalan välinen raja määrättiin vuoden 1479 laamanninkäräjillä; tämä raja oli Tottijärven sekä Karkun ja Suoniemen välinen raja vuoden 1973 alkuun saakka. Rajan lounaisin kärki oli Tottijärven, Tyrvään, Karkun ja Vesilahden yhteinen rajapiste Velhonkanto nykyisen Vammalan ja Vesilahden välisen seututie 301:n varrella. [5]

Paikasta on käytetty myös nimeä Totkijärvi. Legendan mukaan alue sai nimensä Totki-nimisestä koirasta, jonka Matti Kurki hukutti Hiisijärven avantoon, ettei koira metelöisi sotaretkellä. Koira kuitenkin ryhtyi kummittelemaan Kurjelle. Järveä kutsuttiin myöhemmin Totkijärveksi, mistä sitten ehkä sai nimensä Laukon kartanolle kuulunut Tottijärven kartano ja siitä kappeli sekä kirkkopitäjä.[6] Vanhin nimimaininta on Turun Tuomiokirkon Mustassakirjassa vuodelta 1416 muodossa Totkyrajerffuj.[5]

Tottijärven kartanoa ei enää ole, mutta se oli 1400-luvulta lähtien vuoteen 1918 asti merkittävä rinnakkaiskartano Laukolle. Tottijärven varhaisimpia omistajia 1400-luvulla olivat Johannes Anundinpoika ja Jeppe Kurki. Jeppe Kurjella oli Tottijärven ja Karkun rajalla juoksevassa Lanajoessa kuuluisa Hummerkosken mylly, Jepen mylly. Klaus Kurjen sisko Karin till Totkijärvi asui kartanossa Juho Olavinpojan kanssa 1510-luvulla. Kuuluisa sotapäällikkö Akseli Kurki asui kartanossa 1500-luvun lopulla. Kurjille kartano kuului vuoteen 1817 asti, jolloin se Laukon omistuksen myötä siirtyi arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin perheelle.[7]

1700-luvulta alkaen Tottijärven ja Laukon kartanot perustivat Tottijärven alueelle kymmeniä torppia. Useat torpista olivat normaalin maatilan kokoisia ja tulivat hyvin toimeen. 1900-luvun alussa kartanoiden työväestön asema kuitenkin heikkeni, mistä räikeimpänä esimerkkinä oli Laukon luteita ja rottia vilisevä taksvärkkipirtti. Torpparit aloittivat lakon 1906, mutta Laukon Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam päätti häätää lakkoilijat seuraavana keväänä. Lakkoja ja häätöjä käsiteltiin senaatissa ja kymmenissä julkaisuissa.[8]

Tottijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tottijärven luoteis- ja pohjoisosan kautta kulkee 1960-luvun alussa valmistunut Tampereen ja Turun välinen valtatie 9, joka on nykyisin Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12. Tottijärven halki kulkenut, aikaisemmin mutkainen ja mäkinen Nokian ja Vesilahden välinen maantie on 1970- ja 1980-luvuilla peruskorjattu valtatie 12:lta Vesilahteen saakka. Lähin rautatieasema sijaitsee Nokialla ja lähin lentokenttä on Tampere–Pirkkalan lentoasema. Tottijärveltä on matkaa Nokian keskustaan 15 kilometriä, Vammalaan 25 kilometriä ja Tampereelle 30 kilometriä. Valtatietä 12 pitkin on matkaa Raumalle 115 kilometriä ja Turkuun 135 kilometriä.

Pajulahden kylästä oli suuren osan 1900-lukua sulan veden aikana laivayhteys Tampereelle. Laivalla matkustaminen kuitenkin hiipui Lauttakylän Auto Oy:n aloitettua 1930-luvulla linja-autoliikenteen Tottijärven seudulla. Viimeinen tätä väliä liikennöinyt höyrylaiva Alho lopetti kulkunsa vuonna 1964 ja se on nykyisin hylkynä Pyhäjärven pohjassa Pirkkalassa.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tottijärveen kuuluu 14 kylää: Sorva, Lamminperä, Huhtaa, Pajulahti, Kirkonkylä, Joutsijoki, Joenpohja, Myllykylä, Metsäkulma, (Tottijärven) Rämsöö, Tolppa, Pohjanloukko sekä osa Palhon ja Vakkalan kylistä.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Tottijärven väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Tottijärven väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 185
1890
  
1 304
1900
  
1 418
1910
  
1 573
1920
  
1 287
1930
  
1 424
1940
  
1 217
1950
  
1 324
1960
  
1 268
1970
  
1 114
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 3.5.2008.
  2. a b Tottijärven kylä Viitattu 3.3.2012.
  3. http://kotisivu.dnainternet.net/jumaen/jussi/Srk.htm
  4. Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 153
  5. a b c Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 283–284. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  6. Yrjö Koskinen: Pohjanpiltti. Otava 1965 (alkup. 1859); SKS/Frans Kärki 9025
  7. http://www.narvasoft.fi/historia/lanajoki/index.html
  8. Kaarninen Mervi: Tottijärven historia 1689-1998. Nokian kaupunki 1998. ss 138-164
  9. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nokian kylät: Tottijärvi
  • Kaarninen Mervi: Tottijärven historia 1689-1998. Nokian kaupunki 1998
  • Raevuori Yrjö: Laukon omistajia ja vaiheita. Laukon kartano 1963