Juupajoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juupajoki
Juupajoki.vaakuna.svg Juupajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.juupajoki.fi
Sijainti 61°47′50″N, 024°22′10″EKoordinaatit: 61°47′50″N, 024°22′10″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1913
Kokonaispinta-ala 274,95 km²
269:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 258,50 km²
– sisävesi 16,45 km²
Väkiluku 2 020
275:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 7,81 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 58,9 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,8 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Pirkko Lindström
Juupajoen kunnanvirasto
Juupajoen rotko. Kenkämuseo Koskenjalka taustalla
Korkeakosken vanha kenkätehdas

Juupajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 020 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 274,95 km2, josta 16,45 km2 on vesistöjä.[1] Juupajoen naapurikunnat ovat Jämsä, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Ruovesi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se on vahvistettu vuonna 1957.[5] Juupajoki muodostettiin Oriveden rukoushuonekunnaksi vuonna 1860 ja erotettiin omaksi kunnakseen vuonna 1904, tämä toteutui 1913, kun Oriveden kirkkoherra vaihtui. Juupajoen kirkko on rakennettu vuonna 1838. Korkeakoskella on oma, vuonna 1951 rakennettu kyläkirkko.

Juupajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Valkjärven siirtoväkeä.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -4,4 -4,0 0,8 7,4 14,9 18,9 21,6 19,1 13,1 6,8 0,7 -2,8 ka. 7,7
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -10,6 -11,5 -7,5 -2,3 2,8 7,6 10,8 9,5 5,1 1,3 -3,7 -8,4 ka. -0,6
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -7,2 -7,7 -3,4 2,3 8,9 13,3 16 13,8 8,8 4 -1,3 -5,3 ka. 3,5
Sadanta (mm) 53 35 38 37 45 72 92 85 66 73 60 55 Σ 711
Sadepäivät (d) 21 16 15 12 13 15 17 18 16 18 20 21 Σ 202
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-4,4
-10,6
-4,0
-11,5
0,8
-7,5
7,4
-2,3
14,9
2,8
18,9
7,6
21,6
10,8
19,1
9,5
13,1
5,1
6,8
1,3
0,7
-3,7
-2,8
-8,4
S
a
d
a
n
t
a
53
35
38
37
45
72
92
85
66
73
60
55


Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkevat kantatie 58 Orivedeltä Mänttään ja kantatie 66 Orivedeltä Virroille sekä rautatie Orivedeltä Haapamäelle. Juupajoen seisakkeella pysähtyy päivittäin kuusi junavuoroa; kolme Tampereen suuntaan ja kolme Haapamäen suuntaan. Haapamäen suunnan junavuoroista kahden vuoron pääteasema on Keuruu ja yhden vuoron pääteasema on Vilppula, josta on taksiyhteys Haapamäen kautta Keuruulle.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen koulukeskus, Kirkonkylän koulu

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen nähtävyyksiin kuuluu 1928 toimintansa lopettanut ja vuonna 1958 museoksi avattu Kallenaution kestikievari kantatie 66:n varrella. Kirjailija Zachris Topelius oli Kallenautiossa aikanaan usein nähty kävijä. Lisäksi Juupajoella on Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Lylyn Varikolla toimiva Lylyn Viestivarikon Museo sekä Juupajoen rotko. [7]

Juupajoella sijaitsee hiihtokeskus Juupavaara, joka sijaitsee Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Venäläisvuorella 232,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juupajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 524
1985
  
2 499
1990
  
2 525
1995
  
2 452
2000
  
2 371
2005
  
2 224
2010
  
2 094
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoella on kolme taajamaa: Korkeakoski, Lyly ja Kopsamo (kirkonkylä), joista Korkeakoski on asukasluvultaan suurin.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen kyliä ovat Aakkola, Haavisto, Hirvijärvi, Hoivala, Hulipas, Hyytiälä, Höyde, Kihlala, Kokkila, Kopsamo, Korkeakoski, Lylyjärvi, Melli, Pirttikangas, Porvola, Pylkki (Pylkinautio), Pärri (Pärrinautio), Sahrajärvi, Sukkila.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 362-367)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  7. http://www.juupajoki.fi/kotiseutu/museot.htm
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.