Nokia (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nokia
Nokia.vaakuna.svg Nokia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nokiankaupunki.fi
Sijainti 61°28′40″N, 23°30′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1922[1]
– kauppalaksi 1937
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Suoniemi (1973)
Tottijärvi (1976)
Kokonaispinta-ala 347,75 km²
255:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 288,16 km²
– sisävesi 59,59 km²
Väkiluku 32 698
33:nneksi suurin 31.1.2014 [3]
– väestötiheys 113,5 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 20,1 %
– 15–64-v. 63,3 %
– yli 64-v. 16,6 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [5]
Kaupunginjohtaja Tapani Mattila

Nokia on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 32 698 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 347,75 km², josta 59,59 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 113,5 asukasta/km². Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, ja sen vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[6] Nokia on väkiluvultaan Pirkanmaan toiseksi suurin kunta maakuntakeskus Tampereen jälkeen.

Nokia on teollisuuskaupunki ja tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, tärkeimpänä matkapuhelinyhtiö Nokia. Kaupunki on kuuluisa kylpylästään, tehtaanmyymälöistään, vesireiteistään ja tapahtumistaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C. L. Engelin suunnittelema uusklassinen Nokian kirkko.

Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1937 Pohjois-Pirkkala jakautui, kun Pispala liitettiin Tampereeseen ja kunnan jäljelle jääneestä osasta muodostettiin kauppala. Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia vuonna 1938[1] ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.

Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971 Melon voimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut vanha voimalaitos.

1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen. Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajat yhtyivät aikanaan Kivipyykkivuorella, joka on vesistön eteläpuolen korkein maastonkohta (163 metriä merenpinnasta). Kaupunkialueen pohjoispuolella, lähellä Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajoja, on jopa 180 metrin korkeuden ylittäviä kallionhuippuja.

Nokialle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[7]

Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanan ”nois” (monikko ”nokiit”) on väitetty tarkoittavan turkiseläin soopelia[8], mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.[9] Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. ”Nokia” tarkoittaisikin majavaa.[10] Toisaalta sen oletetaan tarkoittaneen alun perin musta- tai tummaturkkisia eläimiä, mikä selittäisi sen yhteyden noki-sanaan[11][12] vertauksena tuhkuri.

Sana nokia esiintyy usein vesistöjen nimissä, joten se on saattanut tarkoittaa turkiseläimen pesimispaikkaa.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 51 jäsentä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frisbeegolfia Nokialla.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokialla on 13 alakoulua (Tervasuon koulussa on luokat 1-2) ja 2 yläkoulua. Emäkosken yläasteelle mennään Koskenmäestä, Sorvasta, Tottijärveltä, Viholasta, Nokialta, Siurosta, Linnavuoresta ja Taivalkunnalta. Nokianvirtaan mennään Kankaantaan, Myllyhaan, Alhoniityn ja Pinsiön kouluista. Lisäksi Nokialla on erityiskoulu, lukio ja ammattikoulu.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Kaupungin alueella kulkevat Tampereen ja Porin välinen rautatie sekä valtatiet 11 ja 12. Viimeksi mainitulla on Sarkolassa yksi Suomen päätieverkon jyrkimmistä nousuista. Myös valtatie 3 sivuaa Nokian itärajaa. Vuodesta 2002 lähtien, kymmenen vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat. Tampere-Pirkkalan lentoasema on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Nokian keskustasta.

Matka-aika Nokialta Tampereelle on junalla 14 minuuttia ja linja-autolla nopeimmillaan 20 minuuttia. Nokian ja Porin välinen matka kestää junalla nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia sekä linja-autolla tunnin ja 10 minuuttia. Matka-aika Nokian ja Helsingin välillä on nopeimmillaan junalla tunnin ja 49 minuuttia sekä linja-autolla 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Kaikki Nokian junayhteydet Tampere-Pori-radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Nokialta pääsee Tampereelle, Poriin, Helsinkiin, Raumalle ja Turkuun. Matka-aika Nokian ja Turun välillä kestää linja-autolla nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia sekä junalla 2 tuntia ja 14 minuuttia.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Nokian väestönkehitys 1964–2010
Vuosi Asukkaita
1964
  
18 455
1980
  
23 644
1985
  
24 325
1990
  
26 063
1995
  
26 287
2000
  
26 905
2005
  
29 147
2010
  
31 647
Lähde: 1980–2010 Tilastokeskus;[13] 1964 Historian suursanakirja.[14]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaroninkorpi
  • Alhoniitty
  • Alisen alue
  • Ilkan alue
  • Haavisto
  • Harjuniitty
  • Hasselbacka
  • Kankaantaka
  • Keho
  • Keskinen
  • Koskenmäki
  • Lauttala
  • Lehtimäki
  • Lähdekorpi
  • Lähdeniitty
  • Maatiala
  • Myllyhaka
  • Pitkäniemi
  • Sarpatti
  • Taka-Lauttala
  • Tervasuo
  • Tyrkkölä
  • Vihola
  • Välimaa

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työnantajat Työntekijät
Nokian Renkaat -konserni 1 475
Nokian kaupunki 1 474
Agco Sisu Power Oy 640
Pitkäniemen sairaala 530
Georgia-Pacific Nordic Oy (Nokia) 416
Purso-Yhtiöt 250
Nanso Group Oy (Nokia) 170
TP-Yhtiöt (Nokia) 170
Upofloor Oy 135
Patria Aviation Oy 150
Nokian kihlakunta 134
Kuljetusvarikko, myöhemmin Millog Kalkku 110
ABB Oy Service 90
Kylpylähotelli Rantasipi Eden 70
työntekijätiedot 31. joulukuuta 2008 [15]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sarkolassa lähellä Sastamalan rajaa sijaitsevassa Vanajavuoressa, aivan Kuloveden rannan tuntumassa, on erikoinen luonnonnähtävyys, ontoksi kovertunut siirtolohkare Pirunpesänkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen ennen muinoin asuneen kiven kolossa. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.
  • Ossi Somman suunnittelema Turkiskauppiaat-patsas Pirkkalaistorilla.
  • Nancy Holtin ympäristötaideteos "Yltä ja alta" Pinsiössä.
  • Nuijasodan muistomerkki Nokian kartanon lähistöllä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia nokialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5, s. 363–373. WSOY, 1973.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nokian kaupunki
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Helsinki: Otava, 1979.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  8. Elina Wihuri: Nokian ja rahan vanha yhteys 27.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.12.2009.
  9. Matti Helminen: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön nukku.net. Viitattu 18.2.2008.
  10. Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
  11. Nokian historia Nokian kaupunki. Viitattu 17.12.2009.
  12. Urpo Lankinen: Nokia@Everything2.com Viitattu 17.12.2009.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  15. Tilastot Nokian kaupunki. Viitattu 1.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutisluokka: