Nokia (kaupunki)
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.nokiankaupunki.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Tampereen seutukunta |
| Perustettu | 1922[1] |
| – kauppalaksi | 1937 |
| – kaupungiksi | 1977 |
| Kuntaliitokset | Suoniemi (1973) Tottijärvi (1976) |
| Kokonaispinta-ala | 347,76 km² 265:nneksi suurin 2012 [2] |
| – maa | 288,18 km² |
| – sisävesi | 59,58 km² |
| Väkiluku | 32 075 32:nneksi suurin 31.1.2012 [3] |
| – väestötiheys | 111,3 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [4] |
| – 0–14-v. | 19,9 % |
| – 15–64-v. | 64,9 % |
| – yli 64-v. | 15,3 % |
| Äidinkieli | 2010 [5] |
| – suomenkielisiä | 97,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,8 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 168:nneksi suurin 2012 [6] |
| Kaupunginjohtaja | Tapani Mattila |
Nokia (vuoteen 1938 asti Pohjois-Pirkkala[1]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 32 075 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 347,76 km², josta 59,58 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 111,3 asukasta/km². Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, ja sen vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[7]
Nokia on teollisuuskaupunki ja tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, tärkeimpänä matkapuhelinyhtiö Nokia. Kaupunki on kuuluisa kylpylästään, tehtaanmyymälöistään, vesireiteistään ja tapahtumistaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.
Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971 Melon voimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut vanha voimalaitos.
1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen. Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajat yhtyivät aikanaan Kivipyykkivuorella, joka on vesistön eteläpuolen korkein maastonkohta (163 metriä merenpinnasta). Kaupunkialueen pohjoispuolella, lähellä Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajoja, on jopa 180 metrin korkeuden ylittäviä kallionhuippuja.
Nokialle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[8]
[muokkaa] Nimen etymologia
Sanan ”nois” (monikko ”nokiit”) on väitetty tarkoittavan turkiseläin soopelia[9], mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.[10] Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. ”Nokia” tarkoittaisikin majavaa.[11] Toisaalta sen oletaan tarkoittaneen alun perin musta- tai tummaturkkisia eläimiä, mikä selittäisi sen yhteyden noki-sanaan.[12][13]
Sana nokia esiintyy usein vesistöjen nimissä, joten se on saattanut tarkoittaa turkiseläimen pesimispaikkaa.
[muokkaa] Hallinto
[muokkaa] Kaupunginvaltuuston kokoonpano
-
Pääartikkeli: Nokian kaupunginvaltuusto
Nokian kaupunginvaltuusto on Nokian kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 51 jäsentä.
- Kokoomus 12 paikkaa
- SDP 13 paikkaa
- Vasemmistoliitto 9 paikkaa
- Vihreät 6 paikkaa
- Keskusta 3 paikkaa
- SKP 3 paikkaa
- Perussuomalaiset 2 paikkaa
- Demokraattinen oikeisto DEO 2 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 1 paikka
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Blönduós, Islanti
Moss, Norja
Karlstad, Ruotsi
Horsens, Tanska
Orjol, Venäjä
Sillamäki, Viro
Sárospatak, Unkari
[muokkaa] Palvelut
[muokkaa] Koulutus
Nokialla on 13 alakoulua (Tervasuon koulussa on luokat 1-2) ja 2 yläkoulua. Emäkosken yläasteelle mennään Koskenmäestä, Sorvasta, Tottijärveltä, Viholasta, Nokialta, Siurosta, Linnavuoresta ja Taivalkunnalta. Nokianvirtaan mennään Kankaantaan, Myllyhaan, Alhoniityn ja Pinsiön kouluista. Lisäksi Nokialla on erityiskoulu, lukio ja ammattikoulu.
[muokkaa] Liikenne
Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Kaupungin alueella kulkevat Tampereen ja Porin välinen rautatie sekä valtatiet 11 ja 12. Viimeksi mainitulla on Sarkolassa yksi Suomen päätieverkon jyrkimmistä nousuista. Myös valtatie 3 sivuaa Nokian itärajaa. Vuodesta 2002 lähtien, kymmenen vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat. Tampere-Pirkkalan lentoasema on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Nokian keskustasta.
Matka-aika Nokialta Tampereelle on junalla 14 minuuttia ja linja-autolla nopeimmillaan 20 minuuttia. Nokian ja Porin välinen matka kestää junalla nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia sekä linja-autolla tunnin ja 10 minuuttia. Matka-aika Nokian ja Helsingin välillä on nopeimmillaan junalla tunnin ja 49 minuuttia sekä linja-autolla 2 tuntia ja 45 minuuttia.
Kaikki Nokian junayhteydet Tampere-Pori-radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Nokialta pääsee Tampereelle, Poriin, Helsinkiin, Raumalle ja Turkuun. Matka-aika Nokian ja Turun välillä kestää linja-autolla nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia sekä junalla 2 tuntia ja 14 minuuttia.
[muokkaa] Maantiede
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Muoto ja lähde |
[muokkaa] Talous
[muokkaa] Suurimmat työnantajat
| Työnantajat | Työntekijät |
|---|---|
| Nokian Renkaat -konserni | 1 475 |
| Nokian kaupunki | 1 474 |
| Agco Sisu Power Oy | 640 |
| Pitkäniemen sairaala | 530 |
| Georgia-Pacific Nordic Oy (Nokia) | 416 |
| Purso-Yhtiöt | 250 |
| Nanso Group Oy (Nokia) | 170 |
| TP-Yhtiöt (Nokia) | 170 |
| Upofloor Oy | 135 |
| Patria Aviation Oy | 150 |
| Nokian kihlakunta | 134 |
| Kuljetusvarikko, myöhemmin Millog Kalkku | 110 |
| ABB Oy Service | 90 |
| Kylpylähotelli Rantasipi Eden | 70 |
| työntekijätiedot 31. joulukuuta 2008 [14] | |
[muokkaa] Nähtävyydet
Sarkolassa lähellä Sastamalan rajaa sijaitsevassa Vanajavuoressa, aivan Kuloveden rannan tuntumassa, on erikoinen luonnonnähtävyys, ontoksi kovertunut siirtolohkare Pirunpesäkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen ennen muinoin asuneen kiven kolossa. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.
Ossi Somman suunnittelema Turkiskauppiaat-patsas Pirkkalaistorilla.
Nancy Holtin ympäristötaideteos "Yltä ja alta" Pinsiössä.
Nuijasodan muistomerkki Nokian kartanon lähistöllä.
[muokkaa] Kuuluisia nokialaisia
- Hannu Aho, kirjailija
- Markku Aro, iskelmälaulaja
- Marko Asell, entinen painija ja kansanedustaja
- Jussi Halme, jääkiekkoilija
- Suvi Helin, kuulantyöntäjä
- Herkku Hernesniemi, poliitikko
- Henri Hirvikoski, koripalloilija
- Ari Hjelm, entinen jalkapalloilija, valmentaja
- J. K. Ihalainen, runoilija, kirjanpainaja
- Martti Joenpolvi, kirjailija
- Markku Koivisto, pappi
- Ville Liimatainen, muusikko
- Tomi Markkola, iskelmälaulaja
- Esko Mikkola, keihäänheittäjä
- Jari Niemi, jalkapalloilija
- Reino Ojala, entinen kansanedustaja
- Antti Ojanperä, jalkapalloilija
- Kari Peitsamo, muusikko
- Ossi Pellinen, jääkiekkoilija
- Jarkko Pyymäki, jääkiekkoilija
- Markku Rahikkala, kaupunginjohtaja
- Roope Raisamo, tietojenkäsittelyopin professori
- Osmo Rauhala, taiteilija
- Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä
- Elsa Rautee, runoilija
- Pasi Riihelä, entinen maajoukkuekoripalloilija
- Anssi Salmela, jääkiekon maailmanmestari
- Sami Sandell, jääkiekkoilija
- Ossi Somma, kuvanveistäjä
- Elsa Tervo, kirjailija
- Janne Tulkki, iskelmälaulaja
- Sanni Utriainen, keihäänheittäjä
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5, s. 363–373. WSOY, 1973.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Nokian kaupunki
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Helsinki: Otava, 1979.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Elina Wihuri: Nokian ja rahan vanha yhteys 27.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.12.2009.
- ↑ Matti Helminen: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön nukku.net. Viitattu 18.2.2008.
- ↑ Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
- ↑ Nokian historia Nokian kaupunki. Viitattu 17.12.2009.
- ↑ Urpo Lankinen: Nokia@Everything2.com Viitattu 17.12.2009.
- ↑ Tilastot Nokian kaupunki. Viitattu 1.2.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nokia Wikimedia Commonsissa
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
Sivulta puuttuu