Noki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nokea ja savua purkautuu rekan pakoputkista

Noki on hiilivetyjen tai muiden orgaanisten aineiden epätäydellisessä palamisessa syntyvä musta hiilipitoinen aine. Se sisältää yli 99 % hiiltä sekä lisäksi pieniä määriä vety-, happi- ja rikkiyhdisteitä[1]. Ilmakehätieteellisessä kirjallisuudessa noen määritellään koostuvan kahdesta osatekijästä: orgaanisesta hiilestä sekä epäorgaanisesta mustasta hiilestä[2].

Noki leijuu ilmassa hiutaleina ja tarttuu hanakasti erilaisiin pintoihin. Jo hyvin pieninä määrinä se tummentaa pinnat, joihin se osuu. Se ei lähde vaatteista pois helpolla. Savupiippuihin kertyvä noki saattaa tukkia piiput tai aiheuttaa nokipaloja, minkä vuoksi savupiiput on säännöllisesti nuohottava.

Teollisuuden tarpeisiin nokea valmistetaan polttamalla maaöljystä saatavia hiilivetyjä. Suurin osa tuotannosta käytetään kumiteollisuudesssa. Hienojakoista nokea eli kimröökiä käytetään myös mustana väriaineena maaleissa, muoveissa ja painomusteissa[1]

Noen sisältämä orgaaninen hiili viilentää ilmastoa, kun taas musta hiili voimistaa llmaston lämpenemistä. Biomassan kotitarvepoltosta syntyy noin neljä kertaa enemmän orgaanista hiiltä kuin mustaa hiiltä. Dieselin ja kivihiilen noki puolestaan sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä, joten sillä on ilmastoa lämmittävä nettovaikutus.[3]

Lähes kolme neljännestä ihmistoiminnasta aiheutuvasta ilmakehää viilentävästä orgaanisesta hiilestä saa alkunsa metsäpaloista ja peltojen kulotuksesta. Loput orgaanisen hiilen päästöt aiheutuvat biomassan kotitarvekäytöstä (19 %) ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä (7 %). [3]

Valtaosa ilmakehää lämmittävistä mustan hiilen päästöistä aiheutuu metsäpaloista, metsän kaskeamisesta ja peltojen kulotuksesta (42 %). Muut mustan hiilen päästöt aiheutuvat fossiilisten polttoaineiden poltosta (38 %) ja biomassan kotitarvekäytöstä (20 %).[3][4]

Metsäpalojen ja metsän kaskeamisen yhteydessä syntyvien nokipäästöjen ilmastoa viilentävä vaikutus on kuitenkin kaksinkertainen niiden lämmitysvaikutukseen verrattuna.[5] Metsäpalojen noella saattaa silti olla paikallista ilmastoa lämmittävää vaikutusta[6] ja esimerkiksi Venäjän ja Kiinan kevätkulotusten nokipäästöjen on havaittu nopeuttavan arktisten alueiden sulamista[7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), art. Noki, Otava 173, ISBN 951-1-01070-0
  2. Hansen, J., M. Sato, R. Ruedy, L. Nazarenko, A. Lacis, G.A. Schmidt, G. Russell, I. Aleinov, M. Bauer, S. Bauer, N. Bell, B. Cairns, V. Canuto, M. Chandler, Y. Cheng, A. Del Genio, G. Faluvegi, E. Fleming, A. Friend, T. Hall, C. Jackman, M. Kelley, N. Kiang, D. Koch, J. Lean, J. Lerner, K. Lo, S. Menon, R. Miller, P. Minnis, T. Novakov, V. Oinas, Ja. Perlwitz, Ju. Perlwitz, D. Rind, A. Romanou, D. Shindell, P. Stone, S. Sun, N. Tausnev, D. Thresher, B. Wielicki, T. Wong, M. Yao, & S. Zhang, Efficacy of climate forcing, 110 J. GEOPHYSICAL RES. 18104 (28 Sept. 2005). Sivu 38. http://www.agu.org/pubs/crossref/2005/2005JD005776.shtml
  3. a b c Bond, T. C., et al (2004), A technology based inventory of black and organic carbon emissions from combustion, J Geophys Res., 108 (D21)8823, doi:10.1029/2002JD003117. http://www.earthjustice.org/our_work/issues/international/black-carbon/documents/bond-et-al-2004.pdf
  4. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/11/990420
  5. Hansen, J., M. Sato, R. Ruedy, L. Nazarenko, A. Lacis, G.A. Schmidt, G. Russell, I. Aleinov, M. Bauer, S. Bauer, N. Bell, B. Cairns, V. Canuto, M. Chandler, Y. Cheng, A. Del Genio, G. Faluvegi, E. Fleming, A. Friend, T. Hall, C. Jackman, M. Kelley, N. Kiang, D. Koch, J. Lean, J. Lerner, K. Lo, S. Menon, R. Miller, P. Minnis, T. Novakov, V. Oinas, Ja. Perlwitz, Ju. Perlwitz, D. Rind, A. Romanou, D. Shindell, P. Stone, S. Sun, N. Tausnev, D. Thresher, B. Wielicki, T. Wong, M. Yao, & S. Zhang, Efficacy of climate forcing, 110 J. GEOPHYSICAL RES. 18104 (28 Sept. 2005). http://www.agu.org/pubs/crossref/2005/2005JD005776.shtml
  6. Mark Z. Jacobson, Testimony for the Hearing on Black Carbon and Arctic, U.S. House Committee on Oversight and Government Reform (18 October 2007), available at http://oversight.house.gov/images/stories/documents/20071018110606.pdf [hereinafter Jacobson Testimony]
  7. Jani Kaaro: Venäjän kulotukset sulattavat lumen pohjoisnavalta. 27.5.2009. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4n+kulotukset+sulattavat+lumen+pohjoisnavalta/1135246292213

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]