Suomen läänit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen läänit olivat vuoden 2009 loppuun saakka hallinnollisia alueita, joita johti lääninhallitus. Läänit toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä ja valvoivat, että kunnat panivat toimeen valtionhallinnon päätökset alueilla. Lääninhallitus toimi seitsemän kansallisen ministeriön aluehallintona seuraavilla alueilla:

  • sosiaalituki ja terveydenhuolto
  • opetus ja kulttuuri
  • poliisi
  • pelastuspalvelut
  • liikenne
  • kilpailu ja kuluttajan asiat
  • oikeudenhallinto

Lääninhallituksen johtajana toimi valtioneuvoston ehdottama ja tasavallan presidentin nimittämä maaherra.

Läänit lakkautettiin 1. tammikuuta 2010 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille[1].

Suomen läänien historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänit Suomen alueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänit 1650-1721
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
(alue kuului Västerbottenin ja Pohjanmaan lääniin 1654-1668 ja 1669-1674)
4. Viipurin ja Savonlinnan lääni
5. Käkisalmen lääni

Taulukko Suomen lääneistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttanumero Lääni Hallintopaikka Perustamis-
vuosi
Lakkauttamis-
vuosi
Kuvaus
1 Turun ja Porin lääni Turku 1634 1997 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan historialliset maakunnat. Ahvenanmaan lääni erotettu 1918.
14 Uudenmaan ja Hämeen lääni Helsinki / Hämeenlinna 1634 1831 Uudenmaan ja Hämeen historialliset maakunnat. Jaettu Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.
18 Pohjanmaan lääni Oulu / Vaasa 1634 1775 Pohjanmaan historiallinen maakunta. Jaettu Oulun lääniksi ja Vaasan lääniksi 1775.
20 Viipurin ja Savonlinnan lääni Viipuri 1634 1721 Savon historiallinen maakunta ja osa Karjalan historiallista maakuntaa.
21 Käkisalmen lääni Käkisalmi 1634 1721 Pääosa Karjalan historiallista maakuntaa.
19 Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni Lappeenranta 1721 1747 Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Ruotsille 1721 jääneet osat.
17 Kymenkartanon ja Savon lääni Loviisa 1747 1775 Entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Ruotsille 1743 jääneet osat sekä osia Uudenmaan ja Hämeen läänistä.
4 Vaasan lääni Vaasa 1775 1997 Entisen Pohjanmaan läänin eteläosa sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa. Keski-Suomen lääni erotettu 1960.
10 Oulun lääni Oulu 1775 2009 Entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosa sekä osia Västerbottenin läänistä. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli liitetty Västerbottenin läänistä 1809. Lapin lääni erotettu 1938.
15 Kymenkartanon lääni Heinola 1775 1831 Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin eteläosa.
16 Savon ja Karjalan lääni Kuopio 1775 1831 Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosa.
13 Viipurin lääni Viipuri 1812 1945 Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Venäjälle 1721 luovutetut osat sekä entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Venäjälle 1743 luovutetut osat. 1721-1744 osa Pietarin kuvernementtia, 1744-1812 Viipurin kuvernementti (Vanha Suomi).
2 Uudenmaan lääni Helsinki 1831 1997 Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin eteläosa sekä entisen Kymenkartanon läänin eteläosa.
3 Hämeen lääni Hämeenlinna 1831 1997 Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa.
6 Mikkelin lääni Mikkeli 1831 1997 Entisen Kymenkartanon läänin pohjoisosa sekä osia Savon ja Karjalan läänistä ja Viipurin läänistä.
8 Kuopion lääni Kuopio 1831 1997 Entinen Savon ja Karjalan lääni. Pohjois-Karjalan lääni erotettu 1960.
12 Ahvenanmaan lääni Maarianhamina 1918 2009 Aikaisemmin Turun ja Porin lääniin kuulunut saaristo. Useat normaalisti läänille kuuluvat tehtävät Ahvenanmaan maakuntahallituksella.
25 Petsamon lääni Petsamo 1921 1921 Venäjän 1920 Suomelle luovuttaman Petsamon alueen käsittänyt lyhytaikainen lääni. Liitettiin Oulun lääniin 1921.
11 Lapin lääni Rovaniemi 1938 2009 Aikaisemmin Oulun läänin pohjoisosa. Historiallinen Lappi sekä Peräpohjola.
5 Kymen lääni Kouvola 1945 1997 Entisestä Viipurin läänistä Suomelle 1940 jääneet osat sekä osia Uudenmaan läänistä.
7 Keski-Suomen lääni Jyväskylä 1960 1997 Aikaisemmin Vaasan läänin itäosa sekä osia Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneistä.
9 Pohjois-Karjalan lääni Joensuu 1960 1997 Aikaisemmin Kuopion läänin itäosa.
22 Etelä-Suomen lääni Hämeenlinna 1997 2009 Entiset Uudenmaan ja Kymen läänit, Hämeen läänin eteläosa sekä osa Mikkelin läänistä.
23 Länsi-Suomen lääni Turku 1997 2009 Entiset Turun ja Porin, Vaasan ja Keski-Suomen läänit sekä Hämeen läänin pohjoisosa.
24 Itä-Suomen lääni Mikkeli 1997 2009 Entiset Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit sekä pääosa Mikkelin läänistä.

Läänit Ruotsin vallan aikana 1634–1809[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen, kuten myös Ruotsin läänijako sai alkunsa vuonna 1634, jolloin keskiaikaiset linnaläänit korvattiin maaherran johtamilla lääneillä. Viisi alkuperäistä lääniä olivat Turun ja Porin lääni (alk. Turun lääni), Uudenmaan ja Hämeen lääni, Pohjanmaan lääni, Viipurin ja Savonlinnan lääni (alk. Karjalan lääni) sekä Käkisalmen lääni. Viimeksi mainittu oli Venäjältä vuonna 1617 Stolbovan rauhassa saatu ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomen muut läänit. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli kuuluivat Ruotsin vallan aikana ensin Västernorrlandin lääniin (1634–1638) ja sitten Västerbottenin lääniin (1638–1809).

Läänijako ei aluksi ollut täysin vakiintunut. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoi että Suomen läänit olivat liian laajoja ja halusi jakaa ne pienemmiksi yksiköiksi. Vuosien 1640 ja 1650 välillä kaikki läänit Käkisalmen lääniä lukuunottamatta jaettiinkin eri pituisiksi ajoiksi kahtia. Lähinnä kustannussyistä kokeilu jäi väliaikaiseksi. Päinvastaisena toimena yritettiin Pohjanmaan läänin ja Västerbottenin lääniin yhdistämistä saman maaherran alaisuuteen vuosina 1654–1668 ja 1669–1674. Tämäkään kokeilu ei osoittautunut tyydyttäväksi ja alkuperäinen läänijako palautettiin.

Itä-Suomen läänijako muuttui 1700-luvulla merkittävästi alueluovutusten vuoksi. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa suuri osa Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle, minkä jälkeen niiden jäljelle jääneistä osista muodostettiin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni. Osa siitäkin joutui Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743 ja jäännöksestä muodostettiin vuonna 1747 Kymenkartanon ja Savon lääni. Venäjälle luovutetut alueet (ns. Vanha Suomi) muodostivat ensin osan Pietarin kuvernementtia (1721–1744) ja sitten erillisen Viipurin kuvernementin (1744–1812).

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III uudisti Suomen läänijakoa perusteellisesti. Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan ja Oulun lääneiksi ja Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi. Samalla Keski-Suomi siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen läänistä Vaasan lääniin ja suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Turun ja Porin läänistä Uudenmaan ja Hämeen lääniin.

Nimitystä 'Kymenkartanon lääni' on kirjallisuudessa käytetty suurpiirteisesti myös Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä (1721–1747) ja Kymenkartanon ja Savon läänistä (1747–1775), vaikka nimitys varsinaisesti kuuluu vain 1775 perustetulle Kymenkartanon läänille. Lisäksi jo ennen varsinaisen läänijaon perustamista oli vuosina 1556–1634 olemassa Kymenkartanon läänin voutikunta.

Läänit Venäjän vallan aikana 1809–1917[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809 ja siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän aikaisemmin valtaama Vanha Suomi yhdistettiin vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan uutena Viipurin lääninä. Keisari Nikolai I:n määräyksestä Suomen läänijakoon tehtiin vuonna 1831 huomattavia muutoksia. Tällöin Hämeen ja Uudenmaan läänit erotettiin vanhasta Uudenmaan ja Hämeen läänistä. Uudenmaan lääniin liitettiin myös eteläosa siihenastisesta Kymenkartanon läänistä. Kymenkartanon läänin pohjoisosaan liitettiin alueita Viipurin läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä ja se sai nimekseen Mikkelin lääni. Savon ja Karjalan läänin jäljelle jääneistä osista tuli Kuopion lääni. Läänien rajoja muutettiin jonkin verran tämän jälkeenkin. Niinpä esimerkiksi Tampere siirrettiin vuonna 1870 Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.

Läänit itsenäisessä Suomessa 1917–1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1918 perustettin Ahvenanmaan lääni hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 liitetty alue oli lyhyen aikaa omana Petsamon lääninä, kunnes se liitettiin Oulun lääniin, josta taas erotettiin Lapin lääni vuonna 1938. Toisen maailmansodan jälkeen Suomelle jääneestä osasta Viipurin lääniä tehtiin Kymen lääni, johon liitettiin myös muutamia Uudenmaan läänin itäisimpiä kuntia.

Vuonna 1960 perustettiin kaksi uutta lääniä: Kuopion läänistä erotettiin uusi Pohjois-Karjalan lääni ja uusi Keski-Suomen lääni muodostettiin pääosin Vaasan sekä osin myös Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin kuuluneista alueista. Myöhemmin suunnitelmissa oli vielä Kainuun, Pirkanmaan ja Satakunnan läänien perustaminen, mutta vuonna 1986 eduskunta hylkäsi nämä suunnitelmat tiukassa äänestyksessä.

Lääniuudistus ja suurläänit 1997–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toteutettiin 1. syyskuuta 1997 lääniuudistus, joka vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aiemmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.

Uuteen Etelä-Suomen lääniin liitettiin Uudenmaan lääni, Kymen lääni, Hämeen läänistä Kanta-Häme ja lääniin kuuluneet Päijät-Hämeen kunnat sekä Mikkelin läänistä Heinolan seutukunta. Uuteen Länsi-Suomen lääniin liitettiin Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni sekä Hämeen lääniin kuuluneet Pirkanmaan kunnat. Uuteen Itä-Suomen lääniin liitettiin Kuopion lääni, Pohjois-Karjalan lääni sekä Mikkelin lääni lukuun ottamatta Heinolan seutukuntaa. Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni pysyivät uudistuksessa alueiltaan muuttumattomina.

Lääniuudistuksen tarkoituksena oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että virallisten maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö vaihteli todellisuudessa laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimien katsottiin myös olevan vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänijako siirtyi lopullisesti historiaan 1. tammikuuta 2010, jolloin kaikki läänit lakkautettiin.

Toiminnassa olleet läänit 1634–2009 sekä aluemuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1634–1721
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Pohjanmaa, Viipuri ja Savonlinna, Käkisalmi
1721–1747
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Pohjanmaa, Savonlinna ja Kymenkartano
1747–1775
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Pohjanmaa, Kymenkartano ja Savo
1775–1812
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Vaasa, Oulu, Kymenkartano, Savo ja Karjala
1812–1831
Turku ja Pori, Uusimaa ja Häme, Vaasa, Oulu, Kymenkartano, Savo ja Karjala, Viipuri
1831–1918
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Viipuri, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio
1918–1938
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Viipuri, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, (Petsamo 1921)
1938–1945
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Viipuri, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, Lappi
1945–1960
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, Lappi, Kymi
1960–1997
Turku ja Pori, Vaasa, Oulu, Uusimaa, Häme, Mikkeli, Kuopio, Ahvenanmaa, Lappi, Kymi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala
1997–2009
Oulu, Ahvenanmaa, Lappi. Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi

Kun läänien aluejakoon tehtiin muutoksia, niin joissain tapauksissa lääni jatkoi muodollisesti toimintaansa entisellään, mutta sen alue oli muutoksen jälkeen täysin erilainen. Tällaisia tapauksia ovat seuraavat:

Jonkin verran vähäisemmistä, mutta silti huomattavista muutoksista voidaan mainita seuraavat:

Läänien asukasluvut 1840–2009[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttanumero Lääni 1840  % 1.1.1881  % 1.1.1906  % 1.1.1938  % 1.1.1964  % 1.1.1993  % 31.12.2009  %
12 Ahvenanmaan lääni 28 248 0,8% 21 213 0,5% 24 993 0,5% 27 732 0,5%
1 Turun ja Porin lääni 259 724 18,0% 344 649 16,7% 475 068 16,4% 531 477 13,6% 669 785 14,6% 731 786 14,5%
7 Keski-Suomen lääni 248 527 5,4% 255 989 5,1%
4 Vaasan lääni 212 775 14,7% 358 480 17,4% 484 413 16,7% 596 245 15,6% 449 729 9,8% 448 384 8,9%
3 Hämeen lääni 138 701 9,6% 221 360 10,8% 320 659 11,1% 408 640 10,7% 600 611 13,1% 688 200 13,6%
23 Länsi-Suomen lääni 1 889 542 35,3%
2 Uudenmaan lääni 150 358 10,4% 202 806 9,8% 333 519 11,5% 567 696 14,8% 900 568 19,7% 1 277 932 25,3%
5 Kymen lääni 347 658 7,6% 335 037 6,6%
13 Viipurin lääni 249 215 17,2% 301 975 14,7% 466 796 16,2% 654 601 17,1%
22 Etelä-Suomen lääni 2 209 677 41,3%
6 Mikkelin lääni 135 861 9,4% 167 310 8,1% 192 682 6,7% 203 138 5,3% 233 609 5,1% 207 967 4,1%
9 Pohjois-Karjalan lääni 203 913 4,5% 177 893 3,5%
8 Kuopion lääni 167 228 11,6% 256 420 12,4% 319 501 11,0% 390 911 10,2% 269 288 5,9% 258 662 5,1%
24 Itä-Suomen lääni 569 832 10,6%
11 Lapin lääni 133 068 3,5% 216 227 4,7% 202 433 4,0% 183 775 3,4%
10 Oulun lääni 131 764 9,1% 207 782 10,1% 299 450 10,4% 320 638 8,4% 419 067 9,1% 445 706 8,8% 471 774 8,8%
Yhteensä 1 445 626 100,0% 2 060 782 100,0% 2 892 088 100,0% 3 834 662 100,0% 4 580 195 100,0% 5 054 982 100,0% 5 352 331 100,0%

Läänijako ja vaakunat 1960–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960–1997

Turun ja Porin lääni.vaakuna.svg
1 Turun ja Porin lääni
(Åbo och Björneborgs län)
1634-1997
Uudenmaan lääni.vaakuna.svg
2 Uudenmaan lääni
(Nylands län)
1831-1997
Hämeen lääni.vaakuna.svg
3 Hämeen lääni
(Tavastehus län)
1831-1997
Vaasan lääni.vaakuna.svg
4 Vaasan lääni
(Vasa län)
1775-1997
Kymen lääni.vaakuna.svg
5 Kymen lääni
(Kymmene län)
1945-1997
Mikkelin lääni.vaakuna.svg
6 Mikkelin lääni
(S:t Michels län)
1831-1997
Suomen läänit 1996
Keski-Suomen lääni.vaakuna.svg
7 Keski-Suomen lääni
(Mellersta Finlands län)
1960-1997
Kuopion lääni.vaakuna.svg
8 Kuopion lääni
(Kuopio län)
1831-1997
Pohjois-Karjalan lääni.vaakuna.svg
9 Pohjois-Karjalan lääni
(Norra Karelens län)
1960-1997
Oulun lääni.vaakuna.old.svg
10 Oulun lääni
(Uleåborgs län)
1775-2009
Lapin lääni.vaakuna.old.svg
11 Lapin lääni
(Lapplands län)
1938-2009
Coat of arms of Åland.svg
12 Ahvenanmaan lääni
(Ålands län)
1918-2009

1997–2009


Etelä-Suomen läänin vaakuna.svg
1 Etelä-Suomen lääni
(Södra Finlands län)
1997-2009

Länsi-Suomen läänin vaakuna.svg
2 Länsi-Suomen lääni
(Västra Finlands län)
1997-2009

Itä-Suomen läänin vaakuna.svg
3 Itä-Suomen lääni
(Östra Finlands län)
1997-2009
Map of Finland with provinces (numbered).png

Oulun läänin vaakuna.svg
4 Oulun lääni
(Uleåborgs län)
1775-2009

Lapin lääni.vaakuna.1997.svg
5 Lapin lääni
(Lapplands län)
1938-2009

Coat of arms of Åland.svg
6 Ahvenanmaan lääni
(Ålands län)
1918-2009

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aluehallinnon uudistushanke Valtiovarainministeriö
  2. Tilastolliset vuosikirjat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakuntahistoriat

  • Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 1945–2006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
  • Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
  • Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
  • Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
  • Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
  • Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
  • Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
  • Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
  • Savon historia I–VII (8 nidettä) 1947–. Savon säätiö.
  • Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
  • Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.