Suomen maatalous
Wikipedia
Suomen maatalous tarkoittaa Suomen valtion alueella harjoitettavaa maataloutta. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa.
Suomessa oli maatiloja 70 983 kappaletta vuonna 2004. Edellisen vuosikymmenen aikana tilojen määrä väheni huomattavasti mutta keskikoko kasvoi.
Peltoja oli noin 2 228 000 hehtaaria (2002). Eniten suomessa viljellään nurmikasveja. Tärkeimmät viljakasvit ovat ohra, kaura ruis ja vehnä. Muita yleisiä kasveja ovat peruna, rypsi ja sokerijuurikas.
Karjataloudessa eniten tuotetaan maitoa, josta osa jalostetaan muun muassa voiksi ja juustoksi. Lihatuotteista merkittävimmät ovat sianliha, naudanliha ja siipikarja. Myös kananmunat ovat merkittävä osa tuotantoa.
Yli 7 % suomalaisista maatiloista on luomutuotannossa (2002). Kylmän talven vuoksi torjunta-aineita ei tarvita yhtä paljon kuin lämpimämmissä maissa. Toisaalta pohjoisen havumetsävyöhykkeen kasvukauden lyhyys rajoittaa sadot päiväntasaajaan läheisemmistä maista. Karun podsolimaannoksen vuoksi lannoitteita käytetään runsaasti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maanviljelyn muuttuminen
Ennusteissa on arveltu vallitsevan trendin jatkuvan eli Suomessa sijaitsevien maatilojen määrän pienenevän ja koon kasvavan. Tällöin tuotanto pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla. Toisaalta on esitetty monien maatilojen sivutoimien laajenevan perinteisestä metsätaloudesta muun muassa maatilamatkailuun.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukausien pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Esimerkiksi rypsin viljelyala on 8,5-kertaistunut aikavälillä 1995–2007, ja rapsi- ja vehnäpellotkin ovat kasvaneet tuntuvasti. Samalla kuitenkin tuholaisten, kuivuuden ja kasvitautien haitallisten vaikutusten uskotaan kasvavan ilmaston lämmetessä.[1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Helsingin Sanomat 5.12.2007: Ilmastonmuutos vie vilja- ja öljykasveja kohti pohjoista Suomea
