Luettelo Suomen historian sodista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä luettelo kattaa Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit (sodat ja vakavat sisäiset levottomuudet) sekä sellaiset Suomen ulkopuolella käydyt konfliktit (sodat ja sotilasoperaatiot), joihin Suomen valtio tai huomattava joukko Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa.

Esihistoriasta keskiajan alkuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riimukivi Gs 13 Ruotsin Gävlessä kertoo 1000-luvulla Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä.
Katso myös: Novgorodin ja jäämien sodat
  • Esihistorian vuosituhansien aikana Suomenkin alueella lienee nähty suuri määrä aseellisia yhteenottoja, mutta niistä voivat kertoa enintään satunnaiset arkeologiset löydöt. Kivikautisten metsästäjä-kalastajakulttuurien elämäntapaa on usein pidetty suhteellisen rauhanomaisena, joskin tätä käsitystä on viime aikoina kyseenalaistettu. Nuorakeraamisen kulttuurin saapumista Etelä-Suomeen vuoden 3200 eaa. tienoilla on joskus arveltu väkivaltaiseksi prosessiksi. Pronssi- ja rautakauden, varsinkin merovingiajan, löytöihin sisältyy paljon aseita. On tosin epäselvää, milloin niitä on käytetty sotimiseen, milloin paikallisempaan väkivaltaan ja milloin lähinnä sosiaalisen aseman ilmaisemiseen.
  • Mahdollisesti Suomen alueen asukkaita kävi rautakaudella taistelemassa kaukana kotiseutujensa ulkopuolellakin. Arkeologisten löytöjen perusteella on arveltu, että Suomen alueen miehiä saattoi liikkua palkkasotureina tms. mannermaalla 400- ja 500-luvuilla, kansainvaellusajalla ja merovingiajan alussa.[1]lähde tarkemmin? 600-luvulla suomalaisia sotureita ehkä palveli Tanskan tai Keski-Ruotsin kuninkaiden hoveissa.[2] Mahdollisesti Suomesta lähti miehiä myös viikinkien idäntielle.
  • 1000- ja 1100-luvuilta alkaa löytyä myös Suomen alueen aseellisia konflikteja valaisevia kirjallisia tietoja, jotka tosin ovat useimmissa tapauksissa varsin lyhytsanaisia, epämääräisiä ja epävarmojakin. Enimmäkseen tiedot ovat peräisin venäläisistä kronikoista, mikä antanee todellisuudesta aukollisen ja vinoutuneen kuvan. Tiedot käyvät luotettavammiksi 1200-luvulla, mutta tältäkin vuosisadalta saatu kuva on varmasti puutteellinen.
  • 1000-luvun alku Islantilainen saaga 1200-luvun alusta kertoo, että norjalainen viikinkipäällikkö Olavi Haraldinpoika (myöhemmin kuningas Olavi Pyhä) yritti joskus vuoden 1008 tienoilla tunkeutua "Finlandiin", mutta kärsi Herdal-nimisellä paikkakunnalla tuhoisan tappion. "Finland" saattoi tarkoittaa Lounais-Suomea. Toisen tulkinnan mukaan Olavin hyökkäys kohdistui Pohjois-Ruotsissa asuneen suomensukuisen väestön alueelle (Herdal - Ruotsin Härjedalen?). 1000-luvun mittaan Suomenkin alueella liikkunee joka tapauksessa viikinkejä, kuten riimukirjoituksissa mainitut Freyger ja Egil.
  • 1042 Venäläinen kronikka kertoo Novgorodin ruhtinaan Vladimirin hyökänneen jam-kansaa vastaan. Nimityksen on usein otaksuttu tarkoittavan samaa mahdollisesti Suomen alueella asunutta väestöä, jota myöhemmin kutsuttiin "jäämeiksi "(jem). Muitakin tulkintoja on esitetty.[4]
  • 1123 Venäläisen kronikan mukaan Kiovan suuriruhtinaan Mstislavin poika Vsevolod, Novgorodin ruhtinas hyökkää jäämejä (jem) vastaan. Jem-nimi käännetään usein hämäläisiksi, mutta on mahdollista, että nimityksellä kutsuttiin muitakin Suomen tai Karjalan suunnan asukkaita.
  • 1142 Venäläinen kronikka kertoo, että jäämit (jem) hyökkäävät Novgorodin alueelle kärsien tappion. Myös svealaisten (svei) kerrotaan hyökänneen ruhtinaan ja piispan johdolla novgorodilaisten kimppuun, mutta kärsineen tappion.[5] Tämä on ensimmäinen konkreettinen tieto Ruotsin ekspansiosta itään päin.
  • 1143 Karjalaiset (korela) hyökkäävät meritse jäämejä (jem) vastaan, mutta pakenevat menetettyään kaksi laivaa. Karjala mainitaan nyt venäläisissä kronikoissa ensi kerran omana, muista suomalaisista erillisenä kokonaisuutena.[6]
  • 1149 Venäläisen kronikan mukaan jäämit (jem) hyökkäävät tuhannen miehen sotajoukolla vatjalaisten alueelle. Novgorodilaiset tuhoavat hyökkääjien sotajoukon.[4]
  • 1155 tai 1157 Ruotsin kuningas Eerik Pyhä ja piispa Henrik tekevät epävarmojen lähteiden mukaan 1150-luvun puolivälissä Lounais-Suomeen sotaretken, jota historiankirjoituksessa kutsutaan ensimmäiseksi ristiretkeksi . Käsityksen todenperäisyys on usein kyseenalaistettu nykytutkimuksessa.
  • 1164 Svealaiset (svei) ahdistavat suurella sotalaivastolla Laatokan kaupunkia alkukesästä. Ruhtinas Svjatoslav lyö heidät. Venäläinen kronikka kerskuu ruotsalaisten menettäneen 43 viidestäkymmenestäviidestä sotalaivastaan.
  • 1171 tai 1172 Gravis admodum -niminen paavi Aleksanteri III:n asiakirja antaa ymmärtää, että Suomessa on ollut ruotsalainen sotajoukko auttamassa suomalaisia vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Tämä on saattanut antaa perustan tarinoille ensimmäisestä ristiretkestä.
  • 1186 Venäläisen kronikan mukaan novgorodilaiset päällikkönään Vysata Vasiljevitš hyökkäävät jäämejä (jem) vastaan.
  • 1191 Venäläinen kronikka kertoo, että novgorodilaiset hyökkäävät laivoilla yhdessä karjalaisten kanssa jäämejä (jem) vastaan. Samana vuonna tanskalaiset tekevät sikäläisten annaalikirjojen mukaan laivastosotaretken Suomeen. Tietoa pidetään luotettavana, koska tanskalaisten mainitaan 1190-luvulla hyökkäilleen myös Viroon.[8]
  • 1202 Tanskalainen lähde 1300-luvulta mainitsee sotaretken Suomeen. Retken johtajiksi mainitaan mahtava Lundin arkkipiispa Anders Sunesen ja hänen veljensä. Tietoa ei pidetä täysin luotettavana.
  • 12261228 Venäläistä kronikkatietoa: Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodinpoika lähtee meren yli sotaretkelle jäämejä (jem) vastaan[9], ja ottaa niin suuren joukon vankeja, että osa oli surmattava ja osa päästettävä vapaaksi. Seuraavana vuonna ruhtinas Jaroslav kastattaa paljon karjalaisia ja tekee uuden sotaretken Suomeen. Jäämit tekevät seuraavana kesänä yli 2000 miehen laivastolla sotaretken Laatokalle Novgorodia vastaan. Laivasto kuitenkin tuhoutuu ja vain harvat pääsivät pakenemaan, sillä venäläiset sulkevat pakotien Nevalla.
  • 12281245 Kirkon valta Suomessa laajenee. Todisteita siitä, että Suomessa olisi ollut jo tuolloin saksalaisia tai ruotsalaisia joukkoja, ei vielä ole, vaan kirkko oli paljolti kotimaisten tukijoidensa varassa.
  • 1237 Hämeessä puhkeaa perinteisen historiankirjoituksen mukaan kapina kristinuskoa vastaan. Tiedot kapinasta ovat peräisin lähinnä paavin bullasta, jonka tapa kuvata asioita edustaa pikemminkin kirjallisia konventioita kuin tosiasioita. Nykyisin pidetäänkin mahdollisena, että kapinaa ei todellisuudessa ollutkaan.
  • 1240 Ruotsalaisten, norjalaisten ja jäämien (jem) sotaretki Nevalle. Novgorodin ja Vladimirin suuriruhtinas Aleksanteri voittaa ja saa lisänimen Nevski. Venäläiskronikka mainitsee ensimmäistä kertaa vihollisten joukossa myös sum-kansan. Tämän on yleensä tulkittu tarkoittavan varsinaissuomalaisia, jolloin jem-nimi olisi rajoittunut tarkoittamaan hämäläisiä. Jukka Korpelan mukaan sum saattoi kuitenkin viitata myös Karjalan tai Saarenmaan asukkaisiin. On kuitenkin huomattava, että norjalaisten ja suomalaisten mukanaolo retkellä on epätodennäköistä ja onkin mahdollisesti myöhempää poliittista propagandaa.
  • 1249? Birger-jaarli tekee Suomeen sotaretken, jota myöhemmin kutsutaan toiseksi ristiretkeksi. Tämä on todennäköinen ajankohta Ruotsin vallan tosiasialliselle vakiintumiselle Suomessa. Sotaretki kuvataan Eerikinkronikassa, joka on peräisin 1300-luvun alusta. Lisäksi myös saksalainen Lyypekin kronikka kertoo Birger-jaarlin alistaneen Suomen vuonna 1249. Eräät tutkijat ovat kuitenkin halunneet ajoittaa sotaretken 1230-luvun tai 1250-luvun lopulle. Eerikinkronikassa väitetään retken suuntautuneen Hämeeseen, mutta tämä voi olla aikansa poliittista propagandaa, joka liittyi kirjoitushetken valtataisteluun Hämeestä ja Karjalasta Novgorodia vastaan.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1256 Aleksanteri Nevski tekee sotaretken Suomeen, joka ensimmäistä kertaa venäläisissä kronikoissa yhdistetään nyt myös Ruotsiin.
  • 1271 Karjalaiset ja kveenit tekivät hyökkäyksen Norjan Hålogalantiin.
  • 1283 Ruotsalaisten ja suomalaisten sotaretki Nevalle ja Laatokalle.
  • 1292 Novgorodilaiset hävittävät Suomea. Ruotsalaiset tekevät vastahyökkäyksen Karjalaan ja Inkeriin.
  • 1294 Novgorodilaiset hyökkäävät kevättalvella ruhtinas Roman Glebovitshin johdolla Viipurin linnaa vastaan, mutta epäonnistuvat kärsien ilmeisesti raskaat menetykset. Käkisalmi ja "14 Karjalan kihlakuntaa" liitetään Ruotsiin.
  • 1295 Novgorodilaiset valloittavat Käkisalmen takaisin.
  • 1300 Torgils Knuutinpoika tekee retken Nevalle, jonka suulle perustaa Maankruunun (Landskrona) linnoituksen.
  • 1301 Suuriruhtinas Andrein lähettämät joukot valloittavat ja hävittävät Maankruunun.
  • 1318 Novgorodilaiset tekevät sotaretken sum-kansaa vastaan "Ljudrevin kaupunkiin" ja "Piskuplin kaupunkiin". Ljudrevin kaupunki on tulkittu Turuksi, koska Turun linnanherrana oli tähän aikaan muuan Lyder van Kyren. Piskuplin kaupunki voisi tällöin olla Kuusiston piispanlinna, ja tulla ruotsin sanasta "biskop", piispa.[10] Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan hyökkäys saattoi kohdistua myös Karjalaan. Myöhempi Suomen piispainkronikka tosin mainitsee "ruteenien" (venäläisten?) hävittäneen Kuusiston linnan tänä vuonna.
  • 1322 Novgorodin suuriruhtinas Juri Danilovitš piirittää Viipurin linnaa, muttei saa sitä haltuunsa. Seuraavana vuonna Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan, joka jättää Viipurin Ruotsille ja Käkisalmen Novgorodille.
  • 1364-1365 Ruotsin valtaistuimesta käydyn kamppailun yhteydessä Turun linna piiritetään ja lopulta valloitetaan kuningas Maunu Erikinpojan miehiltä.
  • 1380-luku Ruotsissa uusia valtataisteluita kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen riitaannuttua ylimystön kanssa. Rauhattomuudet ulottuvat myös Suomen puolelle, vaikka tapahtumien yksityiskohtia ei juuri tunneta.
  • 1387 1500-luvulta peräisin oleva lähde kertoo, että Ruotsin valtakamppailuihin sekaantuneet merirosvot, vitaaliveljet, ryöstävät Turun. Tietoa ei pidetä kovin luotettavana, mutta vitaaliveljien tiedetään muuten liikkuneen Suomen rannikoilla ja pitäneen Korsholman linnaa hallussaan.
  • 1396 Epämääräisiä tietoja ruotsalaisten sotaretkestä Karjalaan, Kurkijoen tienoille.
  • 1411 Novgorodilaiset polttavat Viipurin esikaupungin 26.3. kostoksi hieman aiemmin tapahtuneesta Tiurin linnan hävityksestä, josta he syyttävät ruotsalaisia.
  • 1446 Viipurin herra Kaarle Knuutinpoika vahvistaa rajan hämäläisten ja savolaisten erämaiden välille. Rajanvetoa ovat tiettävästi edeltäneet väkivaltaiset kahakat erämailla sijaitsevien riistamaiden ja kalavesien käyttöoikeuksista. Savolaiset väittävät kuuluisassa valituksessaan hämäläisten erämiesten murhanneen savolaisia ja syöttäneen näiden ruumiit koirille.
  • 1479 Novgorodilaiset tekevät hävitysretken Savoon.

Vaasa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1521-1523 Tanskan kuningas Kristian II valloittaa Ruotsin ja Suomen, mutta Kustaa Erikinpojan (Kustaa Vaasa) johtama kapinaliike karkottaa hänet Lyypekin tuella. Suomessa taisteluita mm. Turun, Viipurin ja Raaseporin linnojen omistuksesta.
  • 1542 Dacken sota. Nils Dacken johtama laaja talonpoikaiskapina Ruotsissa. Kapinan kukistamiseen osallistuu suomalaisia joukkoja.
  • 1563 Kuningas Erik XIV ja Suomen herttua Juhana ajautuvat aseelliseen välienselvittelyyn: Turun linna valloitetaan ja herttua viedään vankina Ruotsiin.
  • 15701595 Pitkä viha eli 25-vuotinen sota Venäjää vastaan. Sodan katkaisee kolme pitkää aselepoa, joiden välillä ja joskus kestäessäkin Suomessa, Liivinmaalla, Inkerissä, Luoteis-Venäjällä, Lapissa ja Karjalassa tehdään sota- ja hävitysretkiä. Ruotsin voimia komentavat useimmiten suomalaiset aatelismiehet. Sota näännyttää pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsii vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävitetään. Varsinkin 1580-luvulla raivoaa rappasota aselevosta huolimatta: pohjalaiset ja vienalaiset talonpojat tekevät julmia hävitysretkiä toistensa kimppuun. Täyssinän rauhassa 1595 määritellään Ruotsin itäraja ja Venäjä tunnustaa Ruotsin omistukset Liivinmaalla.

Suurvalta-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa II Adolf juhlii voittoa Breitenfeltin taistelussa 30-vuotisessa sodassa
  • Pohjan sota 16551661. Suomalaisia joukkoja mukana.
    • 16551660 Sota Puolaa vastaan Liettuassa ja Puolassa. Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloittaa Varsovan, mutta joutuu perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa saavutetusta voitosta huolimatta edessä on taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Olivan rauha vuonna 1660 päättää Ruotsin ja Puolan vuodesta 1598 jatkuneen kruununperimysriidan.
    • 16561658 Kaarle X Kustaan Venäjän sota eli ruptuurisota. Venäjän hyökkäys Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen torjutaan alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tukee venäläisiä. Venäläisten perääntyessä Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakenee runsaasti Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistuu ja suomalaistuu. Välirauhaa seuraa Kardisin rauha vuonna 1661. Stolbovan rauhassa 1617 päätetty valtakunnanraja pysyi ennallaan.
    • 1657-1658 Tanskan sota. Puolasta marssinut Kaarle X Kustaa hyökkää etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Själlantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi saa suuret alueet: Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta.
    • 1658-1660 Kolmiliiton ja Tanskan sodat. Itävalta, Brandenburg ja Puola tekevät kolmiliiton Ruotsia vastaan. Ruotsi rikkoo rauhan ja hyökkää uudestaan vuonna 1658 lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys. Juutinrauman meritaistelu. Hollannin laivaston tukema Tanska selviytyy. Kööpenhaminan rauhassa Ruotsi joutuu palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skånea ja sen naapurimaakuntia.

Vapauden aika ja kustavilainen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 18771878 Turkin sota: Venäjä hyökkää Turkkia vastaan tavoitellessaan Välimerelle johtavia salmia ja panslavismin hengessä Balkanin slaavilaiskansojen suojelijan asemaa. Suomen Kaarti pannaan liikekannalle, vapaaehtoisia ilmoittautuu yli tarpeen. 900-miehinen kaarti kärsii laulun sanoin "vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa". Neljäsosa miehistä kuolee tauteihin tai kaatuu taistelussa. Kunnostautunut kaarti saa vanhan kaartin arvonimen. Voitoistaan huolimatta Venäjä pakotetaan Berliinin kongressissa luovuttamaan valloittamansa alueet.

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset puolustautuvat talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäykseltä.
Suomalaiset joukot ylittävät jatkosodassa Moskovan rauhan rajan.
  • 1918 Sisällissota. Ensimmäinen maailmansota hajottaa Venäjän keisarikunnan, mikä johtaa vastaavaan yhteiskunnan hajoamiseen ja taisteluun valtiovallasta myös Suomessa. Sisäinen valtataistelu aiheuttaa lopulta sisällissodan Etelä-Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski- ja Pohjois-Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis-huhtikuussa 1918 on sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyy valkoisten voittoon. Neuvosto-Venäjä tukee punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittavat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehittää eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyvät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan jälkeen tuhansia punaisia tai punaisiksi epäiltyjä kuolee vankileireillä nälkään ja tauteihin. Yhteensä sota vaatii 37 000 uhria.[12]
  • 19411944 Jatkosota on suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtevät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkaa Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon, joka pitää Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa on saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytetään saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iskee pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julistaa sodan. Myöhemmin myös Iso-Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistuu edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. Itä-Karjalan miehitys. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella joka pysäytetään lopulta Talin–Ihantalan taistelussa. Rauhanteossa menetetään Moskovan rauhan rajojen lisäksi Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.
  • 19441945 Lapin sota: Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena on, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyvät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seuraavat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaatii aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan. Seuranneen täysimittaisen sodan aikana saksalaiset tuhoavat jättämiään alueita ja polttavat mm. Rovaniemen.

Luettelon ulkopuolelle jääneet konfliktit 1800- ja 1900-luvuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa mainittujen konfliktien ohella pienehköjä määriä suomalaisia ammattisotilaita, vapaaehtoisia tai seikkailijoita on osallistunut moniin muihinkin aseellisiin yhteenottoihin, kuten Venäjän 1800-luvulla käymiin sotiin Euroopassa ja Aasiassa, buurisotiin, Venäjän–Japanin sotaan, Venäjän sisällissotaan, Espanjan sisällissotaan ja Vietnamin sotaan.

Sotilasoperaatiot 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2002Afganistanin sota, Suomen sotilasoperaatio Afganistanissa (2002-): Suomi on osallistunut noin 200[13] sotilaan voimin ISAF-kriisinhallintaturvaoperaatioon Afganistanin sisällissodassa vuodesta 2002. Vuodesta 2003 operaatio on ollut Naton johtama ja YK:n turvallisuusneuvoston laajentamana mandaatti on koskenut koko Afganistania.[14] Vuonna 2006 Isaf yhdistettiin Yhdysvaltojen Enduring Freedom -operaation kanssa, jonka tavoitteena on tuhota islamistien valta Afganistanissa ja Pohjois-Pakistanissa. Keväällä ja kesällä 2009 Suomessa virisi keskustelua siitä, onko rauhanturvaoperaatioon osallistuminen johtanut siihen, että Suomesta on tosiasiallisesti tullut sisällissodan osapuoli.[15] [16] [17] Vuonna 2010 Suomi suunnitteli liittyvänsä uuden kansainvälisen taisteluosaston perustamiseen Afganistanin sodassa. Taisteluosaston tehtävänä olisi joustavasti puuttua afganistanilaisten vihollistaistelijoiden liikkeisiin ja solutukseen Pohjois-Afganistanissa, torjua iskuja ja järjestää afgaaniarmeijan koulutusta.[18]
  • 2011 Somalian merirosvo-operaatio. Suomi osallistui vuonna 2011 EU:n johtamaan Atalanta-sotilasoperaatioon, jonka tarkoituksena oli Somalian rannikolla kauppa-alusten suojaaminen somalialaisia merirosvoja vastaan. Sotilasoperaatioon osallistui 120 suomalaista sotilasta. Operaation aikana suomalainen sota-alus Pohjanmaa upotti yhden somalialaisen aluksen ja pidätti 18 merirosvoa epäiltynä aluskaappauksen yrityksestä. Somalialaiset kuitenkin vapautettiin, koska mikään maa ei halunnut ottaa heitä vastaan oikeudenkäyntiä varten. [19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapa, Pertti (1995): Kun yhteiskunta hajosi, Suomi 1914–1920. ISBN 951-37-1532-9.
  • Harrison, Dick: Gud vill det! : nordiska korsfarare under medeltiden. Ordfront Förlag AB, 2005. ISBN 91-7037-119-9.
  • Line, Philip: Kingship and State Formation in Sweden, 1130-1290. BRILL, 2007. ISBN 9004155783. Google Books. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. S. Pihlman. Suomen kansainvaellus- ja varhaismerovinkiajan aseet. Helsinki 1990. ISBN 951-9056-95-5.
  2. K. H. Nielsen: Euran miekka skandinaavisesta näkökulmasta. Artikkeli kirjassa Viikinkejä Eurassa? Pohjoismaisia näkökulmia Suomen esihistoriaan. (toim. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander). Eura 2001. ISBN 9789529135615.
  3. J.-P. Taavitsainen: Ancient Hill-forts of Finland. Helsinki 1990. ISBN 9519056971.
  4. a b Line 2007, s. 448
  5. Line 2007, s. 447
  6. Line 2007, s. 412
  7. Line 2007, s. 333
  8. Line 2007, s. 432
  9. Line 2007, s. 418
  10. Line 2007, s. 440
  11. Harrison s. 476-480
  12. Haapala 1995
  13. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/968810
  14. Puolustusvoimat: Operaatiot: Afganistan. Viitattu 18.10.2009.
  15. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hägglund+Suomalaisjoukot+eivät+kuulu+Afganistaniin/1135249384550
  16. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/984789
  17. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73974-viro-sanoo-suoraan-%E2%80%9Dsuomalaiset-ovat-sodassa-%E2%80%93-varmasti%E2%80%9D
  18. http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/isaf-operaatio_muuttaa_luonnettaan_pohjois-afganistanissa_1384897.html
  19. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/su+puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat/kansainvalinen+yhteistyo/kansainvalinen_kriisinhallinta/operaatiot_etusivu/somalian+merialue/somalian+merialue

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]