Pekka Vesainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalankylässä. Patsaan on veistänyt Oskari Jauhiainen 1936.

Pekka Antinpoika Vesainen tai Juho Vesainen (n. 1540 Utajärvi — n. 1627 Utajärvi) oli kuuluisa pitkän vihan aikainen suomalainen sissipäällikkö.

Vesainen henkilönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantarinat kertovat Vesaisen olleen "liikkeissään salamannopea; ruumiinvoimiltaan väkevä; kookas ja solakka; ja mieleltään uljas, neuvokas ja peloton". Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1563. Utajärvellä syntynyt Vesainen asui sissipäällikkönä toimiessaan Ylikiimingin Vesalankylässä, jonne hän asettui asumaan noin vuonna 1560. Vesan tilan mailla Utajärven Juorkunassa on jokirannassa nähtävissä vanhojen rakennusten raunioita. Vesaisen lapsuudesta kerrotaan kansantarinaa, jonka mukaan tämän äiti olisi ollut pesemässä lasta vienalaisten hävitysjoukkojen tullessa. Kaikki lähtivät pakoon vainolaisia, mutta lapsi oli unohtunut pesusoikkoon. Väen palatessa takaisin soikko oli jäässä, mutta lapsi yhä elossa. Näin pelastuneesta lapsesta kasvoi voivatta, joka tulee venäjän kielen sotapäällikköä tarkoittavasta sanasta voijivoda. Vesaisen elämästä kertoo myös Santeri Ivalon kirja Juho Vesainen. Ivalo kertoo teoksessa Suomalaisia sankareita Vesaisen kuolemasta: Tornion Lapinvoudin tuvassa Vienasta tuotu vanki nimeltä Ahma onnistui laukaisemaan musketin vihollistaan kohti. Luoti osui pahasti rintaan ja Vesainen houri seuraavaan aamuun kuumeessa, kunnes kuoli.

Sissipäällikkö Vesainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Vesainen johti vuonna 1589 kostoretkeä karjalaisia vastaan Vienaan, valloitti joukkoineen Kantalahden kaupungin, ja poltti Vienan Kemiä. Sotaretken tarkoitus oli hakea hyvitystä Vienasta tehtyihin Pohjanlahden rannikolle suuntautuneisiin hävitysretkiin. Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari. Munkit surmattiin. Sissit hyökkäsivät myös Kuolan kaupunkiin. Vesaisen sotilaallinen ura päättyi vuonna 1595 solmitun Täyssinän rauhaan. Sitä ennen hän menetti lähes koko perheensä. Vuonna 1589 hävitysjoukot ottivat hänen vaimonsa vangiksi ja surmasivat kaksi hänen lastaan. Vuonna 1591 vainolaiset iskivät uudelleen ja surmasivat kolme hänen lapsistaan. Ainoastaan hänen vaimonsa, Antti-poikansa ja tytär jäivät eloon. Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalassa on pystytetty sissipäällikön muistoksi. Hänen mukaansa on nimetty myös Vesalankylän Aumaharjulla sijaitseva Pekka Vesaisen tie.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen folk metal yhtye Korpiklaani on tehnyt kappaleen Vesaisen Sota. Kappale pohjautuu Vesaisesta kerrottuihin kansantarinoihin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henkilögalleria, Tarja Vimpari, KirjastoVirma, 2004 (viitattu 26.10.2008).
  • Saukkonen, P. 2000. Vesaisesta nykyaikaan. Pekka Vesaisen jälkeläistauluja 1500-luvulta vuoteen 2000. Kustantaja: Paavo Saukkonen, Anjalankoski. 2. korjattu painos. 1160 s. ISBN 9529129238
  • Anon. 1988. Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta: kylähistoriaa Reki-Vesalasta. Ylikiiminki: Reki-Vesalan kylätoimikunta.