Kuurinmaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Latvian historialliset alueet, oranssilla Kuurinmaa, vihreällä ja punaruskealla Zemgale, joka myös sisältyi Kuurinmaan herttuakuntaan
Kuurinmaan vaakuna

Kuurinmaa (latv. Kurzeme, saks. Kurland) on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan. Kuurinmaa kattaa Latvian läntiset osat. Jos siihen lasketaan kuuluvaksi myös Zemgalen alue, sen koillisraja kulkee pitkin Väinäjokea. Alueen korkein kohta on vain 213 metriä meren pinnasta.

Kuurinmaa on saanut nimensä muinaisesta kuurien eli kuurilaisten kansasta, joka puhui balttilaista kieltä. Kuurinmaa kuului 1200-luvun alusta Saksalaiselle ritarikunnalle, joka hajosi uskonpuhdistuksen vaikutuksesta 1500-luvun alussa. Ritarikunnan raunioille perustettiin Liivinmaan liitto, joka kuitenkin hajosi 1555. Vuonna 1561 perustettiin Kuurinmaan herttuakunta, joka haki suojelua asettumalla Liettuan vasalliksi. Kuurinmaa kuului Puola-Liettualle vuoteen 1795, jolloin se liitettiin Venäjän keisarikuntaan Puolan kolmannessa jaossa, ja se muodosti Kuurinmaan kuvernementin. Siitä sekä Virosta ja Liivinmaasta käytettiin yhteisnimitystä Itämerenmaakunnat.

Vuodesta 1918 Kuurinmaa kuului itsenäiselle Latvialle vuoteen 1940 asti, jolloin Latvian tasavallasta tuli Latvian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton jäsen. Vuonna 1991 Latvia itsenäistyi uudelleen.

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalainen armeijaryhmä jäi mottiin Kuurinmaalle ja taisteli siellä aina Saksan antautumiseen asti. Latvialaiset partisaanit taistelivat alueella vielä puna-armeijaa vastaan, mutta 1940-luvun lopulla vastarinta hiipui.

Väestöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1897 Kuurinmaan kuvernementissa oli 674 437 asukasta. Heistä 79 prosenttia oli latvialaisia, 8,5 % saksalaisia, 1,7 % venäläisiä, 1 % puolalaisia ja 1 % liettualaisia. Suurimmat kaupungit olivat Libau (64 500 asukasta) ja Mitau (35 011 asukasta). 75 prosenttia väestöstä oli luterilaisia, loput ortodokseja ja katolisia. Kuurinmaassa oli myös pieni juutalainen yhteisö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.