Baltian valtatyhjiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Coat of Arms of Duchy of Courland.jpg
Rigasiebmacher.JPG
Latvian historia

Liiviläiset
Baltit

Baltiansaksalaiset
Ristiretket Baltiaan
Liivinmaan liitto

Vanha Liivinmaa
Baltian valtatyhjiö
Liivinmaan sota
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
Puolan sota
Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
Itämerenmaakunnat

Ober Ost
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Baltian yhdistynyt herttuakunta
Latvian tasavalta
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Latvian päähallintopiiri
Ostlandin valtakunnankomissariaatti
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Latvian tasavalta

Baltian valtatyhjiö (1555–1561) syntyi vuonna 1555 kun Liivinmaan liitto hajosi.

Valtatyhjiön synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian arkkipiispa vetäytyi Wolgastin sopimuksesta vuonna 1555 ja aloitti yhteistyön Mecklenburgin herttua Albert VII:n pojan Christoph von Mecklenburgin kanssa. Arkkipiispan vetäytyminen hajotti Liivinmaan liiton, joka oli rakennettu uskonpuhdistuksen kaataman saksalaisen ritarikunnan raunioille. Jo aikaisemmin, vuonna 1525 ritarikunnan protestanttiseksi kääntynyt suurmestari Albert oli perustanut itselleen Preussin herttuakunnan, joka oli asettunut Puolan vasalliksi. Tammikuussa 1558 Venäjän tsaari Iivana Julma aloitti sodan Liivinmaan ja Kuurinmaan valtaamiseksi. Tämä ajoi alueen eri osat hakeutumaan yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa.

Vuonna 1561 Baltian valtatyhjiö oli täytetty seuraavasti:

160-vuotinen konflikti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisen ritarikunnan perinnöstä kamppailtiin aina vuoteen 1712 asti, jolloin alue oli jakautunut seuraavasti: Venäjä hallitsi koko Liivinmaata. Brandenburg oli liittänyt itseensä Preussin herttuakunnan vuonna 1660 ja vuonna 1701 näistä oli perustettu yhdistynyt Preussin kuningaskunta. Kuurinmaan herttuakunta oli Puolan vaikutusvallassa vielä vuoteen 1737 asti, mutta sitten sekin ajautui Venäjän keisarikunnan valtapiiriin. Lopullisesti Baltia jaettiin Preussin kuningaskunnan ja Venäjän välillä Puolan jaoissa 1700-luvun lopulla.

Sodat joissa taisteltiin Baltian hallinnasta (kutsutaan myös joskus nimellä 160-vuotinen konflikti):

  • 1558–1583 Liivinmaan sota – Venäjä luopui vaatimuksistaan Liivinmaahan Puolan hyväksi.
  • 1563–1570 Pohjolan seitsemän vuoden sota
  • 1570–1595 Pitkä viha – Ruotsi voitti Venäjän ja Venäjä luopui vaatimuksistaan Koillis-Viroon.
  • 1598–1660 Kuusikymmenvuotinen sota
    • 1598–99 Ruotsin sisällissota
    • 1600–29 Puolan sota – Ruotsi torjui Puolan valloitusyritykset Pohjois-Virossa ja valtasi Riian ja Puolan Liivinmaan. (Ruotsi hallitsi myös Preussin satamia vuosina 1629–35.)
  • 1643–45 Ruotsin–Tanskan sota – Ruotsi sai Saarenmaan Tanskalta.
  • 1655–1661 Pohjan sota – Preussin herttuakunta siirtyi Puolan alaisuudesta Brandenburgille. Ruotsi torjui Venäjän yritykset vallata Liivinmaa. Ruotsin laajeneminen Baltiassa pysäytettiin.
  • 1700–1721 Suuri Pohjan sota – Venäjä valtasi Ruotsilta koko Liivinmaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-216-9.
  • Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.
  • Lappalainen, Jussi T.: Sadan vuoden sotatie. Suomen sotilaat 1617–1721. Helsinki: SKS, 2001. ISBN 951-746-286-7.