Preussin herttuakunta

Preussin herttuakunta; Herzogtum Preußen (saksaksi); Prusy Książęce (puolaksi)
1525–1701
lippu (1525–1657)	vaakuna
	; Preussin herttuakunta keltaisella.
Valtiomuoto	Puolan läänitys (1525–1657); Brandenburg-Preussin osa (1657–1701)
Herttua	Albrekt Brandenburgilainen (1525–1568); Albrekt Fredrik (1568–1618); Juhana Sigismund (1618–1619); Yrjö Vilhelm (1619–1640); Fredrik Vilhelm (1640–1688); Fredrik III (1688–1701)
Pääkaupunki	Königsberg
Kielet	alasaksa, saksa, puola, liettua
Seuraaja	Preussin kuningaskunta
	Infobox OK

Preussin herttuakunta (saks. Herzogtum Preußen, puol. Prusy Książęce) oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701. Se sai alkunsa, kun Saksalaisen ritarikunnan suurmestari Albrekt Brandenburgilainen vuonna 1525 kääntyi luterilaisuuteen, minkä jälkeen hän teki lopun ritarikunnan valtiosta ja julistautui Preussin herttuaksi.^[1]

Herttuakunta kuului alkujaan Puolan kuninkaan läänitykseen. Hohenzollern-suvun brandenburgilaisten vaaliruhtinaiden haara peri sen vuonna 1618, jolloin muodostui Brandenburgin-Preussin personaaliunioni. Fredrik Vilhelm, Brandenburgin Suuri vaaliruhtinas, irrotti Preussin Puolan kuninkaan alaisuudesta Wehlaun sopimuksella vuonna 1657 – herttuakunnan itsenäisyys vahvistettiin Olivan rauhassa vuonna 1660, joka päätti Pohjan sodan Brandenburgin osalta. Herttuakunta muuttui Preussin kuningaskunnaksi vuonna 1701, jolloin vaaliruhtinas Fredrik III kruunasi itsensä kuningas Fredrik I:ksi Königsbergissä.

Itä-Preussi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan ensimmäisen jaon jälkeen herttuakunnan aluetta alettiin kutsua Fredrik Suuren käskystä Itä-Preussiksi erotukseksi Länsi-Preussin provinssista, joka muodostettiin Puolalta otetuista alueista (Ermland liitettiin Itä-Preussiin). Provinssit yhdistettiin ensin personaaliunionina vuonna 1824 ja lopulta kokonaan vuonna 1829 Preussin provinssiksi, mutta erotettiin uudelleen vuonna 1878. Itä-Preussi oli Saksan yhdistymisen jälkeen maan itäisin maa-alue vuosina 1871–1945.

Katso myös: Luettelo Preussin hallitsijoista

Preussia hallitsivat herttuoina:

Albrekt (1490–1568), hallitsi 1525–1568
Albrekt Fredrik (1553–1618), hallitsi muodollisesti 1568–1618, mutta hänen hallitsijakautensa loppupuolella sijaishallitsijoina toimivat:
- Georg Fredrik I (1539–1603), sijaishallitsijana 1577–1603
- Joakim Fredrik (1546–1608), sijaishallitsijana 1603–1608
- Juhana Sigismund (1572–1619), sijaishallitsijana 1608–1618
Juhana Sigismund (1572–1619), hallitsi muodollisestikin Preussin herttuana 1618–1619
Yrjö Vilhelm (1595–1640), hallitsi 1619–1640
Fredrik Vilhelm (1620–1688), hallitsi 1640–1688
Fredrik III (1657–1713), hallitsi herttuana 1688–1701, myöhemmin Preussin kuninkaana nimellä Fredrik I.

Juhana Sigismund ja hänen seuraajansa Fredrik III:een saakka olivat samalla myös Brandenburgin vaaliruhtinaita.

↑ Kari, Risto: ”Saksalainen ritarikunta”, Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot, 5. osa (Rooma–Tylos), s. 149. Tammi, 2002. ISBN 951-31-1097-4.

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.