Sekasorron aika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso, jolloin vallinnut ankara poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi johti Venäjän valtakunnan väliaikaiseen luhistumiseen. Tsaarit ja vallanvaihdot seurasivat toisiaan tiheään. Sekasorron aikaa edeltänyt viimeinen Rurikin dynastian hallitsija oli Iivana Julman poika Fjodor I. Hänen jälkeensä viidentoista vuoden aikana valtaa ehtivät pitää Boris Godunov, Fjodor II (vain 49 päivän ajan), Vale-Dmitri I, Vasili Šuiski, Vladislav IV Vaasa ja Mikael Romanov. Myös Vale-Dimitri II vaati kruunua itselleen, ja Ruotsin kruununperillisen Karl Filipinkin oletettiin nousevan Venäjän tsaariksi. Kun venäläisten kansannousu oli kukistanut Moskovan vallanneet puolalaiset joukot 1612, uudeksi tsaariksi valittiin Mikael Romanov, joka loi perustan Romanovien dynastialle.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jerzy Lukowski, W. H. Zawadzki: A concise history of Poland, s. 92. Cambridge University Press, 2006. ISBN 9780521618571.
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.