Aleksandr Puškin
Tätä sivua ei ole | Aleksandr Sergejevitš Puškin | |
|---|---|
 Vasili Tropinin, Aleksandr Puškin, 1827. |
|
| Syntynyt | 6. kesäkuuta (26. toukokuuta) 1799 Moskova, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 10. helmikuuta 1837 (37 vuotta) (29. tammikuuta) Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Ammatit | runoilija, kirjailija, näytelmäkirjailija |
| Kansallisuus |  Venäjä |
 |
|
Aleksandr Sergejevitš Puškin (ven. Алекса́ндр Серге́евич Пу́шкин 
kuuntele ääntämys?, (6. kesäkuuta 1799 Moskova – 10. helmikuuta 1837 Pietari) on monien mielestä suurin venäläinen runoilija ja venäläisen kirjallisuuden kultakauden synnyttäjä.
Puškin syntyi Moskovassa. Hänen isoisänsä isä oli Etiopiasta vuonna 1701 Konstantinopoliin tuotu afrikkalainen orja Ibrahim Petrovitš Gannibal, jonka Venäjän Turkin suurlähettiläs Savva Raguzinski adoptoi vuonna 1704.
Puškinin tuotanto on varsin monipuolista: kuuluisimpien romaanien Jevgeni Oneginin, Patarouvan ja Kapteenin tyttären lisäksi hän on kirjoittanut tragedian Boris Godunov, näytelmiä ja satuja. Hänen ehkä kuuluisin satunsa on Satu tsaari Saltanista, hänen pojastansa mainehikkaasta ja mahtavasta urhosta ruhtinas Guidonista ja ihanasta prinsessa Joutsenesta.
Puškin pyrki vieraista vaikutteista vapaaseen runokieleen hyläten pseudoklassismin ja ylitunteellisen esiromantiikan. Tilalle hän toi satiirisen teräviä säkeitä tsarismia ja muita auktoriteetteja vastaan (Vapaus, 1817). Poliittisten mielipiteidensä vuoksi Puškin karkotettiin toukokuussa 1820 Pietarista Etelä-Venäjälle. Hän sai palata Nikolai I:n astuttua valtaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuolema
Puškin epäili ranskalaisen sotilaan Georges d'Anthèsin rakastuneen hänen vaimoonsa ja päätti haastaa tämän kaksintaisteluun – siitäkin huolimatta, että Anthès oli 10. tammikuuta 1837 nainut Natalian sisaren Jekaterina Gontšarovan.
Kaksintaistelu käytiin 10. helmikuuta 1837. Anthès ampui Puškinia kuolettavasti vatsaan. Kaksintaistelu oli Venäjällä laitonta, ja Anthès vangittiin, mutta syytteistä häntä vastaan luovuttiin.
[muokkaa] Suomennoksia
- Dubrovskij. (Dubrovski, 1841.) Suomentanut J. A. Hollo. Kirjallisuutta kouluille 5. Porvoo: WSOY, 1963.
- Jevgeni Onegin: Runoromaani. (Evgenij Onegin, 1825–32.) Suomentanut Lauri Kemiläinen (1. painos 1936). Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-16195-4.
- Aleksander Pushkin, Kapteenin tytär : romaani Pugatshewin kapinasta, suom. Samuli S., 3. korjattu p., Karisto, 1922
- Alexander Sergeievitsh Puschkin, Aatelisrosvo Dubrovskij, suom. Sassi. Satakunnan kirjakauppa, 1895.
- Aleksandr Puškin, Patarouva ja muita kertomuksia, suom. V. Hämeen-Anttila, Juho Ahava ja P. Alarik Pesonen. Karisto, 1980
- A. S. Pushkin, Neiti talonpoikaistyttönä ja muita kertomuksia, Otava, [1917]
- Aleksandr Puškin, Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana, suom. ja jälkisanat Erkki Peuranen. Imprimatur, 2006
Puškinin tuotantoa julkaistiin Suomessa ensimmäiseksi ruotsinkielellä F. A. von Platenin kääntämänä vuonna 1825.[1][2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Fredrik von Platen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Nurmio, Yrjö: ”F. A. von Platenin puhe Hämeenlinnan lukuseuran ensimmäistä vuosikokousta varten v. 1826”, Historiallinen aikakauskirja, s. 31-41. Suomen Historiallinen Seura, Historian Ystäväin Liitto, 1952. Google Books (viitattu 7.11.2009).
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Zakharov Nikolai: Puškin ja Shakespeare: Kulttuurien Dialogi
- Puškin romaani Kapteenin tytär (suomeksi)
- Aleksandr Puškinin teokset (venäjäksi)
- Puškinin teoksia Gutenberg-projektissa
