J. A. Hollo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Juho August Hollo (17. tammikuuta 1885 Laihia22. tammikuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko.

Hollon vanhemmat olivat tehtaanomistaja Elias Hollo ja Susanna Widmark. Hollo pääsi ylioppilaaksi 1905 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1907 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1919.

Hollo oli Kristiinankaupungin ruotsalaisen yhteiskoulun opettajana 1908–1910 sekä Vaasan ruotsalaisen yhteiskoulun ja Vaasan kauppakoulun opettajana 1913–1919. Hän oli Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 1920, kasvatus- ja opetusopin ylimääräinen professori vuodessta 1930, kasvatus- ja opetusopin professori vuosina 1937–1954 sekä Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansleri vuosina 1951–1953. Hollo oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1937.

Hän tutki muun muassa Aleksis Kiveä ja suoritti suomentajana mittavan työn. Hän käänsi muun muassa Cervantesin, Anatole Francen, Flaubertin, Stendhalin, Voltairen, Dickensin, Swiftin, Goethen, Dostojevskin, Tolstoin, Hamsunin ja Nietzschen tuotantoa suomeksi. Hollon sanontoja kasvatuksesta oli muun muassa ”kasvatus on kasvamaan saattamista”.

J. A. Hollo oli naimisissa vuodesta 1920 laulajatar Iris Antonina Anna Waldénin kanssa. Heidän poikansa oli runoilija ja kääntäjä Anselm Hollo, joka asui 1960-luvulta alkaen Yhdysvalloissa.

Sisällysluettelo

Teoksia [muokkaa]

  • Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I-II, väitöskirja. 1918-1919
  • Kasvatuksen maailma. 1927, 2. painos 1952
  • Kasvatuksen teoria. 1927, 4. painos 1949
  • Itsekasvatus ja elämisen taito. 1932
  • Kohtaamiani. 1953

Kirjallisuutta [muokkaa]

  • Hollo, J. A.: Lukemisesta: Esseitä. Toimittanut Tellervo Krogerus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 568. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-728-3.

Lähteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.