Pjotr Tšaikovski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee säveltäjää. Tšaikovski on myös kaupunki Venäjällä.
Pjotr Tšaikovski
Nikolai Kuznetsov, Pjotr Tšaikovski, 1893.
Nikolai Kuznetsov, Pjotr Tšaikovski, 1893.
Syntynyt 7. toukokuuta (25. huhtikuuta) 1840
Votkinsk, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut 6. marraskuuta 1893 (53 vuotta) (25. lokakuuta)
Pietari, Venäjän keisarikunta
Ammatti taidemusiikin säveltäjä, kapellimestari
Allekirjoitus Tchaikovksy's signature.jpg

Pjotr Iljitš Tšaikovski (ven. Пётр Ильи́ч Чайко́вский (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) 7. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1840 Votkinsk, Venäjän keisarikunta6. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1893 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen romantiikan ajan säveltäjä. Hän on Venäjän tunnetuimpia ja 1800-luvun merkittävimpiä säveltäjiä, jonka kunniaksi Moskovassa järjestetään joka neljäs vuosi Tšaikovskin mukaan nimetty Kansainvälinen Tšaikovski-kilpailu.

Tšaikovskin kuuluisimpia teoksia ovat muun muassa kuusi sinfoniaa, baletit Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä, kymmenen oopperaa, joista tunnetuimpia Jevgeni Onegin ja Patarouva, kolme pianokonserttoa, viulukonsertto ja juhla-alkusoitto Vuosi 1812.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšaikovski vuonna 1874.

Tšaikovskin musikaalinen lahjakkuus havaittiin jo varhain, ja 5-vuotiaana hän aloitti pianonsoiton oppimisen. Hän opiskeli aluksi lakia ja valmistui vuonna 1859 Pietarin lainopillisesta koulusta. Valmistumisen jälkeen Tšaikovski sai viran oikeusministeriöstä, jossa hän työskenteli kaksi vuotta ja matkusteli kuukausia muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Myöhemmin hän siirtyi kuitenkin Pietarin konservatorioon, jossa hän opiskeli musiikkia vuosina 1861–65 opettajanaan muun muassa Anton Rubinstein.

Prinsessa Ruususen alkuperäinen näyttelijäkaarti Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1890.

Vuonna 1866 Tšaikovskista tuli harmonian professori vastaperustettuun Moskovan konservatorioon, jossa hän oli noin vuoteen 1878 saakka. Siellä hän tapasi kansallismielisten säveltäjien viisikon, johon kuuluivat muun muassa Nikolai Rimski-Korsakov ja Modest Musorgski. Viisikko oli saanut innoitusta Tšaikovskin toisesta sinfoniasta (Vähävenäläinen), mutta muutoin he pitivät tätä liian konservatiivisena ja eurooppalaistyylisenä säveltäjänä, vaikka hänen musiikkinsa pohjimmiltaan olikin hyvin venäläistä. Hän ihaili Wolfgang Amadeus Mozartia, ja myös muu länsimainen taidemusiikki vaikutti merkittävästi hänen tuotantoonsa.

Tšaikovskin elämää varjostivat mielenterveysongelmatlähde?. Huolimatta erakkomaisesta ja ujosta luonteestaan sekä salatusta homoseksuaalisuudestaan hän meni naimisiin naispuolisen oppilaansa Antonina Miljukovan kanssa vuonna 1877. Liitto kesti yhdeksän viikkoa ja päättyi, kun Tšaikovski yritti hukuttautua jokeen. Yritys epäonnistui: hänen veljensä Modest Tšaikovski pelasti hänet ja vei Pietariin, jossa hän sai hermoromahduksen. Näihin aikoihin Tšaikovski solmi paremman tuttavuuden – rikkaan lesken Nadežda von Meckin, joka ihastui hänen musiikkiinsa ja tuki häntä merkittävillä rahasummilla, vaikka ei koskaan halunnutkaan tavata säveltäjää henkilökohtaisesti. Tšaikovski saattoi jättää opetustyönsä ja aloittaa mukavan maalaiselämän, mikä ei kuitenkaan vienyt hänen ongelmiaan: hän kärsi päänsäryistä, neurooseista ja alkoholismista. Hänen elämänsä loppuvaiheista ei ole muodostunut selkeää kuvaa. Joittenkin lähteiden mukaan hän teki itsemurhan, ollaan myös sitä mieltä, että hänet ammuttiin epäselvissä olosuhteissa.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pjotr Tšaikovski

Tšaikovskin monet teokset kuuluvat taidemusiikin suosituimpiin. Tšaikovski tunnetaan mieleenpainuvien melodioiden laatijana. Hänen musiikissaan on sanottu yhdistyvän syvä tunteellisuus, dramaattisuus ja mestarillisuus sekä pienissä muodoissa että sinfonisissa kokonaisuuksissa.lähde? Traagisista elämänvaiheista huolimatta hänen musiikkinsa on usein täynnä iloa ja patarumpujen voimaa.

Tšaikovskia voidaan pitää merkittävimpänä balettimusiikin säveltäjänä; Pähkinänsärkijä, Prinsessa Ruusunen ja Joutsenlampi kuuluvat arvostetuimpiin baletin mestariteoksiin. Lisäksi hän sävelsi muun muassa kymmenen oopperaa, kuusi sinfoniaa, kolme pianokonserttoa, viulukonserton, alkusoittoja, jousikvartettoja, serenadeja ja lauluja.

Teosluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydellinen teosluettelo, jossa on myös teosten alkukieliset nimet kyrillisin kirjaimin ja jossa on otettu käyttöön vuonna 2006 julkaistun teosluettelon ČW-numerointi opusnumerottomille teoksille - Heikki Poroila: Yhtenäistetty Pjotr Tšaikovski

  • Op. 1: Pikkukappaleita pianolle (Nro 1, Scherzo à la Russe, nro 2, Impromptu, es-molli)
  • Op. 2: Souvenir de Hopsal pianolle
  • Op. 3: Sonaatti cis-molli pianolle
  • Op. 4: Nocturne F-duuri pianolle
  • Op. 5: Romanssi g-molli pianolle
  • Op. 6: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 7: Ooppera Vojevoda
  • Op. 8: Ooppera Undine
  • Op. 9: Masurkka Es-duuri pianolle
  • Op. 10: Pikkukappaleita pianolle
  • Op. 11: Jousikvartetto nro 1 D-duuri
  • Op. 12: Impromptu C-duuri pianolle
  • Op. 13: Sinfonia nro 1 g-molli Talviunelmia
  • Op. 14: Ooppera Opritšnik
  • Op. 15: Ooppera Seppä Vakula
  • Op. 16: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 17: Sinfonia nro 2 c-molli Vähävenäläinen
  • Op. 18: Sinfoninen fantasia Myrsky orkesterille
  • Op. 19: Pikkukappaleita pianolle
  • Op. 20: Baletti Joutsenlampi
  • Op. 21: Pikkukappaleita pianolle
  • Op. 22: Jousikvartetto nro 2 F-duuri
  • Op. 23: Pianokonsertto nro 1 b-molli
  • Op. 24: Ooppera Jevgeni Onegin
  • Op. 25: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 26: Melankolinen serenadi viululle ja orkesterille
  • Op. 27a: Musiikkia näytelmään Lumikki
  • Op. 27b: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 28: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 29: Sinfonia nro 3 D-duuri Puolalainen
  • Op. 30: Jousikvartetto nro 3 es-molli
  • Op. 31: Slaavilainen marssi orkesterille
  • Op. 32: Sinfoninen fantasia Francesca da Rimini orkesterille
  • Op. 33: Rokokoo-muunnelmat sellolle ja orkesterille
  • Op. 34: Valse Scherzo sooloviululle ja jousiorkesterille
  • Op. 35: Viulukonsertto D-duuri
  • Op. 36: Sinfonia nro 4 f-molli
  • Op. 37a: Vuodenajat pianolle
  • Op. 37b: Sonaatti G-duuri pianolle
  • Op. 38: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 39: Lastenalbumi pianolle
  • Op. 40: Pikkukappaleita pianolle
  • Op. 41: Liturgia sekakuorolle a cappella
  • Op. 42: Souvenir d'un lieu cher viululle ja pianolle
  • Op. 43: Orkesterisarja nro 1 d-molli
  • Op. 44a: Ooppera Orleansin neitsyt
  • Op. 44b: Pianokonsertto nro 2 G-duuri
  • Op. 45: Italialainen kapriisi orkesterille
  • Op. 46: 7 duettoa pianosäestyksellä
  • Op. 47: 7 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 48: Serenadi C-duuri jousiorkesterille
  • Op. 49: Juhla-alkusoitto 1812 orkesterille
  • Op. 50: Pianotrio a-molli Suuren taiteilijan muistolle
  • Op. 51: Pikkukappaleita pianolle
  • Op. 52: Ooppera Mazepa
  • Op. 53: Orkesterisarja nro 2 C-duuri
  • Op. 54: 16 lastenlaulua pianosäestyksellä
  • Op. 55: Orkesterisarja nro 3 G-duuri
  • Op. 56: Konserttifantasia G-duuri pianolle ja orkesterille
  • Op. 57: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 58: Manfred-sinfonia orkesterille
  • Op. 59: Seppä Vakula -oopperan uudistettu laitos Tohvelit
  • Op. 60: 12 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 61: Orkesterisarja nro 4 Es-duuri Mozartiana
  • Op. 62: Pezzo capriccioso sellolle ja orkesterille
  • Op. 63a: Ooppera Lumoajatar
  • Op. 63b: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 64: Sinfonia nro 5 e-molli
  • Op. 65: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 66: Baletti Prinsessa Ruusunen
  • Op. 67: Alkusoittofantasia Hamlet orkesterille
  • Op. 68: Ooppera Patarouva
  • Op. 69a: Musiikkia näytelmään Hamlet
  • Op. 69b: Ooppera Jolanta
  • Op. 70: Jousisekstetto d-molli Muistoja Firenzestä
  • Op. 71: Baletti Pähkinänsärkijä
  • Op. 72: Pikkukappaleita pianolle
  • Op. 73: 6 laulua pianosäestyksellä
  • Op. 74: Sinfonia nro 6 h-molli Pateettinen
  • Op. 75: Pianokonsertto nro 3 Es-duuri
  • Op. 76: Impromptu B-duuri pianolle
  • Op. 77: Sinfoninen runo Fatum orkesterille
  • Op. 78: Sinfoninen balladi Vojevoda orkesterille
  • Op. 79: Andante ja finaali pianolle ja orkesterille (alunperin 3. pianokonserton 2. ja 3. osa)
  • ilman opusnumeroa mm. alkusoittofantasia Romeo ja Julia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pjotr Tšaikovski.