Nikolai Rimski-Korsakov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikolai Rimski-Korsakov
Nikolai Rimski-Korsakov. Valentin Serovin maalaus vuodelta 1898.

Nikolai Andrejevitš Rimski-Korsakov (ven. Николай Андреевич Римский-Корсаков; 18. maaliskuuta (J: 6. maaliskuuta) 1844 Tihvinä21. kesäkuuta (J: 8. kesäkuuta) 1908 Ljubensk) oli venäläinen taidemusiikin säveltäjä, joka muistetaan muun muassa mestarillisena soitintajana. Hänen tunnetuimpiin sävellyksiinsä kuuluvat Kimalaisen lento, Šeherazade ja Espanjalainen kapriisi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rimski-Korsakov syntyi aatelisperheeseen Novgorodin läänin Tihvinässä ja osoitti musiikillista lahjakkuutta jo hyvin nuorena. Hän sai meriupseerin koulutuksen Pietarin laivastoakatemiassa ja osallistui muun muassa kolme vuotta kestäneeseen maailmanympäripurjehdukseenlähde?. Mili Balakirev kehotti häntä kokeilemaan sinfonian säveltämistä, ja Rimski-Korsakov kirjoittikin sellaisen laivastossa ollessaan. Teoksesta tuli ensimmäinen merkittävä venäläinen sinfonialähde?.

Hauta Pietarissa.

Vuonna 1871 Rimski-Korsakovista tuli Pietarin konservatorion sävellyksen ja orkestroinnin professori. Hän erosi laivastosta ja paneutui itsekin musiikkitietämyksensä laajentamiseen. Rimski-Korsakov kuului venäläisten säveltäjien muodostamaan kansallismieliseen Viiden ryhmään ja otti vaikutteita venäläisistä saduista ja kansanlauluistalähde?. Hänen teoksensa, Taru tsaari Saltanista, johon Kimalaisen lento kuuluu, perustuu Aleksandr Puškinin satuun.

Rimski-Korsakov kulutti huomattavan osan energiastaan kollegoidensa, kuten Modest Musorgskin ja Aleksandr Borodinin töiden viimeistelyyn ja järjestämiseen. Musorgskin kuoleman jälkeen 1881 hän hioi säveltäjän sekavaan tilaan jäänyttä tuotantoa julkaisua ja esitystä varten. Rimski-Korsakovia on joskus moitittu teosten sävyn liiallisesta muuttamisesta, mutta todennäköisesti niistä ei koskaan olisi tullut tunnettuja ilman hänen työpanostaanlähde?.

Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen Rimski-Korsakov erotettiin konservatorion professuurista hänen poliittisten kantojensa vuoksi. Hänen vuoden 1907 oopperansa, Zolotoi petušok (Kultainen kukko), hyökkäsi suoraan yksinvaltiutta vastaan, ja se kiellettiin ensi-iltansa jälkeen. Rimski-Korsakov kuoli vuonna 1908 angina pectoris -kohtaukseen Ljubenskissa lähellä Pietaria.

Pietarissa on hänen neuvostoaikana pystytetty patsaansa, jossa hänet on kuvattu istuvana, tutkimassa polvilleen levitettyä partituuria.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilja Repin: Nikolai Rimski-Korsakov, 1893.

Oopperoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesteriteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sinfonia nro 1, e-molli, op. 1
  • Sinfonia nro 2 Antar, op. 9
  • Legenda, op. 29
  • Pianokonsertto, cis-molli, op. 30
  • Sinfonietta venäläisestä teemasta, a-molli, op. 31
  • Sinfonia nro 3, C-duuri, op. 32
  • Espanjalainen kapriisi, op. 34
  • Šeherazade, op. 35
  • Alkusoitto Venäläinen pääsiäinen, op. 36
  • Kimalaisen lento (Taru tsaari Saltanista)

Kamarimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jousikvartetto, F-duuri, op. 12
  • Jousisekstetto, A-duuri
  • Kvintetto pianolle ja puupuhaltimille, B-duuri
  • Allegro jousikvartetille B-duuri

Kuoroteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksei, op. 20
  • Laulu Oleg viisaasta, op. 58
  • Homeroksesta, op. 60

Lauluäänelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keväällä, op. 43
  • Merellä, op. 46

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nelson, John: The Significance of Rimsky-Korsakov in the Development of a Russian National Identity. Diss. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, 25. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. ISSN 0787-4294. ISBN 978-952-10-9390-6. Tiivistelmä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai Rimski-Korsakov.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.