Orkesterialkusoitto 1812

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Orkesterialkusoitto Vuosi 1812 op. 49 (ven. Торжественная увертюра 1812-ого года) on Pjotr Tšaikovskin ohjelmallinen orkesteriteos sinfoniaorkesterille, kuorolle, sotilassoittokunnalle, kirkonkelloille ja kanuunoille. Teos valmistui vuonna 1880, ja se kantaesitettiin Moskovassa 1882 Kristus Vapahtajan katedraalissa. Alkusoitto on sävelletty vuonna 1812 käydyn Borodinon taistelun muistoksi, jossa venäläiset puolustivat Moskovaa Napoleonin armeijalta. Ranskalaisten epäonnistunut sotaretki ja sitä seurannut Napoleonin armeijan vetäytyminen merkitsivät käännekohtaa Napoleonin sodissa.[1]

Suurellinen orkesteriteos tunnetaan parhaiten loppuhuipennuksen kanuunanlaukauksista, jotka voidaan esittää ulkoilmaesityksissä oikeilla kanuunoilla. Jakso kuuluu taidemusiikin tunnetuimpiin teoskatkelmiin, sillä sitä käytetään monissa yhteyksissä, kuten piirroselokuvissa, tykkitulen yhteydessä.[1] Teoksessa lainataan myös Marseljeesia kuvaamaan ranskalaisia joukkoja, samoin kuin keisarillisen Venäjän kansallishymniä Bože, Tsarja hrani.[2]

Vaikka teoksella ei ole yhteyttä Englannin ja Yhdysvaltojen väliseen vuoden 1812 sotaan, sitä soitetaan Yhdysvalloissa kansallispäivänä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tchaikovsky's 1812 Overture: A Bittersweet Victory Classic FM
  2. Tchaikovsky's 1812 Overture Favourite Classical Music. Viitattu 3.11.2012.
  3. How a rousing Russian tune took over our July 4th 2003. Pittsburgh: Post Gazette. Viitattu 3.11.2012.