Chișinău
|
|
||
|---|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
|
|
|
||
Chișinăun sijainti Moldovassa |
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | ||
| Asema | Itsehallinnollinen kaupunki | |
| Perustettu | 1436 | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Dorin Chirtoacă | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 120 km² | |
| Korkeus | 85 m | |
| Väkiluku (2004) | 593 800 | |
| – Tiheys | 4 938,0 as./km² | |
| – Metropolialue | 907 674 | |
| Aikavyöhyke | UTC+2 | |
| – Kesäaika | UTC+3 | |
| Postinumero | MD-20xx | |
| Suuntanumero(t) | +373 22 | |
|
Moldovan pääkaupunki
|
||
Chișinău [kiʃi'nəw] (kyrillisin kirjaimin Кишинэу, ven. Кишинёв, Kišinjov) on Moldovan pääkaupunki, jonka arvioitu asukasluku on 920 000 (2002).
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Kaupunki perustettiin 1436 luostarin ympärille. 1500-luvulla turkkilaiset osmanit valloittivat sen. Vielä 1800-luvun alussa se oli pieni, 7 000 asukkaan kylä. Vuonna 1812 Venäjän keisarikunnan joukot valtasivat kaupungin ja tekivät siitä Bessarabian keskuksen. Väkiluku kasvoi 92 000:een vuonna 1862 ja 125 787:ään 1900. 43 % asukkaista oli tuolloin juutalaisia.
Turkin sodassa 1877–1878 kaupunki oli Venäjän hyökkäyksen pääkohde. Romania piti Chișinăuta hallussaan 1918–1940, sitten se luovutettiin Neuvostoliitolle.
Maantiede ja ilmasto [muokkaa]
Chișinău sijaitsee seitsemällä kukkulalla Bâcjoen, Dnestrin haaran, oikealla rannalla. Siellä vallitsee mannerilmasto. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila käy 26 asteen yläpuolella. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin lämpötila on keskimäärin koko ajan pakkasen puolella, keskimääräinen alin lämpötila -6 astetta. Sateisinta on kesäkuussa.[1] Talvella sataa lunta.
Kulttuuri ja nähtävyydet [muokkaa]
Kaupungin pääkatu on Stefan cel Mare Boulevard. Sen varrella sijaitsevat tärkeimmät hallintorakennukset. Vanhassakaupungissa on yli 700 taloa 1800-luvulta. Museoihin kuuluvat Moldovan kansallismuseo, Etnografinen museo ja Arkeologinen museo.[2]
Koulutus [muokkaa]
Kaupungissa on 12 julkista ja 11 yksityistä yliopistoa ja Moldovan tiedeakatemia. Moldovan valtionyliopisto perustetiin 1946. Siitä erkanivat myöhemmin Tekninen yliopisto (1964), Kauppakorkeakoulu (1991) ja Teologinen akatemia (1996).[3] Muita ovat muun muassa maataloustieteellinen ja kasvatustieteellinen yliopisto[4]
Liikenne ja elinkeinoelämä [muokkaa]
Chișinăussa sijaitsee Moldovan ainoa siviili-ilmailuun tarkoitettu lentoasema. Chișinăun kansainvälisen lentoaseman kansainvälinen tunnus on KIV. Sieltä on säännöllistä liikennettä moniin Euroopan kaupunkeihin.
Maaliikenteen muodoista suosituin on linja-auto. Paikallisliikenteen lisäksi on myös pitkänmatkan reittejä.
Chișinăun rautatieasemalta on yhteydet Bukarestiin, Kiovaan, Minskiin, Odessaan ja Moskovaan. Yhteydet Ukrainaan katkaistiin 2006 Transnistrian kysymyksen neuvottelujen vauhdittamiseksi.[5]
Chișinău on Moldovan teollisuuden keskus, jossa harjoitetaan teknologiateollisuutta, elektroniikkaa, elintarviketeollisuutta, puunjalostusta, nahkatyötä ja painoteollisuutta.[6]
Palvelut [muokkaa]
Urheilijoita [muokkaa]
- Serghei Dadu (jalkapalloilija)
- Alexandru Epureanu (jalkapalloilija)
Ystävyyskaupungit [muokkaa]
Bukarest, Romania
Iași, Romania
Sacramento, Kalifornia, Yhdysvallat
Grenoble, Ranska
Mannheim, Saksa
Kiova, Ukraina
Akhisar, Turkki
Odessa, Ukraina
Tel Aviv, Israel
Reggio Emilia, Italia
Patras, Kreikka
Krakova, Puola
Greensboro, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat
Jerevan, Armenia
Ankara, Turkki
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Climate Charts (englanniksi)
- ↑ Moldovan matkailuinfo (englanniksi)
- ↑ Moldova State University (englanniksi)
- ↑ Usefull information about state universities (englanniksi)
- ↑ Moldova.org (englanniksi)
- ↑ Welcome to Chisinau City! Municipal Clinical Emergency Hospital of Chisinau. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kaupungin viralliset kotisivut (romaniaksi)
- Vanhoja kuvia Chișinăusta (romaniaksi)
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
Koordinaatit: